Taponlehti
Taponlehti eli lehtotaponlehti (Asarum europaeum) on Keski- ja Itä-Euroopassa yleinen, vihreänä talvehtiva kasvilaji. Se on myös vanha lääke- ja puutarhakasvi. Suomessa laji on luonnonvaraisena harvinainen ja rauhoitettiin vuonna 1983.[2]
| Taponlehti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Piperales |
| Heimo: | Piippuruohokasvit Aristolochiaceae [1] |
| Alaheimo: | Asaroideae |
| Suku: | Taponlehdet Asarum |
| Laji: | europaeum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Asarum europaeum |
|
 |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Monivuotisen taponlehden juurakko ja varsi ovat suikertavia. Vuosikasvaimen tyvellä kasvaa 3–4 suomumaista lehteä. Suuremmat kasvulehdet ovat tummanvihreitä, päältä kiiltäviä ja muodoltaan munuaismaisia. Ehytlaitaisen ja alta karvaisen lehden ruoti on 5–15 cm pitkä, lehtilapa on 5–11 cm leveä. Lehdet talvehtivat. Kellomaiset, yksittäin olevat kukat ovat päätteisiä, kolmiliuskaisia ja punaruskeita. Kukat jäävät lehtien alla yleensä huomaamatta. Tuoksu on varsin tärpättimäinen. Taponlehti kukkii touko-kesäkuussa.[3]
Taponlehti voi levittäytyä maarönsyjensä avulla laajoiksi kasvustoiksi. Kasvin siemeniin kehittyy ravintolisäke, joka houkuttelee muurahaisia kuljettamaan siemeniä pesiinsä. Tämän vuoksi lajia tavataankin usein tiheinä kasvustoina muurahaispesien ympäristössä.[4]
Levinneisyys muokkaa
Taponlehden esiintymisalue ulottuu Ranskasta ja Isosta-Britanniasta Venäjälle Uralin tienoille. Skandinaviassa lajia tavataan Tanskassa sekä Norjan ja Ruotsin eteläosissa, mutta nämä esiintymät ovat viljelykarkulaisia.[5] Suomessa taponlehteä on tavattu eri puolilla Etelä-Suomea ja Pohjanlahden rannikkoa, mutta ainoa luonnonvarainen esiintymä on Iitin Taasianjoen ja sen sivuhaarojen varrella. Esiintymä löydettiin vasta vuonna 1971.[4]
Elinympäristö muokkaa
Taponlehti suosii varjoisaa, kosteaa ja suojaisaa kasvupaikkaa. Se suosii läpäisevää, ravinteikasta maata, mutta kasvaa myös savisessa paikassa. Iitin kasvupaikat ovat tuoreita ja kosteita jokivarsien kuusilehtoja. Taponlehti ei siedä paahdetta eikä kuivuutta, joten kasvupaikkojen metsänhakkuut tai ojitukset ovat lajille tuhoisia.[4]
Käyttö muokkaa
Taponlehti on vanha lääkekasvi, jonka juurta on käytetty muun muassa oksettamiseen. Sitä on käytetty myös rotanmyrkkynä.[6] Nykyään taponlehden koristeellinen lehdistö ja hyvä peittävyys tekevät siitä suositun puutarhakasvin.[5] Hyvässä paikassa kasvi talvehtii vihreänä ja on pitkäikäinen.
Lähteet muokkaa
- Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ryttäri, Terhi: Taponlehti. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 76.
Viitteet muokkaa
- ↑ Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Aristolochiaceae, Asarum-suvun taksonominen asema) mobot.org. Viitattu 2.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 19.8.2009.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 63.
- ↑ a b c Ryttäri 1997, s. 76.
- ↑ a b Den virtuella floran: Hasselört (ruots.) Viitattu 19.8.2009.
- ↑ Suomen terveyskasvit, 1982, s. 319.
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Lehtotaponlehti (Asarum europaeum)
- Kasviatlas 2016: Lehtotaponlehden (Asarum europaeum) levinneisyys Suomessa
- LuontoPortti: Taponlehti (Asarum europaeum)
- UniProt: Taxonomy - Asarum europaeum (englanniksi)
- Plant List: Asarum europaeum (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Asarum europaeum (englanniksi)