Wikipedia

Tapio Puolimatka

kasvatustieteen professori

Timo Tapio Puolimatka (s. 18. huhtikuuta 1953 Alastaro)[1] on suomalainen filosofi ja kasvatustieteilijä, joka on toiminut kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa.[1]

Tapio Puolimatka
Tapio Puolimatka Jyväskylän kirjamessuilla maaliskuussa 2009.
Tapio Puolimatka Jyväskylän kirjamessuilla maaliskuussa 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt18. huhtikuuta 1953 (ikä 71)
Alastaro
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot filosofian kandidaatti (uskontotiede) 1986, valtiotieteiden tohtori (käytännöllinen filosofia) 1989; kasvatustieteiden tohtori (kasvatusfilosofia) 1995 Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Timo Airaksinen
Tutkimusalue kasvatustiede, kasvatusfilosofia

Teoksissaan Puolimatka on käsitellyt kasvatuksen, uskonnon ja tieteen aiheita filosofisesta näkökulmasta, ja hän on arvostellut evoluutioteorian ateistista tulkintaa.[2]selvennä Puolimatka on kirjoittanut lukuisia mielipidekirjoituksia avioliittoon, transsukupuolisten oikeuksiin ja poliittiseen korrektiuteen liittyen muun muassa eri kristillisille medioille, paikallislehtiin ja oikeistokonservatiiviseen vastamedia Oikeaan Mediaan. Puolimatka pitää esimerkiksi lapsille annettavia sukupuolenkorjaushoitoja ongelmallisina, koska lapsi ei ole henkisesti vielä valmis päättämään tällaisista asioista.[3] Monia hänen näkemyksiään pidetään useilla tahoilla kiistanalaisina.[4][5][6]

Elämä ja ura muokkaa

Puolimatka valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1986 pääaineenaan uskontotiede. Vuonna 1989 hän väitteli valtiotieteen käytännöllisessä filosofiassa. Vuonna 1993 hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian dosentiksi Helsingin yliopistoon erikoistumisaloinaan etiikka, yhteiskuntafilosofia ja kasvatusfilosofia. Vuonna 1996 hän suoritti kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Hänet nimitettiin dosentiksi myös sosiaalipedagogiikasta Kuopion yliopistoon ja kasvatustieteestä Tampereen yliopistoon vuonna 2002. Puolimatka on toiminut Suomessa yliopiston tutkijana, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Lisäksi hän on toiminut tutkijana Israelissa (1983–1989) ja Yhdysvalloissa (1995–1998).[1]

Puolimatkalla on vaimo Mia ja neljä poikaa, joista kaksi on syntynyt Puolimatkan ensimmäisestä avioliitosta[7]. Jyväskylässä asuva Puolimatka on vakaumuksellinen kristitty. Hän on kertonut aloittaneensa filosofian opinnot, koska halusi ”varmistua totuudesta tutustumalla parhaimpiin kristinuskon vastaisiin argumentteihin”. Hänen mukaansa näiden perustelujen heikkouksiin tutustuminen on syventänyt hänen kristillistä vakaumustaan.[8] Puolimatka on kertonut vastustavansa aborttia ja eutanasiaa, sillä se luo hänen mukaansa "vammaisille ja vanhuksille paineen tapattaa itsensä".[9]

Puolimatka oli ehdolla Keski-Suomen vaalipiirissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kristillisdemokraattien listalla. Puolimatkan mukaan hänet sai lähtemään ehdokkaaksi se, että hän koki lapsien oikeuksien olevan uhattuna.lähde? Puolimatkan mielestä ”nykyinen seksuaalikasvatus on omiaan altistamaan nuoria seksuaaliselle hyväksikäytölle, koska se perustuu lähtökohtaan, jonka mukaan kaikki seksuaaliset elämäntavat ovat saman arvoisia. Seksuaalikasvatus pitäisi muuttaa avioliitto- ja perhekasvatukseksi, niin että se suojelisi lasta ja kehittäisi niitä valmiuksia, joita hän tarvitsee avioliitossa.” Puolimatka kokee myös, että sananvapaus on uhattuna Suomessa.[10] Hän sai 1956 ääntä, joka ei riittänyt valituksi tulemiseen.[11]

Tutkimus muokkaa

Etiikka muokkaa

Tutkimuksissaan etiikan perusteista Puolimatka puolustaa moraalista realismia, jonka mukaan on olemassa yleispäteviä moraalisia totuuksia, joista ihmisen on mahdollista saada tietoa välittömän kokemuksen pohjalta. Hänen mukaansa on olemassa perustavia moraalitotuuksia, joita ihmisen on mahdotonta olla tietämättä. Tätä aihetta käsittelevät Puolimatkan väitöskirja käytännöllisessä filosofiassa Moral Realism and Justification sekä artikkelit ”Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen”[12] ja ”Moral Realism and the Standards of Justification”[13]. Samaa aihetta hän käsittelee luonnonoikeuden näkökulmasta artikkelissa "J. Budziszewskin elämä ja ajattelu" J. Budziszewskin kirjan Tätä emme voi olla tietämättä (2011) suomennoksen johdannossa.

Kasvatus ja demokratia muokkaa

Kasvatustieteen väitöskirjassaan Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim (1995) Puolimatka kysyy, millä tavalla kasvatetaan kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Puolimatka erittelee erilaisia demokratiakäsityksiä ja niille ominaisia suhtautumistapoja arvoihin, arvokasvatukseen, sivistykseen ja kriittisyyteen. Kasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on valmistaa kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Tämä edellyttää eettistä kasvatusta, koska kansalaisuudessa on moraalisia ulottuvuuksia. Lisäksi demokraattinen kansalaisuus edellytää itsenäisen kriittisen arviointikyvyn kehittymistä, koska ainoastaan kriittiset kansalaiset luovat perustan aidolle kansanvallalle.

Opetus ja sen vääristymät muokkaa

Yksi Puolimatkan pohdinnan kohteista on kysymys, kuinka aito opetus voidaan erottaa sen vääristymistä, erityisesti indoktrinaatiosta ja propagandasta.lähde?

Kasvattajan auktoriteetti ja kasvavan autonomia muokkaa

Kasvatus- ja opetustilanteiden ohjaamiseen liittyy kysymys kasvattajan ja opettajan auktoriteetista. Puolimatka erottaa tässä suhteessa kasvattajan ohjaavan auktoriteetin ja hänen tiedollisen auktoriteettinsa. Hän pohtii molempien auktoriteetin muotojen teoreettisia perusteluja ja niitä vastaan esitettyjä argumentteja.[14]

Kasvatus ja pluralistinen yhteiskunta muokkaa

Yksi osa Puolimatkan tutkimusta kohdistuu yhteiskuntalohkojen autonomian teoreettisten perusteiden selvittämiseen. Hänen mukaansa kasvatustieteellisessä keskustelussa tätä aihetta käsittelevää tutkimusta lähestytään käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin rakenteellinen pluralismi tai yhteiskuntalohkojen pluralismi (spherical pluralism). Yhteiskuntalohkojen autonomialla on konkreettisia seuraamuksia koulun ja valtion suhteille. Rakenteellisen pluralismin mukaan kouluilla ja muilla kasvatusinstituutioilla pitäisi olla suhteellinen itsenäisyys. Yhteiskuntalohkojen eriytyminen itsenäisesti toimiviksi laitoksiksi on hänen mukaansa edellytys kilpailevien näkemysten ja tutkimusohjelmien kehittämiselle, jotka puolestaan tarjoavat edellytyksiä kriittiselle opetukselle. Puolimatka katsoo, että koulujen suhteellinen itsenäisyys valtiosta edistäisi vähemmistökulttuureja ja estäisi niitä tulemasta valtakulttuurin nielaisemiksi. Vähemmistökulttuurien ominaisluonteen säilyttäminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen moniarvoisuuden säilyttämistä. Täten rakenteellisen moniarvoisuuden teoreettisen perustan hahmottaminen palvelee tärkeää tehtävää kasvatuksen autonomian näkökulmasta.[15]

Kasvatus persoonallisuuden monipuolisena kehityksenä muokkaa

Puolimatkan kirjoitusten teemana on ollut kysymys kasvatuksesta pyrkimyksenä kasvavan persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yleissivistävälle kasvatukselle on ominaista pyrkimys laajentaa oppilaan näkökenttää ja hänen kehityksellisiä mahdollisuuksiaan. Tähän liittyvät Puolimatkan tutkimukset yleissivistävästä kasvatuksesta sekä sen osana kasvatuksen liittymäkohdat elämän tarkoituksen käsitteeseen sekä kysymys uskonnonopetuksesta. Tähän liittyvät myös kysymykset ihmisen kuolevaisuudesta ja sen tarjoamista näkökohdista.[16]

Konstruktivismi muokkaa

Seuraava vaihe Puolimatkan tutkimustyössä kohdistuu konstruktivismiin kasvatustieteessä. Puolimatka analysoi konstruktivismia teoriana oppimisesta, tiedosta ja opetuksesta, pohtii käsitteen eri merkityksiä ja niiden opetuksellisia sovelluksia sekä vertaa konstruktivismia opetuksen ja oppimisen teorian toiseen valtasuuntaukseen, realismiin.[17]

Kasvatuksen tunneperusta muokkaa

Puolimatka on analysoinut filosofisten tunneteorioiden merkitystä kasvatukselle. Hän keskittyy erityisesti kognitiivisiin tunneteorioihin ja näkemykseen, jonka mukaan tunteiden välityksellä on mahdollista saada arvotietoa. Hän pohtii sitä, millä tavalla tunteet vaikuttavat ajatteluun ja oppimiseen ja millä tavalla tunteita voidaan kehittää niin, että ne muodostavat pohjan älyllisille ja moraalisille hyveille.[18].

Yleistajuiset teokset muokkaa

Länsimaisen sivistyksen ja tieteen juuret muokkaa

Puolimatka on kirjoittanut länsimaisen sivistyksen ja erityisesti länsimaisen tieteen juurista teoksissa Usko, tieto ja myytit (Tammi 2005), Usko, tiede ja Raamattu (Uusi Tie 2007), Usko tiede ja evoluutio (Uusi Tie 2008). Hän analysoi tieteenfilosofisten, tieteenteoreettisten ja uskonnonfilosofisten käsitysten juuria ja arvioi niiden pätevyyttä. Ensimmäisessä teoksessa hän esittää muun muassa seuraavia kysymyksiä: Ovatko usko ja tieto toistensa vastakohtia? Onko tiede todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa? Millaisiin myytteihin moderni ihminen uskoo? Trilogian toinen osa käsittelee kysymystä sanallisen ilmoituksen mahdollisuudesta. Voiko ihminen kriittisesti avoimella tavalla vakuuttua älyllisesti siitä, että jokin tekstikokoelma on Jumalan ilmoitusta? Kolmannessa teoksessa hän pohtii mm. kysymystä tieteen rajoista ja tieteellisen tutkimuksen ennakko-oletuksista.

Heteronormatiivisen perheen puolustaminen muokkaa

Puolimatka on kirjoittanut useita pamfletteja, joissa puolustaa heteronormatiivista perhettä ja seksin rajoittamista avioliittoon ja vastustaa mm. aborttioikeutta, ehkäisyä ja seksuaalivähemmistöille myönnettyjä ja vaadittuja tasa-arvoisia oikeuksia[19]: Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin (Suunta-kirjat 2014), Yhteiskuntakoe lapsilla? (Kuva ja Sana 2016), Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus (Perussanoma 2017) ja Saanko luvan sanoa (Perussanoma 2020).

Samaa aihepiiriä käsittelivät tieteelliset artikkelit:

"The Gender Diverse and the Genderless Conceptions of Marriage and Children's Right to Develop Their Sexual Identity" (The New Educational Review 45, s. 28–38).

"The Educational Implications of the Atomistic Family Structure: How the Atomization of the Family Undermines the Education of Critical Citizens by Making People Vulnerable to Indoctrination and Propaganda." Acta Paedagogical Vilnensia 38, 1/2017. https://journals.vu.lt/acta-paedagogica-vilnensia/article/view/10800

"How Nicholas Wolterstorff's Defence of Same Sex Marriage Violates His Theory of Justice", Philosophia Christi, Vol 19: 2/2017: 364-380. s://asiakas.kotisivukone.com/files/tapiopuolimatka.kotisivukone.com/Puolimatka_Justice_PC_19_2.pdf

"Dietrich von Hildebrand's Criticism of Amoral Sex Education". Acta Paedagogica Vilnensia 43, 2/2019, 128-140. DOI:10.15388/ActPaed.43.9. https://journals.vu.lt/acta-paedagogica-vilnensia/article/view/16163/15340

Arvostelu muokkaa

Puolimatkan kirja Usko, tiede ja evoluutio sai ensimmäisen sijan vuoden 2008 kristillinen kirja -kilpailun yleisöäänestyksessä. Vuonna 2007 Puolimatkan kirja Usko, tiede ja Raamattu sijoittui "Vuoden kristillinen kirja" -yleisöäänestyksessä toiseksi. Skepsis ry antoi vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon Kustannus Oy Uusi Tielle Tapio Puolimatkan kirjojen Usko, tiede ja Raamattu ja Usko, tiede ja evoluutio julkaisusta. Skepsis katsoi kirjojen tarkoitukseksi luomisopin tuomisen kouluopetukseen ja ilmaisi olevansa huolissaan kasvatustieteen puolesta, kun alan professori esittää tällaista.[5]

Puolimatka analysoi Skepsiksen lausumaa kirjassaan Tiedekeskustelun avoimuuskoe (2010). Hän katsoo Skepsiksen rikkovan useita tieteellisen keskustelun periaatteita: (1) Skepsis hyökkää henkilöä eikä väitettä vastaan, (2) ohittaa vastustajan väitteen luomalla siitä irvikuvan, (3) luo väärän vastakkainasettelun. Puolimatka arvosteli lehtihaastattelussa sitä, että Skepsiksen lausumassa ei käsitellä hänen esittämiään argumentteja, vaan spekuloidaan kirjoittamisen motiiveilla. Hän piti kuitenkin myönteisenä sitä, että ateistit ovat kiinnostuneita hänen kirjoistaan.[20] Puolimatka vastasi esitettyyn kritiikkiin Teologisen Aikakauskirjan artikkelissa "Evoluutiokeskustelun käsitteellisiä epäselvyyksiä" [21].

Professori Esko Valtaoja sanoi lehden haastattelussa, että palkinto meni oikeaan kohteeseen.[6] Puolimatka kirjoitti vastineen Skepsiksen palkintoon Kotimaa-lehden verkkokeskustelussa. Puolimatka arvostelee vastineessaan Valtaojaa siitä, ettei tämä onnistu lausunnossaan tuomaan esille yhtään väitettä, jota Puolimatka olisi kirjoissaan puolustanut.[22] Puolimatka kommentoi palkintoa Ristin Voitto -lehdessä: ”Huuhaa-palkinto on keveämpää, osittain huumorilla höystettyä irvailua. Sana ”huuhaa” on voimakasta tunneviestintää, joka oikeuttaa tietyn maailmankatsomuksen hylkäämistä ilman järkiperusteluja. Olen kuitenkin iloinen, että ateistit kiinnittävät huomiota kirjoihini.”[23]

Ylen toimittaja Antti Seppälä ihmetteli näkökulma-blogissaan 17.11.2014, ettei Jyväskylän yliopisto ollut puuttunut Tapio Puolimatkan kirjoitteluun avioliittolainsäädännöstä.[24] Jyväskylän yliopisto julkaisikin samana päivänä tiedotteen, jossa se korostaa etteivät työntekijöiden ilmaisut edusta yliopiston kantaa.[25] Kansan Uutiset -verkkolehdessä Jarkko Mänttäri tulkitsi Jyväskylän yliopiston kannanoton olleen suunnattu Puolimatkaa vastaan. Puolimatka kritisoi Mänttäriä ja Seppälää sensuurihakuisuudesta Uuden Suomen blogissansa Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja? Puolimatka kirjoittaa: "Tässä yhteydessä herää kysymys: onko tarkoituksena sensuroida olennaista tietoa lain lapsivaikutuksista sallimalla vain yhden keskustelun osapuolen esiintyä alan asiantuntijana?"[26]

Setan rottapalkinto muokkaa

Seta antoi vuoden 2015 kunniarotta-antipalkinnon Puolimatkalle. Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.[27]

Puolimatka vastasi Setalle Uuden Suomen blogissansa otsikolla Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä?[28] Siinä Puolimatka toteaa, että seksuaalisen tasa-arvoisuuden yhdistyksen luulisi olevan kiinnostunut lasten tasa-arvoisesta oikeudesta kehittää omaa seksuaalista identiteettiään kasvamalla perheessä biologisen isänsä ja äitinsä kanssa. Tällöin lapsella olisi samaa sukupuolta oleva samaistumiskohde ja vastakkaista sukupuolta oleva vastapooli. "Sen sijaan Setan agendana näyttäisi olevan tehdä lasten identiteettioikeuksia koskevasta keskustelusta tabu", Puolimatka kirjoittaa ja jatkaa: "Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle".

Jyväskylän yliopiston esiselvitys muokkaa

Jyväskylän yliopisto käynnisti 22.12.2014 Setan entisen hallituksen jäsenen Joonas Mattssonin pyynnöstä esiselvityksen Puolimatkan eduskunnan lakivaliokunnalle kirjoittaman asiantuntijalausunnon lähdeviitteiden käytöstä. Tutkimuspyynnön ensimmäisessä vaiheessa Mattsson viittasi Lilja Tammisen aihetta käsittelevään blogiin. Toisessa vaiheessa Mattson esitti joitakin kriittisiä huomioita. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen teki asiasta päätöksen 4.3.2015. Päätöksessään hän toteaa: "Rehtori on perehtynyt osapuolten asaissa esittämään argumentaatioon ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka ole käyttänyt lähdeviitteitä hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti. – – Puolimatkan asiantuntijalausunto ei siten anna vääristynyttä kuvaa käytettyjen lähteiden havaintoihin perustuvista tutkimustuloksista. Myös lähteiden käyttö on ollut perusteltua asiantuntijalausunnon viitekehys huomioiden. – – Tutkintapyynnön kohteena on ollut selvittää myös onko Puolimatka ohittanut johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen asiantuntijalausuntoa antaessaan. Rehtori on perehtynyt osapuolten vastineisiin ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka asiantuntijalausunnossaan ole syyllistynyt johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen ohittamiseen eikä ole siten syyllistynyt tulosten valikointiin liittyvään vilppiin ja siten jättänyt antamatta muiden tutkijoiden saavutuksille niille kuuluvaa arvoa."[29]

Eva Biaudet'n kritiikki muokkaa

Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudet kritisoi Puolimatkaa Aito avioliitto -kansalaisaloitteen julkisessa kuulemisessa 27.10.2016, jossa Puolimatka toimi eduskunnan kutsumana asiantuntijana. Biaudet kyseenalaisti Puolimatkan asiantuntijuuden. Puolimatka vastasi tähän, että hänen aiemmasta asiantuntijalausunnostaan tehty valitus todettiin aiheettomaksi ja Jyväskylän yliopiston rehtori totesi, että se oli tehty lähdeviitteineen hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti.[30][31]

Kohu homofobiseksi syytetystä kirjoituksesta muokkaa

Elokuussa 2018 nousi kohu Puolimatkan kirjoittamasta mielipidekirjoituksesta Kampanja pedofilian laillistamiseksi[32], joka julkaistiin Oikea Media -verkkojulkaisun vieraskynäpalstalla 27. heinäkuuta 2018. Keskustelua herätti erityisesti kohta, jossa hän kirjoitti joidenkin tutkijoiden esittäneen, että "mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan myös kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi". Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY kirjoitti Twitterissä 1. elokuuta, ettei se hyväksy kirjoitusta ja vaati yliopistolta konkreettisia toimia, joilla "turvataan kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tasa-arvoinen ja turvallinen opiskeluympäristö". Myöhemmin yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen vastasi, että Puolimatkan kirjoitus ei edusta yliopiston arvoja eikä linjaa ja lupasi samalla, että yliopisto ryhtyy "konkreettisiin toimenpiteisiin".[33] Puolimatka kirjoitti Hämäläisen toiminnasta hallintokantelun Jyväskylän yliopiston hallitukselle, jossa hän väittää, että "prosessia on viety eteenpäin tavalla joka vakavasti loukkaa oikeusturvaani yliopiston työntekijänä ja kansalaisena. Viittaan Suomen perustuslain pykäliin, jotka turvaavat sananvapauden ja korkeimman opetuksen ja tutkimuksen vapauden." [34] Hämäläinen kirjoitti puolestaan vastineen Puolimatkan kanteluun, jossa hän katsoo, että "Jyväskylän yliopiston rehtorilla on oikeus ja suoranainen velvollisuus osallistua niin Jyväskylän yliopistoa koskevaan kuin myös yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.".[35] Puolimatka kirjoitti lausuman Hämäläisen vastineesta, jossa hän kirjoittaa: "Irtisanoutuessaan kirjoituksesta rehtori on yliopiston puolesta sitonut yliopiston linjan yhteen tietynsuuntaiseen ideologiseen näkemykseen. Asettuessaan tukemaan yhtä poliittista ja maailmankatsomuksellista ryhmää, hän loukkaa toista. Lisäksi hän viestii, että väärää kantaa edustavien työntekijöiden oikeusturvaa ei kunnioiteta.".[36] Jyväskylän yliopiston hallitus päätti 4. syyskuuta 2018, ettei rehtori ylittänyt toimivaltaansa.lähde?

Eksegetiikan professori Petri Luomanen väittää Vartija-lehden kirjoituksessaan Puolimatkan vääristelleen alkuperäislähteitä ja käyttäneen myös äärioikeistolaista blogia tieteellisenä analyysinä.[37] Puolimatka torjuu vastineessaan osan kritiikistä ja arvosteli Luomasta "asian vierestä puhumisesta".[38]

Blogin poistaminen Seurakuntalainen.fi-sivustolta muokkaa

Syyskuussa 2021 Seurakuntalainen.fi-sivusto poisti Puolimatkan blogiosion sivustoltaan koronarokotevastaisten kirjoitusten ja Puolimatkan saamaansa palautteeseen reagoinnin takia. Päätoimittaja Savelan mukaan kirjoitukset sisälsivät paikkansapitämättömiä lääketieteellisiä väitteitä. [39] Omassa blogissaan Puolimatka vastasi esittämällä, että virallisen koronakertomuksen kyseenalaistamista ei sallita, että toisin ajattelevat vaiennetaan, että Jumalan antama luonnollinen immuunijärjestelmä pyritään korvaamaan keinotekoisella immuunijärjestelmällä ja että koronapassi murentaa ihmisoikeuksia. Hän myös esittelee Vera Sharavin näkemystä, että nykytilanne muistuttaa Natsi-Saksaa.[40]

Politiikka muokkaa

Vuoden 2021 kuntavaaleissa Puolimatka tuli valituksi kristillisdemokraattien edustajana Jyväskylän valtuustoon 725 äänellä.[41]

Teoksia muokkaa

  • Moral Realism and Justification. Academia Scientiarum Fennica, 1989. ISBN 978-9514106019.
  • Pluralism and Education in Values. University of Helsinki, 1990. ISBN 951-455-419-1.
  • Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim. Academia Scientiarum Fennica, 1995. ISBN 978-9514107801.
  • Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1996. ISBN 951-26-4249-2. (2. uudistettu painos, 1. painos 1995)
  • Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa. Kirjayhtymä, 1998. ISBN 951-26-4286-7.
  • Launonen, Leevi & Puolimatka, Tapio: Sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitykset ja etiikka. Kuopion yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus, Opetusjulkaisuja 5/1999. Kuopio: Kuopion yliopisto, 1999. ISBN 951-781-044-X.
  • Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia. Suunta-kirjat, 2010. ISBN 978-951-619-532-5. (2. uudistettu painos, 1. painos 1999 Kirjayhtymä)
  • Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-26-4816-4.
  • Kasvatus, arvot ja tunteet. Tammi, 2004. ISBN 951-26-5085-1.
  • Usko, tieto ja myytit. Tammi, 2005. ISBN 951-26-5347-8.
  • Usko, tiede ja Raamattu. Helsinki: Uusi tie, 2007. ISBN 978-951-619-467-0 (teoksen alussa virheellinen tunniste 978-951-619-497-0).
  • Usko, tiede ja evoluutio. Uusi Tie, 2008. ISBN 978-951-619-498-4.
  • Kristillinen usko ja naturalistinen mielikuvamaailma. Teoksessa: Usko, toivo ja terveys: kristillinen usko ja lääkärin työ, toim. Raimo Puustinen. Minerva, 2009. ISBN 978-952-492-317-0.
  • Tiedekeskustelun avoimuuskoe. Uusi Tie 2010. ISBN 978-951-619-524-0
  • Onko Jumalan mahdollista ilmoittaa itsensä sanallisesti?. Teoksessa: Jumalan Sana - inspiroitu ja erehtymätön, toim. Pasi Turunen, Petri Mäkilä. Kuva ja Sana, 2011. ISBN 978-951-585-241-0.
  • Moderni raamattukritiikki läpivalaisussa. Teoksessa: Jumalan Sana - inspiroitu ja erehtymätön, toim. Pasi Turunen, Petri Mäkilä. Kuva ja Sana, 2011. ISBN 978-951-585-241-0.
  • Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa. Kerava: Aikamedia, 2013. ISBN 978-952-252-026-5.
  • Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin. Suunta-kirjat, 2014. ISBN 978-951-619-598-1.
  • Sukupuolineutraali vs. sukupuolilähtöinen avioliittokäsitys ja lapsen oikeus sukupuolisen identiteettinsä kehittämiseen. Teoksessa: Pro Fide Biblica, toim. Ville Auvinen, Vesa Ollilainen. Suomen teologinen instituutti, 2015. ISBN 978-952-985-729-6.
  • Kärsimyksen tarkoitus. Aikamedia, 2015. ISBN 978-952-252-154-5.
  • Jälkikristillisen maailman kauhut. Perussanoma, 2015. ISBN 978-951-888-735-8.
  • Yhteiskuntakoe lapsilla? Kuva ja Sana 2016. ISBN 978-951-585-316-5.
  • The Origin of Moral Conscience: Theistic Evolution versus Intelligent Design. Teoksessa S. Meyer & al. (ed.): Theistic Evolution - A Scientific, Philosophical and Theological Critique. Crossway, 2017. ISBN 978-143-355-286-1.
  • Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus. Perussanoma 2017. ISBN 978-951-888-794-5
  • Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret. Kristillinen kirja- ja musiikkikustannus, 2018. ISBN 978-952-705-892-3.
  • Sukupuoli muutoksessa. Päivä Oy, 2019. ISBN 978-952-475-978-6.
  • Saanko luvan sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe. Perussanoma, 2020. ISBN 978-951-888-846-1.
  • Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma, 2021. ISBN 978-951-888-912-3.
  • Kun ennustukset toteutuvat. Päivä Oy, 2022. ISBN 978-952-374-060-0.

Suomennoksia

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Tapio Puolimatka: Curriculum Vitae Tapio Puolimatka. Viitattu 16.2.2009.
  2. ↑ Rytkönen, Jussi: Dinosaurus ja Retu Kivinen eivät tavanneet Kotimaa. 14.9.2008. Viitattu 10.2.2009. [vanhentunut linkki]
  3. ↑ Omat kirjoitukset www.tapiopuolimatka.net. Viitattu 26.3.2019.
  4. ↑ Tapio Puolimatka nostatti myrskytuulia tieteen vapaudesta - "En missään vaiheessa ole puhunut homoseksuaalisuudesta loukkaavasti" Jyväskylän Ylioppilaslehti. 31.8.2018. Viitattu 26.3.2019.
  5. ↑ a b Huuhaa-palkinto 2008 3.12.2008. Skepsis ry. Viitattu 3.5.2021.
  6. ↑ a b Kylätasku, Taneli: Esko Valtaoja: Huuhaa-palkinto ”todellakin” oikeaan osoitteeseen (arkistoitu versio) Kotimaa. 18.12.2008. Arkistoitu 23.12.2008. Viitattu 3.5.2021.
  7. ↑ Leevi Launonen: Eutanasia ei ole kenellekään hyvä kuolema Ristin Voitto. 2016. Viitattu 23.6.2020.
  8. ↑ Puolimatkat luottavat rakastavaan Jumalaan Uusi tie. 24/2009. Viitattu 21.5.2011. [vanhentunut linkki]
  9. ↑ Tapio Puolimatka vastustaa julkisten varojen käyttöä aborttiin Tapio Puolimatka. 23.3.2019. Viitattu 24.5.2019.
  10. ↑ Tapio Puolimatka www.tapiopuolimatka.net. Viitattu 26.3.2019.
  11. ↑ Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. vaalit.fi. Viitattu 5.3.2020.
  12. ↑ Ajatus 52, 1994
  13. ↑ Acta Philosophica Fennica 76, 2004
  14. ↑ Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia (Kirjayhtymä 1999, 2. uudistettu laitos 2010). "Teacher Authority. A case study from Finland" (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The Journal of Education for Teaching, July 2000). "Educational Authority and Manipulation" (Paideusis 14:2, 2001).
  15. ↑ "Rakenteellinen indoktrinaatio", teoksessa Filosofisia iskuja (Tampere 1998). "Sphere Pluralism and Critical Thinking" (Studies in Philosophy of Education 2004)
  16. ↑ "Elämän tarkoitus" (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) Merkitys. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta. "Religious Education in Finland: Promoting Intelligent Belief" (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The British Journal of Religious Education, September 200. "Education and the Meaning of Life" (yhdessä Timo Airaksisen kanssa)(Philosophy of Education 2001). "Kasvatus kuolemaan" teoksessa Kuoleman filosofia. (Helsinki: Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta), “Moral Capacity and its Dilemmas”, Studies in Philosophy and Education 25 (2006) 6: 497-505, “Max Scheler and the idea of well-rounded education”, Educational Philosophy and Theory 2008.
  17. ↑ "Constructivism, Knowledge and Manipulation", (Philosophy of Education 1999). Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin (Tammi 2002). "Constructivism and Critical Thinking" (Inquiry 22:4, 2006). "Realismin rajankäyntejä" (Kasvatus 1/2003).
  18. ↑ Kasvatus arvot ja tunteet (Tammi 2004, toinen uudistettu laitos 2011, Suunta-kirjat) sekä artikkelissaan "Tunteiden kognitiivisuus ja oppiminen" (Aikuiskasvatus 2/2004)
  19. ↑ Sami Leon Eerola: Saako homoja vihata Spektaakkeliyhteiskunta-blogi. 7.6.2020. Viitattu 7.6.2020.
  20. ↑ Rusama, Heikki: Huuhaa-palkittu Puolimatka: Epäselvää argumentointia Skepsikseltä (artikkeli) Kotimaa. 5.12.2008. Viitattu 9.12.2008.
  21. ↑ Teologinen Aikakauskirja 3/2009
  22. ↑ Vastine Esko Valtaojan huuhaa-kommenttiin. Puolimatkan blogi. Viitattu 20.12.2017.
  23. ↑ Ristin Voitto, 10.12.2008, s. 14.
  24. ↑ Näkökulma, yle.fi
  25. ↑ Tiedote, Jyväskylän yliopisto
  26. ↑ Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja? Tapio Puolimatka. Viitattu 30.10.2016.
  27. ↑ Asiallisen tiedon omena Finlaysonille Seta. 27.6.2015. Viitattu 28.6.2015.
  28. ↑ Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä? Tapio Puolimatka. Viitattu 29.10.2016.
  29. ↑ Tutkimuspyyntöä koskevat asiankirjat
  30. ↑ Könsneutrala äktenskap i skottgluggen. (Arkistoitu – Internet Archive) Hbl.fi 28.10.2016
  31. ↑ Lakivaliokunta kuuli aidon avioliiton kansalaisaloitteesta. Kd.lehti 27.10.2016
  32. ↑ Tapio Puolimatka: Kampanja pedofilian laillistamiseksi oikeamedia.com.
  33. ↑ Kasvatustieteen professori kirjoitti homovastaiseksi tulkitun tekstin – Jyväskylän yliopisto sanoutuu irti ja lupaa ”konkreettisia toimenpiteitä” Hs.fi 1.8.2018
  34. ↑ Uusi sivu www.tapiopuolimatka.net. Viitattu 6.9.2018.
  35. ↑ Rehtori Keijo Hämäläinen: Vastine Puolimatkan kanteluun jyu.fi.
  36. ↑ Puolimatka, Tapio: Lausuma rehtorin vastineesta jyu.fi.
  37. ↑ Puolimatka uhkaa akateemisen tutkimuksen ja opetuksen vapautta Vartija. 18.8.2018. Viitattu 26.3.2019.
  38. ↑ ASIAN VIERESTÄ PUHUMISEN TAIDONNÄYTE. Vastine Petri Luomaselle Vartija. 28.8.2018. Viitattu 26.3.2019.
  39. ↑ Savela, Sari: Seurakuntalainen kertoo, miksi Tapio Puolimatkan blogi poistettiin Seurakuntalainen. 13.9.2021. Viitattu 14.9.2021.
  40. ↑ Miten virallista koronakertomusta valvotaan • Tapio Puolimatka
  41. ↑ Yle - Tulospalvelu - Jyväskylä - Keski-Suomen vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 24.9.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tapio_Puolimatka&oldid=22317421”