Taivaalliset rungot

10 taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān) ovat vanhimmat tunnetut kiinalaiset ajan laskemiseen käytetyt merkit.

Historia

Professori Guo Moruo (郭沫若) esitti 1940-luvulla julkaistussa kirjassaan 郭沫若全集考古编 (Guō Mòruò quánjí kǎogǔ biān eli Guo Muruon arkeologisten kirjoitusten kokoelma), että taivaalliset oksat olisivat tulleet käyttöön eri aikoina. Hänen mukaansa rungot jiasta dingiin esittävät kalan osia ja tulivat käyttöön aikana, jolloin ihmiset saivat elantonsa kalastuksesta ja metsästyksestä. Rungot wusta guihin esittäisivät aseita ja maanviljelyssä käytettyjä työkaluja ja olisivat peräisin myöhäisemmältä ajalta, jolloin maanviljely kehittyi.

Nykytutkija Tang Hanin mukaan Shang-dynastian tärkein heimo oli nimeltään Jia ja ensimmäisen heimopäällikön nimi oli Shang Jia 上甲. Kun heimot vuorotellen tulivat uhraamaan jumalilleen ja esi-isilleen, Jia-heimon vuoro oli viikon ensimmäisenä päivänä. Tämän vuoksi ensimmäinen päivä oli jiari (甲日 jiǎrì, jia-päivä). Näin päivät olisivat saaneet nimensä ja "jia" merkityksensä "ensimmäinen".

Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaille annettiin kuoleman jälkeen nimi, jonka toisena osana oli yksi taivaallisista rungoista.

Perinteinen käyttö

Ajanlasku

Shang-dynastian aikaisen tarun mukaan taivaalla oli alun perin kymmenen aurinkoa. Taivaalliset rungot ovat näiden aurinkojen nimet. Joka aamu yksi auringoista nousi taivaalle nimilistan kuvaamassa järjestyksessä. Tämä kierto muodosti 10-päiväisen viikon (旬 xǔn).

Myöhemmin taivaallisiin runkoihin liitettiin viiden elementin yin-yang-vaiheet.

Taivaallinen runko	Pinyin	Korea	Vietnam	Japani onyomi	Japani kunyomi	Yin-yang 阴阳	Wuxing 五行
甲	jiǎ	갑 gap	giáp	kō	kinoe	阳 yang	木 puu
乙	yǐ	을 eul	ất	otsu	kinoto	阴 yin
丙	bǐng	병 byeong	bính	hei	hinoe	阳 yang	火 tuli
丁	dīng	정 jeong	đinh	tei	hinoto	阴 yin
戊	wù	무 mu	mậu	bo	tsuchinoe	阳 yang	土 maa
己	jǐ	기 gi	kỷ	ki	tsuchinoto	阴 yin
庚	gēng	경 gyeong	canh	kō	kanoe	阳 yang	金 metalli
辛	xīn	신 sin	tân	shin	kanoto	阴 yin
壬	rén	임 im	nhâm	jin	mizunoe	阳 yang	水 vesi
癸	guǐ	계 gye	quý	ki	mizunoto	阴 yin

Shang-dynastian ajalta peräisin olevat oraakkeliluukirjoitukset osoittavat, että taivaalliset rungot on jo tuolloin liitetty maallisiin oksiin ja näin muodostettu jiazi-kalenteri, joka on jatkuvasti käytössä kuu- ja aurinkokalenterien ohessa. Se on usean kiinalaisen astrologisen menetelmän perusta.

Ilmansuunnat

Kehät sisältä ulos:
1. kehä: 12 maallista oksaa
2. kehä: 24 vuorta
3. kehä: kahdeksan taivaallisista rungoista
4. kehä: 8 trigrammia

Taivaallisia oksia käytetään myös määrittelemään ilmansuuntia.

Fengshuissa käytetyn luopanin eli kompassin kehä jaetaan 24 "vuoreen" (山 shān). Pääilmansuuntien molemmin puolin olevat vuoret on nimetty kahdeksan taivaallisen rungon mukaan. Wu- ja ji-runkoja ei käytetä, koska ne edustavat maata itseään, keskusta, josta katsotaan eri suuntiin.

Taivaallinen runko	Pinyin	Suunta asteina	Ilmansuunta
甲	jiǎ	75°	itä
乙	yǐ	105°
丙	bǐng	165°	etelä
丁	dīng	195°
庚	gēng	255°	länsi
辛	xīn	285°
壬	rén	345°	pohjoinen
癸	guǐ	15°

Lääketiede

Taivaalliset oksat ovat yksi kiinalaisen lääketieteen välineistä. Ihmisen syntymäajan neljän pilarin kartan rungoista ja oksista voidaan määritellä synnynnäiset fysiologiset heikkoudet ja vahvuudet. Tämän avulla voidaan analysoida hoidettavan taudin syy sekä sopivin tapa hoitaa sitä.

Jokainen runko edustaa tiettyjä ruumiinosia sekä viiden elementin energiaa, joka hallitsee meridiaaneja.

Taivaalliset rungot	Pinyin	Ruumiinosat
甲	jia	Pää, sappirakko
乙	yi	Kaula, maksa
丙	bing	Olkapäät, ohutsuoli
丁	ding	Sydän
戊	wu	Kylki
己	ji	Perna, vatsa
庚	geng	Napa
辛	xin	Lonkka
壬	ren	Nilkat
癸	gui	Jalat

Sää

Vuoden taivaalliset rungot kuvaavat voimassa olevaa taivaallista energiaa, joka vaikuttaa säähän. Tällöin rungoille annetaan viiden elementin määreet eri tavoin.

Taivaalliset rungot	Pinyin	Elementti	Säätila
甲	jia	yang-maa	kostea
乙	yi	yin-metalli	kuiva
丙	bing	yang-vesi	märkä
丁	ding	yin-puu	tuulinen
戊	wu	yang-tuli	helle
己	ji	yin-maa	kostea
庚	geng	yang-metalli	kuiva
辛	xin	yin-vesi	märkä
壬	ren	yang-puu	tuulinen
癸	gui	yin-tuli	helle

Moderni käyttö

Taivaallisia oksia käytetään Kiinassa, Koreassa, ja Japanissa lukuina erilaisissa luettelointia vaativissa tehtävissä:

• Kouluarvosanoina
• Luettelointiin virallisissa asiakirjoissa samaan tapaan kuin lännessä käytetään aakkosia a, b, c, d jne.
• Valintatehtävien ym. listojen vaihtoehtoina.
• Orgaanisessa kemiassa yhdisteiden nimissä (esimerkiksi metanoli: 甲醇 jiǎchún; etanoli: 乙醇 yǐchún).
• Tautiluokittelussa (hepatiitti A: 甲型肝炎 jiǎxíng gānyán; hepatiitti B: 乙型肝炎 yǐxíng gānyán).
• Urheilussa sarjojen luettelointiin (Serie A: 意甲 yìjiǎ).
• Vitamiinien niminä (tosin nykyään länsimaiset ABC-nimet ovat yleisempiä).
• Lyhyessä tekstissä kahden puhujan vuorosanojen erottamiseen (甲 puhuu ensin, 乙 vastaa).

Lisäksi Koreassa (erityisesti IT-alalla) merkkejä gap (甲) ja eul (乙) käytetään virallisissa sopimuksissa osoittamaan suurempaa ja pienempää sopimuksen osapuolta.

Katso myös

• Kiinalaiset numerot

Lähteet

• Royston Low: The Celestial Stems; Acupuncture Theory and Practice in Relation to the Influence of Cosmic Forces Upon the Body
• Derek Walters: Chinese Astrology, Interpreting the revelations of the Celestial Messengers