Tapiola

Espoon kaupunginosa
Tämä artikkeli käsittelee Espoon kaupunginosaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Tapiola (ruots. Hagalund) on kaupunginosa Espoon kaakkoisosassa. Tapiola on Suur-Tapiolan keskus ja yksi suurimmista Espoon aluekeskuksista. Tapiola on Espoon merkittävin kulttuurin, tieteen ja liike-elämän keskittymä.

Tapiola
Hagalund
Kaupungin kartta, jossa Tapiola korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Tapiola korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro 12[1]
Pinta-ala 3,5 km² [2]
Väkiluku 11 953[3] (31.12.2020)
Osa-alueet Itäkartano, Länsikorkee, Otsolahti, Tapiolan keskus
Postinumero(t) 02100, 02120, 02110
Lähialueet Haukilahti, Niittykumpu, Otaniemi, Pohjois-Tapiola, Westend

Historia muokkaa

Pääartikkeli: Tapiolan syntyvaiheet
 
Ilmakuva Tapiolasta vuodelta 1965.
 
Kauppakeskus Ainoa

Tapiolan rakennutti pääosin Asuntosäätiö 1950- ja 1960-luvulla puutarhakaupungiksi. Alueen alkuperäisen asemakaavan laati Otto-Iivari Meurman. Myöhemmin Asuntosäätiö teetti asemakaavaan huomattavia muutoksia ja antoi suunnittelun arkkitehtiryhmälle, jota johti Aarne Ervi. Kukin ryhmän jäsen suunnitteli alueen osan ja sen rakennukset. 1960-luvun puoliväliin mennessä rakennettiin moderni puutarhakaupunki, joka nosti suomalaisen kaupunkisuunnittelun maailmanmaineeseen.lähde?

Tapiola sai nimensä Asuntosäätiön järjestämässä nimikilpailussa. Ruotsinkielinen nimi Hagalund johtuu Hagalundin kartanosta, jonka maihin nykyisen Tapiolan aluekin aikaisemmin kuului, joskin kartanon päärakennus sijaitsee nykyisen Otaniemen alueella, jonka Kehä I erottaa Tapiolasta. Alkuperäisen Tapiolan pohjoisin osa on myöhemmin erotettu omaksi kaupunginosakseen, jonka nimi on Pohjois-Tapiola.

Tapiola on Espoon kulttuurinen keskus, sillä Espoon kulttuurikeskus (jossa muun muassa Tapiola Sinfonietta toimii), Espoon kaupunginmuseo (WeeGee-talossa) sekä Espoon Kaupunginteatteri sijaitsevat Tapiolassa. Kulttuurikeskuksen yhteydessä toimii Tapiolan kirjasto.

Museovirasto määritteli inventoinnissaan vuonna 2009 Tapiolan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[4] Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Tapiolan vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 1990. Tapiola on myös yksi ympäristöministeriön vuonna 1994 valitsemasta Suomen 27 kansallismaisemasta.[5]

Tulevaisuus muokkaa

 
LähiTapiolan toimistorakennus
 
Tapiolan ortodoksinen kirkko.

Tapiolan liikekeskustaa on huomattavasti uudistettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan ja purkavan täydennysrakentamisen periaatteisiin perustuen. Liikekeskuksen kehittäminen jatkuu edelleen.lähde? Uutta tilaa asumiselle, kulttuurille ja palveluille saadaan, kun pysäköinti ja huolto siirretään maan alle 3 000 auton pysäköintilaitokseen. Myös kaupunginteatteri siirtyy uusiin tiloihin liikekeskustan tuntumaan. Uudistus liittyy Länsimetroon, jonka 2017 käyttöön otettu Tapiolan metroasema sijaitsee kalliopysäköintiluolan alapuolella.

Myös Tapiolan asuntokantaa ja ympäristöä korjausrakennetaan. Tärkeimpinä peruskorjaamishankkeina ovat Mäntyviidan julkisen kaupunkitilan ilmeen parantaminen ja nykyisen asuntokannan peruskorjaaminen.lähde?

Palvelut muokkaa

Tapiolan keskustassa on monipuolinen liikevalikoima, mutta palveluvalikoima on takavuosiin verrattuna suppeampi. Tapiolassa on kolme kauppakeskusta (vuonna 1968 avattu Heikintori, vuonna 2013 avattu Ainoa ja vuonna 2021 avattu Länsituuli) sekä Ainoassa toimiva Stockmannin Tapiolan tavaratalo. Tapiolassa on myös ruokakauppoja (K-Supermarket, S-Market), kirjakauppa (Akateeminen ja Suomalainen), Alko, posti, pankkien konttoreita, pesuloita, vaatekauppoja, urheiluliikkeitä, valokuvausliikkeitä, parturi-kampaamoja sekä muita pienehköjä kauppaliikkeitä.

Julkisia palveluita alueella ovat muiden muassa Tapiolan terveysasema sekä kirjasto. Aikaisemmin Tapiolan keskustassa toimivat myös Kela ja maistraatti, mutta näiden toimipisteet on suljettu ja maistraatin rakennus purettiin vuonna 2017.

Oppilaitokset muokkaa

Tapiolassa toimii kolme suomenkielistä peruskoulua, joista Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulut ovat alakouluja ja Tapiolan koulu on yläkoulu. Alueella on myös ruotsinkielinen alakoulu Vindängens skola. Lisäksi Tapiolassa toimii kolme lukiota: Tapiolan lukio, Etelä-Tapiolan lukio ja Espoon aikuislukio. Aivan Tapiolan naapurissa Otaniemessä toimii Aalto-yliopiston insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut.

Liikuntapalvelut muokkaa

Tapiolan keskustassa sijaitsevat Tapiolan uimahalli, sekä keilahalli. Keskustan tuntumassa on lisäksi Tapiolan tennispuisto. Tuulimäen väestönsuojassa voi harrastaa painia, judoa, ammuntaa (ilma-aseet ja jousi), pöytätennistä, telinevoimistelua ja miekkailua. Väestönsuojassa on myös skeittihalli ja kuntosalin yhteydessä on nyrkkeilykehä. Läntisessä Tapiolassa sijaitsee Tapiolan urheilupuisto, jossa on muun muassa jääkiekkoseura Espoo Unitedin kotihalli Espoo Metro Areena sekä palloilu- ja kuntoilukeskus Esport Center.

Rakennukset muokkaa

 
Espoon kulttuurikeskus, edustalla Tapiolan keskusallas.
 
Viljo Revellin ns. taskumattitaloja.
 
Tapiolan keskusallas

Tapiolan keskustan keskusallas ympäristöineen on suurelta osin Aarne Ervin suunnittelemaa. Ervin käsialaa ovat 1960-luvun aikana valmistuneet Tapiolan uimahalli ulkoaltaineen, Heikintori, Tapiolan keskustorni ja sen viereinen Tapiontorin ostoskeskus, sekä vuonna 1974 valmistunut Tapiola Garden -hotelli.[6]

Tapiolaan valmistui eniten asuntoja 1950- ja 1960-luvuilla. Alueen asunnot ovat enimmäkseen asuinkerrostaloja.[7] Puistokaupunkina maineensa luoneesta Tapiolasta löytyy myös useita viheralueita, kuten Tapiolan keskuksesta pohjoiseen sijaitseva Silkkiniitty, laaja ruohokenttä, joka ulottuu Pohjois-Tapiolaan asti. Keskustan itäpuolella Otsolahden pienalueella on myös viheralueita sekä venesatama.

Itäkartanon alue Tapiolan keskuksesta itään on kuuluisa 1950-luvulla rakennetuista kerrostaloistaan, joihin arkkitehdit ympäri maailman käyvät tutustumassa.lähde? Itäkartanon osakeskus toimi koko Tapiolan keskuksena ennen nykyisen keskusalueen rakentamista. Tästä muistona alueen pääkadun Mäntyviidan varrella on edelleenkin muun muassa elokuvateatteri Kino Tapiola ja liikehuoneistoja. Alue kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alueen korkein ja vanhin talo on 11-kerroksinen, valkoinen Mäntytorni. Liikekeskustan itäpuolella sijaitsee myös vuonna 1965 valmistunut Tapiolan kirkko.

Tapiolan keskustan länsipuolella sijaitsee Länsikorkee, joka voidaan edelleen jakaa Hakalehdon ja Jousenkaaren pienalueisiin. Hakalehdon alueella on 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja ja matalia atriumtaloja. Jousenkaaressa sijaitsevat muun muassa Viljo Revellin suunnittelemat, vuodesta 1959 vuoteen 1961 valmistuneet taskumattitalot. Jousenkaaressa on myös matalampia asuintaloja sekä pieni Oravannahkatorin ostoskeskus.

Tapiolassa sijaitsevat muun muassa Metsä Groupin sekä LähiTapiolan pääkonttorit. Etelä-Tapiolaan Länsiväylän varrelle valmistui syksyllä 2005 Euroopan korkein puurakenteinen toimistorakennus, Modular-officeksi nimetyn rakennuksen ensimmäisenä käyttäjänä toimi Finnforest vuoden 2012 loppupuolelle, jolloin Sito-yhtiöt Oy siirtyi käyttäjäksi.lähde?

Liikenne muokkaa

Tapiolan liikennettä palvelevat pääosin Kehä I, Länsiväylä sekä lukuisat pienemmät pääkadut itse Tapiolassa.

Tapiola sijaitsee marraskuussa 2017 valmistuneen Länsimetron varrella. Tapiolan metroasema palvelee Tapiolan keskustaa ja Urheilupuiston metroasema läntistä Tapiolaa. Aiemmat Espoon suorat Länsiväylää kulkevat seutulinjat korvautuivat eri puolille Espoota päättyvillä liityntälinjoilla. Samalla myös Tapiolan keskustan läpi kulkevia kevyen liikenteen väyliä parannetaan uusilla pyöräily- ja kävelyteillä.

Kuvia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2020/2021 (PDF) (Sivu 2) Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.6.2021. Viitattu 28.6.2021.
  4. Tapiola Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Kansallismaisemat www.ymparisto.fi. 11.7.2014. Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 22.4.2020.
  6. Espoo.fi, Asianro 161 / 503 / 2002, Suunnittelualue ja nykytilanne (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Tapiolan asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Arkistoitu 1.2.2015. Viitattu 1.2.2015.

Aiheesta muualla muokkaa