Tampereen seudun joukkoliikenne
Tampereen seudun joukkoliikenne (vuoteen 2014 asti Tampereen joukkoliikenne) on Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikön (JOLI) tilaamasta liikenteestä käytetty markkinointinimi. Markkinoinnissa käytetään myös nimeä Nysse.
| Tampereen seudun joukkoliikenne | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Matkalla kanssasi (aiemmin Yksi kaikkien puolesta) |
| Perustettu | 2006 |
| Kotipaikka | Tampere, Suomi |
| Toiminta-alue | Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen seutukunta |
| Toimiala | joukkoliikenne |
| Henkilöstö | 20 |
| Kotisivu |
www |
Heinäkuun 2014 alusta lähtien Tampereen seudun joukkoliikenteen hallintoalueella asuu noin 370 000 ihmistä. Se vastaa Tampereen seudun eli Tampereen, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Oriveden ja Vesilahden sekä osittain myös Hämeenkyrön ja Valkeakosken joukkoliikenteen suunnittelusta. Vuonna 2016 Nysse-liikenteessä tehtiin 36,9 miljoonaa matkaa, joka oli 6,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nysse on HSL:n jälkeen matkamäärillä mitattuna Suomen toiseksi suurin joukkoliikenneviranomainen.[1][2]
Nysse on osa valtakunnallista Waltti-matkalippujärjestelmää. Waltti-matkakorttia ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää matkustamiseen Tampereen seudun joukkoliikenteessä, eikä Tampereen korttia Waltti-liikenteessä.
Historia muokkaa
2000-luku: tilaaja-tuottajamalliin muokkaa
Aiemmin markkinointinimenä käytetty Tampereen joukkoliikenne otettiin käyttöön, kun Tampereen kaupunki siirtyi joukkoliikenteessä tilaaja-tuottajamalliin keväällä 2006, ja aiemmin Tampereen kaupungin liikennelaitoksen suunnittelu-, markkinointi- ja viranomaistoiminta siirrettiin tuolloin muodostettuun tilaajayksikköön. Liikennelaitoksen tehtäväksi jäi liikenteen hoito, jota alettiin ulkoistaa kilpailuttamalla ensin yhden auton pilottihankkeena talvikaudelle 2006–2007 (linja 32, tuottaja Atro Vuolle Oy). Ensimmäinen "kunnon" kilpailutus käynnistyi talvikaudelle 2008–2009, jolloin sittemmin Väinö Paunu Oy:n haltuun siirtynyt Veolia Transport Tampere Oy voitti linjojen 7 ja 27 liikennöinnin. Talvikauden 2009–2010 kilpailutetut linjat voittivat Väinö Paunu Oy (linja 15) ja Länsilinjat (linja 2). Kesäkaudella 2010 Ikea-linjan Y26 tuottajaksi valittiin Länsilinjat, joka tarjousyhteenliittymänä Paunun kanssa voitti ensimmäisen suuren kilpailutuspaketin linjojen 17, 20 ja 22 liikenteestä vaiheittain alkaen syksystä 2010.
2010-luku: seutuistuminen muokkaa
Vuoden 2011 alusta Tampereen kaupungin joukkoliikenneviranomaisen toimialue laajeni kattamaan Tampereen kaupungin lisäksi Nokian ja Oriveden kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Jokaisesta seitsemästä kehyskunnasta asetetaan yksi edustaja viranomaista johtavaan seudulliseen joukkoliikennelautakuntaan; Tampereen kaupunki nimeää seitsemän edustajaa ja lautakunnan puheenjohtajan.
Viranomainen on toimivaltainen reittiliikenteessä sekä EU:n julkisen liikenteen palvelusopimusasetuksen mukaisessa linja-auto- ja raideliikenteessä junaliikennettä lukuun ottamatta. Se voi kuitenkin sopia yhteistariffin myös junaliikennettä harjoittavien yritysten, käytännössä lähinnä VR-Yhtymän kanssa samaan tapaan, kuin se on sopinut linja-autoyritysten kanssa toimivalta-alueensa ulkopuolelle jatkavien seutulinjojen kanssa.
Sukuoikeuksiin perustuvilla seutulinjoilla oli voimassa ns. siirtymäajan liikennöintisopimukset, osalla kesään 2014 ja osalla kesään 2016 asti. Tämän jälkeen seudullinen viranomainen voi suunnitella koko seudun linjaston "puhtaalta pöydältä" seudullisen joukkoliikennesuunnitelman pohjalta. Runkolinjajärjestelmään siirryttiin vuoden 2014 linjastouudistuksen yhteydessä, kun vuonna 2016 muutokset keskittyivät loppujen alueiden integroimiseen uuteen järjestelmään. Kesäkaudesta 2016 lähtien Ylöjärven kaupunki siirtyi osaksi Tampereen seudun joukkoliikennettä.
Nimi Tampereen seudun joukkoliikenne otettiin käyttöön 6. kesäkuuta 2016 kun Tampereen joukkoliikenne vaihtoi nimekseen Tampereen seudun joukkoliikenne ja siirtyi yhteiseen kuusiportaiseen maksuvyöhykejärjestelmään jolloin Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi saivat yhtenäiset liput, ikäryhmät sekä lippuetuudet. Tilaajana Tampereen seudun joukkoliikenne suunnittelee, kilpailuttaa ja tilaa liikenteen, jota tuottajat eli liikennöitsijät liikennöivät. Tampereen seudun joukkoliikenne ei tämän vuoksi omista omaa kalustoa eikä sen työntekijöihin kuulu linja-autonkuljettajia.
Vuosina 2011–2019 joukkoliikenteen sähköisiin palveluihin kuuluivat Allu Aikataulut, Lissu Liikenteenseuranta, Repa Reittiopas, Nella Nettilataus, liikennevaloetuudet, pysäkkinäytöt, autonäytöt ja mobiilipalvelut. Kaikissa Tampereen joukkoliikenteen hallinnoimissa autoissa oli autonäyttö, joka näyttää seuraavan pysäkin nimen ja verkosta päivittyvän kellonajan. Viimeisin suuri linjastouudistus tapahtui raitiotien ensimmäisen vaiheen valmistuttua vuonna 2021.
2020-luku: raideliikenteen kasvu muokkaa
Tampereen seudun lähijunaliikenne aloitettiin kokeiluliikenteenä loppuvuodesta 2019. Seudun ensimmäinen uusi lähijunaseisake avattiin Tesomalle syksyllä 2021. Myös Tampereen raitioliikenne aloitti toimintansa vuoden 2021 syksyllä, ja järjestelmää on tarkoitus laajentaa länteen vuonna 2024 ja seudulliseksi tätä seuraavina vuosina.
Valkeakosken kaupunki liittyi Tampereen seudun joukkoliikenteen yhteyteen vuonna 2021. Liikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaavat Valkeakosken kaupunki sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Valkeakosken liikenteessä käyvät Nysse-lipputuotteet.[3].
Nysse siirtyi kolmen vyöhykkeen lippujärjestelmään 16. tammikuuta 2024, kun D-, E-, ja F-vyöhykkeet sulautuivat C-vyöhykkeeseen.
Raitiotien toisen vaiheen käyttöönoton myötä erityisesti läntiseen linjastoon tulee suuria muutoksia vuonna 2025.
Linja-autoliikenne muokkaa
- Pääartikkeli: Tampereen seudun linja-autoliikenne
Tampereella linja-autoreiteissä on suosittu kaupungin rakenteen takia länsi-itäsuuntaisia heilurilinjoja, jotka ajavat keskustan läpi. Näin ollen vain muutamat linjat päättyvät keskustaan. Keskustaan päättyvien linjojen pääteasema on yleensä Keskustorin bussiterminaalissa, päätepysäkkejä on myös esimerkiksi Pyynikintorilla ja Särkänniemessä. Keskustassa liikenne painottuu voimakkaasti Hämeenkadulle, joka on koko pituudeltaan joukkoliikennekatu. Tärkeimpiä linjoja ovat runkolinjat, jotka on numeroitu linjoiksi 1–10.
Kilpailutetussa liikenteessä käytetään pääasiassa telilinja-autoja, joihin mahtuu mahdollisimman paljon matkustajia. Viimeiset iäkkäät nivelautot poistettiin käytöstä vuonna 2014[4] heikon talvikestävyyden ja korkeiden ylläpitokulujen takia. Nivelautoissa on lisäksi vähemmän istumapaikkoja kuin telilinja-autossa. TKL:n käytössä on kaksi hybridibussia. Osaa linja-autolinjoista liikennöidään myös sähköbusseilla.[5]
Linja-autoliikenteen seudullinen joukkoliikenneuudistus toteutettiin vaiheittain vuosina 2014–2016, jolloin liikennöinnin järjestämisvastuu siirtyi liikennöitsijöiltä joukkoliikenneviranomaiselle.
Hämeenkatu muutettiin kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi vaiheittain vuosien 2014–2018 aikana. Katutilaltaan rajalliselle Hämeenkadulle ei olisi mahtunut enempää linja-autoja, vaikka kysyntää liikenteelle olisi ollut. Kysyntään vastattiin raitioliikenteellä, jonka alkaessa bussiliikenne keskustassa väheni.[6]
Linjastonumerointi perustuu linjojen palvelutasoon. Tiheimmin liikennöivät linjat saavat linjatunnukset 1-10. Hieman harvemmalla vuorovälillä liikennöidään tunnuksilla 11-29. Linjat 30-39 ovat täydentäviä tai poikittaisia yhteyksiä. Kangasalle on varattu linjatunnukset 40-49, Lempäälään ja Vesilahdelle 50-59, Valkeakoskelle 60-69, Nokialle 70-79, Ylöjärvelle 80-89 ja Teisko-Aitolahti-alueelle sekä Orivedelle 90-99. Tapahtumiin tai erityisillä kausilla ajaville busseille annetaan kolminumeroiset tunnukset (esim. linja 101 Keskustori-Messukeskus).
Raitioliikenne muokkaa
- Pääartikkeli: Tampereen raitioliikenne
Tampereen raitioliikenne on Tampereen kaupungin alueella liikennöitävää joukkoliikennettä, jonka järjestämisestä vastaa Tampereen seudun joukkoliikenne, kalustosta Tampereen Raitiotie Oy ja liikennöinnistä VR. Raitiotien ensimmäinen vaihe käsittää Pyynikintorilta Hervantaan kulkevan linjan 3 ja Sorin aukiolta keskussairaalalle kulkevan linjan 1. Toisessa vaiheessa raitiotietä on tarkoitus jatkaa Lentävänniemeen.
Kesällä 2014 Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin Tampereen modernin kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma. Valtuusto hyväksyi suunniteltavien linjojen reitit kesäkuussa 2013.[7] Valtuusto päätti lopullisesti raitiotien toteuttamisesta ja rakentamisen aloittamisesta marraskuussa 2016, ja liikenne ensimmäisellä osuudella alkoi elokuussa 2021. Linjan 3 länsiosuuden Pyynikintorilta Santalahteen ja edelleen Lentävänniemeen on tarkoitus valmistua vuonna 2024.
Hämeenkatu muutettiin joukkoliikennekaduksi vuosina 2014–2018. Raitioliikenteen alkaessa vuonna 2021 suuri osa kadun linja-autoliikenteestä korvautui raitioliikenteellä. Raitiovaunussa on suurempi matkustajakapasiteetti, ja tiheällä vuorovälillä keskustan saavutettavuus sekä palvelutaso paranivat huomattavasti.[6]
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman päivittämisen yhteydessä ratkaistaan raitiotien asemasta koko kaupunkiseudulla.[8]
Lähijunaliikenne muokkaa
- Pääartikkeli: Tampereen seudun lähijunaliikenne
Lähijunaliikenne Tampereen kaupunkiseudulla alkoi 15. joulukuuta 2019, aluksi pilottihankkeena. Alkuvaiheessa liikennöidään yhtä linjaa M, joka kulkee Nokialta Tesoman, Tampereen, Lempäälän ja Viialan kautta Toijalaan. Lisäksi Helsingin seudun lähijunaliikenteen linja R liikennöi Tampereen ja Helsingin seutujen välillä pysähtyen useimmilla asemilla. Muutama R-junan vuoro ajaa Tesoman kautta Nokialle asti. Tampereen kaupunkiseudun kunnista taajamajunat sekä osa kaukojunista pysähtyvät Tampereen, Nokian ja Lempäälän ohella Orivedellä. Tampereen seudun joukkoliikenteen kausiliput kelpaavat helmikuusta 2020 alkaen sekä lähijuniin että Oriveden suunnan kaukojuniin Tampereen seudun joukkoliikennealueen sisällä.[9]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Lahtovaara, Riikka: Bussikyyti kelpaa kaupunkilaisille – Nyssellä matkustaminen kasvoi 2,4 miljoonalla kyydillä - Aamulehti Aamulehti. 22.2.2017. Arkistoitu 28.2.2017. Viitattu 27.2.2017.
- ↑ Vuosi 2016 oli kaupunkijoukkoliikenteen paras vuosi ikinä! 22.2.2017. Paikallisliikenneliitto. Viitattu 27.2.2017.
- ↑ Viitala, Hilja: Valkeakoski liittyy Tampereen seudun bussiliikenteeseen 27.5.2021. Yle uutiset. Viitattu 20.12.2021.
- ↑ Roosa Pelkonen: Tampereen nivelbussit jäivät liikennehistoriaan 1. elokuuta 2014. Tamperelainen. Arkistoitu 25.5.2017. Viitattu 13. syyskuuta 2015.
- ↑ Peltola, Satu: Viisi vuotta kestänyt sähköbussikokeilu päättyi keskiviikkona Aamulehti. 17.12.2021. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ a b Nysse uudistuu Nysse, Tampereen seudun joukkoliikenne. Viitattu 26.3.2021.
- ↑ http://www.tampere.fi/liikennejakadut/ajankohtaista/6HS3flLDw.html
- ↑ http://www.tampereenseutu.fi/ajankohtaista/?x1536247=2475101
- ↑ Kalliosaari, Kati: Nokialta vartissa Tampereelle. Aamulehti, 23.1.2019, s. 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.12.2019. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
| Paikallisjunaliikenne | |
|---|---|
| Raitioliikenne | |
| Linja-autoliikenne | |
| Liikenteen tilaaja | |
| Liikennöitsijät |
Bussi-Manninen · Länsilinjat · Paunu · Pirkanmaan Tilausliikenne · Pohjolan Liikenne · TKL · Tilausliikenne Lampinen · Tokeen Liikenne · Valkeakosken Liikenne · Vekka · VR |
| Vesiliikenne | |
| Hankkeet | |
| Historia |