Wikipedia

Tadžikit

keskiaasialainen iranilaiskansa

Tadžikit ovat indoeurooppalaisten kansojen iranilaiseen ryhmään kuuluva kansa Keski-Aasiassa. Tadžikkeja on yhteensä yli 40 miljoonaa. Tadžikit ovat pääasiassa muslimeja ja puhuvat tadžikkia, joka kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on läheistä sukua Iranissa puhuttavalle persialle.

Tadžikit
تاجيک‎,
Tājīk
Тоҷик
Väkiluku 16–20 miljoonaa
Asuinalueet

 Afganistan 9 450 000–11 550 000 [1][2]
 Tadžikistan 6 787 000 (2014) [2]
 Uzbekistan 1 420 000 (2012)
[3][4][5]
 Pakistan 220 000 [6]
 Venäjä 201 000
 Yhdysvallat 52 000 [7] [8]
 Kirgisia 47 500[9]
 Kiina 39 642 [10]


 Kanada 15 870 [11]
 Ukraina 4 255 [12]
Kielet persia (tadžikki, dari)
Uskonnot islam
zarathustralaisuus buddhalaisuus
Vanha tadžikkimies Samarkandissa 1900-luvun alussa. Sergei Prokudin-Gorskin ottama valokuva.

Asuinalue muokkaa

Tadžikit muodostavat enemmistön Tadžikistanin väestöstä ja ovat huomattavana vähemmistönä Afganistanissa ja Uzbekistanissa. Vähäisempiä määriä tadžikkeja asuu myös Kiinassa, pääasiassa Sinkiangissa, Iranin ja Pakistanin pohjoisosissa, Turkmenistanissa, Kirgisiassa ja Kazakstanissa.

Aikaisemmin nykyisten tadžikkien esi-isät asuttivat paljon laajempaa aluetta Keski-Aasiasta, mutta joutuivat väistymään, kun turkkilais-tataarilaiset kansat muuttivat alueelle.

Nykyisin tadžikit muodostavat enemmistön Tadžikistanin väestöstä (79,9 %). He ovat myös huomattava ryhmä Afganistanissa (42 %), missä he asuttavat maan koillisosia. Lisäksi Kabulissa, Mazar-i-Sharifissa ja Heratissa on huomattavia määriä tadžikkeja. Uzbekistanin tadžikkiväestö on keskittynyt Tadžikistanin vastaiselle rajalle maan itäosaan sekä maan eteläosassa olevalle Surkandarjan alueelle. Lisäksi he muodostavat enemmistön Buharan ja Samarqandin kaupunkien väestöstä lännempänä. Virallisten tietojen mukaan Uzbekistanin väestöstä on tadžikkeja noin 5 %, mutta määrän uskotaan olevan suurempi, jopa 25-30 % väestöstä. Pakistanissa asustaa noin 0,5-1 miljoonaa tadžikkia, mutta heistä suurin osa on Afganistanista sotaa pakoon lähteneitä pakolaisia. Kiinan noin 41 000 tadžikista suurin osa (96 %) asuu Sinkiangin autonomisessa provinssissa Länsi-Kiinassa. Sinkiangissa olevassa Taxorganissa tadžikkien autonomisessa piirikunnassa asuu noin 60 % Kiinan tadžikeista.

Määritelmä muokkaa

Sanalla tadžikki voidaan ylimalkaisesti tarkoittaa kaikkia iranilaisia kansoja, jotka asuvat Iranin itäpuolella ja puhuvat persiaa tai sille läheisiä kieliä. Keski-Aasiassa asuu kuitenkin myös kansoja, kuten hazarat ja aimakit, jotka eivät ole iranilaista alkuperää, mutta puhuvat persiaa. Vuoristo-Badahšanin alueella Itä-Tadžikistanissa ja Afganistanissa asuvat Vuoristo-tadžikit tai pamirilaiset sekä Länsi-Kiinassa, Sinkiangin provinssissa asuvat tadžikit puolestaan koostuvat oikeastaan monista pienistä etnisistä ryhmistä, mutta heidät yleensä luetaan tadžikeihin.

Termin alkuperä muokkaa

Termin tadžikki alkuperä on epäselvä. Nykyisin pääasiallisesti uskotaan sanan tadžikki olevan vanha turkkilainen ilmaisu, joka kuvaa kaikkia persiaa puhuvia ja iranilaista alkuperää olevia kansoja. Sanaa tadžikki ei ollut olemassa ennen kuin turkkilais-tataarilaiset kansat valloittivat Keski-Aasian. Myös ne persiankieliset, jotka asuvat Iranin pohjoisosissa, turkkilaisten kielten alueella, kutsuvat itseään tadžikeiksi. Tässä mielessä sanaa tadžikki voitaisiin pitää synonyyminä sanalle persialainen, mutta Iranin muissa osissa persiankieliset eivät käytä itsestään tätä termiä. Toisen teorian mukaan sana tadžikki tulee sanasta Ta-Hia, joka on kiinalaisten käyttämä nimi muinaisesta Pathriasta.

Kieli muokkaa

Tadžikkien puhuma indoeurooppalainen tadžikin kieli on läheistä sukua persian kielelle tai sitten vain persian murre. Tadžikkien puhumasta kielestä käytetään Tadžikistanissa nimeä tadžikki. Afganistanissa kielestä puolestaan käytetään yleensä nimeä dari.

Uskonto muokkaa

Suurin osa tadžikeista tunnustaa islamin sunnimuotoa, mutta on myös šiiavähemmistöjä on siellä täällä. Afganistanissa šiialaisia tadžikkeja kutsutaan farseiksi. Samarqandissa ja Buharassa on vanhastaan ollut suuria tadžikin-kielisiä juutalaisyhteisöjä. Pienempiä yhteisöjä on ollut myös Kabulissa ja Heratissa sekä muissa tadžikkialueen kaupungeissa. Suurin osa näistä tadžikinkielisistä juutalaisista on muuttanut 1900-luvun aikana Israeliin ja Yhdysvaltoihin. Kristittyjä tadžikkeja ei ole juuri lainkaan.

Historia muokkaa

Tadžikkien esi-isät ovat asustaneet Keski-Aasiassa, Afganistanissa ja Kiinan länsiosassa ainakin 4 000 vuotta ja ovat näin ollen yksi alueen vanhimmista kansoista. Rodullisesti he ovat sekoitus vuosituhansien aikana alueelle siirtyneistä kansoista.

Viimeaikaiset tapahtumat muokkaa

Neuvostoliiton romahdus ja Afganistanin sodat ovat nostattaneet nationalismiaatetta koko tadžikkialueella. Tadžikistan on ollut tämän liikkeen keskuspaikkana ja Tadžikistanin hallitus on pyrkinyt elvyttämään samanidivaltakunnan perinnettä. Samanidien valtakunta oli ensimmäinen tadžikkien hallitsema valtio Keski-Aasiassa arabien valloituksen jälkeen.

Lähteet muokkaa

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
  1. ↑ Country Factfiles. — Afghanistan, page 153. // Atlas. Fourth Edition. Editors: Ben Hoare, Margaret Parrish. Publisher: Jonathan Metcalf. First published in Great Britain in 2001 by Dorling Kindersley Limited. London: Dorling Kindersley , 2010, 432 pages. ISBN 9781405350396
  2. ↑ a b Population of Afghanistan The World Factbook. Central Intelligence Agency (CIA). Arkistoitu 9.7.2016. Viitattu 9.8.2012.
  3. ↑ Richard Foltz (1996). "The Tajiks of Uzbekistan". Central Asian Survey 15 (2): 213–216. doi:10.1080/02634939608400946. 
  4. ↑ Karl Cordell, "Ethnicity and Democratisation in the New Europe", Routledge, 1998. p. 201:
  5. ↑ Lena Jonson (1976) "Tajikistan in the New Central Asia", I.B.Tauris, p. 108
  6. ↑ United Nations High Commissioner for Refugees: Long-time Tajik refugees return home from Pakistan 1.10.2002. UNHCR. Viitattu 11.6.2012.
  7. ↑ United States Census Bureau: US demographic census factfinder.census.gov. Arkistoitu 12.2.2020. Viitattu 23.1.2008.
  8. ↑ Robson, Barbara and Lipson, Juliene (2002) "Chapter 5(B)- The People: The Tajiks and Other Dari-Speaking Groups" (Arkistoitu – Internet Archive) The Afghans – their history and culture Cultural Orientation Resource Center, Center for Applied Linguistics, Washington, D.C., OCLC 56081073.
  9. ↑ Ethnic composition of the population in Kyrgyzstan 1999–2007 (PDF) stat.kg. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 11.6.2012.
  10. ↑ 塔吉克族 gov.cn. Viitattu 6 December 2016.
  11. ↑ Ethnic origins, 2006 counts, for Canada (Arkistoitu – Internet Archive).
  12. ↑ State statistics committee of Ukraine – National composition of population, 2001 census (Ukrainian)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tadžikit&oldid=21542888”