Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta
Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta (tšekiksi ja slovakiksi Československá socialistická republika, lyh. ČSSR) oli kylmän sodan aikainen valtio Euroopassa.
| Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta Československá socialistická republika |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | liittovaltio | ||
| Presidentti |
Klement Gottwald (1948–1953) Gustáv Husák (1975–1989) |
||
| Pääsihteeri | Klement Gottwald (1948–1953) Karel Urbánek (1988–1991) | ||
| Pääkaupunki | Praha | ||
| Viralliset kielet | tšekki, slovakia | ||
| Valuutta |
koruna (CSK) |
||
| Seuraaja(t) |
 Tšekin ja Slovakian liittotasavalta |
||
.svg)
Perustaminen muokkaa
Neuvottelut Tšekkoslovakian uudelleen perustamisesta Eduard Benešin johdolla alkoivat Moskovassa vuonna 1943. Toisen maailmansodan lopulla 1945 pääasiassa Neuvostoliitto vapautti tasavallan saksalaisten miehityksestä[1]. Josif Stalin oli tyytyväinen kommunistien osuuteen "Kansallisen rintaman" työläisten ja talonpoikien muodostamassa hallituksessa vuonna 1945. Kommunistien kannatus oli hyvä vuoden 1946 vaaleissa ja kommunistit pysyivät "Kansallisen Rintaman" hallituksessa. Klement Gottwald valittiin Tšekkoslovakian pääministeriksi kommunistien vaalivoiton myötä vuonna 1946. Kuitenkin Moskovan toivo kommunistien voitosta seuraavissa vaaleissa oli hiipumassa. Kremlin raportissa todetaan, että "taantumukselliset elementit" ylistävät länsimaista demokratiaa. Gottwaldin johtama kommunistien vallankaappaus tapahtui helmikuussa 1948. Tšekkoslovakia oli kommunistien vallassa helmikuusta 1948 lähtien[1].
Gottwald ja Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen (TKP) pääsihteeri Rudolf Slánský alkoivat uudistaa maata Neuvostoliiton mallin mukaan. Uudistukset toteutettiin kommunistien kovien otteiden avulla.[2] Uuden perustuslain mukaan maan valtiomuoto nimettiin kansantasavallaksi. Ei-kommunistiset järjestöt kiellettiin, tiedotusvälineet ja koulutusjärjestelmä joutuivat puolueen kontrolliin. Maan kaivos- ja raskasteollisuus sekä pankit ja vakuutuslaitokset kansallistettiin asetuksella, minkä seurauksena 60 % teollisuudesta ja valtaosa liikennevälineistä siirtyi yhteiskunnan haltuun. Tuotantovälineiden kansallistamista täydennettiin maareformilla ja perustamalla kansallinen vakuutuslaitos. Yksityisomistus säilyi edelleen jossain määrin maataloudessa. Myös Slánský joutui väistymään. Hänen tilalleen tuli Antonín Novotný.[3][2]
Myöhempi historia muokkaa
Ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana v. 1949–53 etusijalla oli koneteollisuuden kehittäminen, millä luotiin perusta sosialismin rakentamiselle. Lisäksi maaseudulle perustettiin ensimmäiset maatalousosuuskunnat ja valtiontilat sekä lakkautettiin porvarillinen valtiokoneisto, joka korvattiin uudella sosialistisella hallinnolla. Uusi keskitetty hallintojärjestelmä perustui suunnitelmatalouteen ja viisi-vuotissuunnitelmiin. Järjestelmä kopioitiin Neuvostoliitosta eikä siinä huomioitu tarpeeksi kansallisia ominaispiirteitä. Tšekkoslovakia oli jo teollistunut valtio, sillä oli rajalliset luonnonvarat ja sen kotimaiset markkinat olivat pienet. Lisäksi maan teollisuus oli riippuvainen ulkomaankaupasta, ja vuosina 1950-53 Korean sota vaikeutti raaka-aineiden saamista koneteollisuudelle. Tšekkoslovakian kansantasavalta liittyi Keskinäisen taloudellisen avun neuvostoon vuonna 1949 ja Varsovan liittoon vuonna 1955.[3]
Gottwaldin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Antonin Zápotocký nimitettiin Tšekkoslovakian presidentiksi. Stalinin kuolema ja Nikita Hruštšovin uudistukset Neuvostoliitossa eivät vaikuttaneet Tšekkoslovakian sisäpolitiikkaan, vaan kommunistien tiukka kontrolli yhteiskunnassa jatkui seuraavat viisitoista vuotta entiseen tapaan. Tarvittaessa he käyttivät apunaan salaista poliisia. Julkisia protesteja ei juurikaan esitetty.[2]
Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta syntyi vuonna 1960, kun hyväksyttiin sosialistinen perustuslaki[1]. 1960-luvulla Tšekkoslovakian talouskehitys seisahtui. Teollisuuden kasvuvauhti oli SEV-maiden hitainta, minkä vuoksi TKP esitteli vuonna 1965 uuden talousmallin, jossa suunnitelmatalouteen lisättiin markkinatalouden piirteitä ja tuotannon tehokkuutta nostettiin.[3]
Tammikuussa 1968 Alexander Dubček korvasi Novotnýn TKP:n pääsihteerinä. Kenraali Ludvík Svobodasta tuli maan uusi presidentti. Dubček julkaisi oman taloudellisen uudistusohjelmansa, jonka tavoitteeksi ilmoitettiin “ihmiskasvoinen sosialismi”.[3] Vuoden 1968 Prahan kevät oli kommunistisessa Tšekkoslovakiassa poliittisesti liberaali ajanjakso, joka päättyi Varsovan liiton miehitykseen.[1]
Miehityksen seurauksena Dubček syrjäytettiin TKP:n johdosta, ja valtaan astui Neuvostoliitolle myötämielisempi hallitus. TKP:n uudeksi pääsihteeriksi valittiin Gustáv Husák. Seuraavana vuonna maasta muodostettiin liittovaltio, jonka osavaltioina olivat Tšekin ja Slovakian sosialistiset tasavallat. Vuosina 1971–75 Tšekkoslovakian bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 5,7 % vuodessa, mutta vuosina 1976–80 kasvu supistui. Tšekkoslovakian toisinajattelijat alkoivat järjestäytyä vuonna 1977. He vaativat julkisesti itselleen laajempaa poliittista osallistumisoikeutta ja sananvapautta. Peruskirja 77 (Charta 77) oli toisinajattelijoiden kansalaisliikkeistä merkittävin.[3]
Mihail Gorbatšovin valtaannousu vuonna 1985 ja perestroika Neuvostoliitossa olivat hälyttäviä merkkejä TKP:lle. Se ei kuitenkaan tinkinyt vuonna 1969 saavuttamastaan tiukasta kontrollista, vaikka suunnitelmatalous maassa alkoikin joustaa. Gorbatšov vieraili Tšekkoslovakiassa vuonna 1987, mutta ei puuttunut TKP:n omavaltaiseen linjaan. Husák jätti TKP:n pääsihteerin tehtävän vuoden 1987 lopussa, mutta jatkoi presidenttinä. TKP:n uudeksi pääsihteeriksi valittiin Miloš Jakeš, joka oli edeltäjänsä tapaan tiukan linjan kannattaja.[2]
Kommunistivalta loppui rauhanomaisesti loppuvuonna 1989 Samettivallankumouksen seurauksena, ja syntyi Tšekin ja Slovakian liittotasavalta.[1]
Kulttuuri muokkaa
Vuonna 1967 järjestettiin kirjailijoiden kongressi, jossa moni kirjailija kieltäytyi noudattamasta työssään TKP:n määräyksiä. Niskurointiin vastattiin rangaistuksilla: Jan Beneš sai vankeusrangaistuksen, Ludvík Vaculík, Antonín J. Liehm, Ivan Klíma erotettiin puolueesta ja Jan Procházka erotettiin TKP:n keskuskomitean varajäsenen paikalta.[4]
Jaroslav Seifert oli runoilija, joka sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1984.[5] Milan Kundera oli tunnettu toisinajattelija ja kirjailija, joka oli TKP:n jäsen ja asui pitkään Tšekkoslovakiassa. Zdeněk Miler oli palkittu animaattori ja kuvittaja, jonka tunnetuin animaatiohahmo on Myyrä. Jan Splìchal on valokuvamontaasiin erikoistunut valokuvataiteilija, jonka töitä on ollut esillä useissa taidenäyttelyissä myös ulkomailla.[6] Petr Tausk oli vuosina 1956-88 toiminut vapaa valokuvaaja, joka myös opetti valokuvausta.[7] Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta solmi Suomen kanssa sopimuksen yhteistyöstä kulttuurin ja tieteen aloilla vuonna 1974.[8] Tšekkoslovakian kansallislaulu koostui kahdesta osasta: Tšekin kansallislaulusta ja Slovakian kansallislaulusta.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Maatiedosto Slovakia, Historia; Suomen suurlähetystö, Bratislava (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Czechoslovakia, Relations with encyclopedia.com.
- ↑ a b c d e TSEKKOSLOVAKIA kansantasavalta.wordpress.com.
- ↑ Czechoslovak history - Stalinism, Oppression, Resistance britannica.com.
- ↑ Jaroslav Seifert encyclopedia.com.
- ↑ Splichal, Jan 1929- encyclopedia.com.
- ↑ Tausk, Petr 1927-1988 encyclopedia.com.
- ↑ Suomen Tasavallan hallituksen ja Tsekkoslovakian Sosialistisen Tasavallan hallituksen välinen SOPIMUS yhteistyöstä kulttuurin, tieteen sekä... finlex.fi.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta Wikimedia Commonsissa
