Tamponi
Tamponi on emättimen sisään asetettava, imukykyisestä materiaalista valmistettu kuukautissuoja, joka imee itseensä kuukautisvuodon.
Tamponin ydin on yleensä viskoosia, ja se on verhoiltu muovista tai polyesteristä valmistetulla pintakerroksella[1]. Myös puuvillaisia tamponeita valmistetaan[2]. Ytimen materiaali on valkaistu esimerkiksi kloorilla, hapella tai vetyperoksidilla.
Tamponeissa on poistamista helpottava naru sekä joskus myös asetin.
Ilmeisesti erilaisista materiaaleista valmistettuja tamponeja on ollut olemassa jo tuhansia vuosia, mutta poistonarulla ja asettimella varustetun tamponin patentoi yhdysvaltalainen tohtori Earle Haas vuonna 1931.[3]
Yhä useammat naiset etsivät vaihtoehtoja kertakäyttöisille tamponeille ja kuukautissiteille esimerkiksi terveydellisistä, ympäristö-, taloudellisuus- tai käytännön syistä. Suosittuja vaihtoehtoja ovat ympäristöystävällisestä, valkaisemattomasta (ja usein geenimuuntelemattomasta) puuvillasta tai joskus luonnonmukaisesta puuvillasta valmistetut tamponit, pestävät kankaiset kuukautissiteet, luonnon pesusienestä valmistetut tamponit sekä kuukautiskupit.[4]
Asetintamponit muokkaa
Asetintamponi usein helpottaa käyttöä varsinkin tottumattomilla käyttäjillä. Asetin toimii hieman ruiskun tavoin, ja koostuu kahdesta osasta – sisemmästä ja ulommasta asetinputkesta. Asetin voidaan valmistaa joko muovista tai kartongista.
Muovisella asettimella varustetut tamponit vievät vähemmän tilaa ja mahtuvat kokonaisuudessaan jopa kämmenen sisälle, sillä vasta juuri ennen asettamista ne vedetään täyteen mittaansa. Osa naisista on sitä mieltä, että muovista asetinta on helpompi käyttää kuin pahvista, sillä sen pää on pyöristetty ja itse asetin liukuvampi.
Tamponia tai asettimen osia ei saa huuhtoa alas WC-pöntöstä, koska tamponit voivat kerääntyä putkien mutkiin ja lopulta aiheuttaa tukoksen.[5]
Terveysriskit muokkaa
Tamponišokki eli tamponin aiheuttama toksinen šokkioireyhtymä (engl. TSS) on harvinainen, mutta vaarallinen tila, joka johtuu siitä, että emättimen tavanomainen bakteerikanta alkaa tuottaa myrkkyjä verenkiertoon. TSS on vakava sairaus, johon voi kuolla ja osalta siihen sairastuneista joudutaan amputoimaan kaikki raajat[6].
Tamponishokin oireita voivat olla muun muassa kuume, ripuli ja huimauksen tunne. Lääkärit eivät aina osaa diagnosoida TSS:ää[7].
Šokin riskin pienentämiseksi kannattaa käyttää vuotoon nähden mahdollisimman pienellä imukyvyllä varustettua tamponia, eikä tamponia pidä käyttää valkovuodon imemiseen. Samaa tamponia ei tule käyttää myöskään kuutta-kahdeksaa tuntia pidempään. Suositeltu vaihtoväli on 4–8 tuntia. Tamponishokki saattaa silti ilmaantua, vaikka vaihtaisi tamponin jopa kahden tunnin välein[6].
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ MISTÄ TAMPONIT ON TEHTY? | ob www.obtampons.fi. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Vuokkoset Organic Tampon Normal Vuokkoset. 4.11.2021. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ The History of Tampons[vanhentunut linkki]
- ↑ Anna pimppisi hengittää – tässä tulevat ympäristöä ja terveyttä suosivat kuukautissuojat yle.fi. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ http://www.hsy.fi/vesi/ohjeet_ja_esitteet/pyttyetiketti/Sivut/default.aspx (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Shocking TRUE Story: “I Lost Both Of My Legs Because Of A Tampon” (Health Warning) - Lauren Wasser. https://www.youtube.com/watch?v=NB4jZCxRkTw
- ↑ Alex Hodor-Lee: Lauren Wasser, the girl with the golden legs, is waging war on Big Tampon Document Journal. 22.1.2021. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tamponi Wikimedia Commonsissa
