Tähdet kuin tomua (engl. The Stars, Like Dust, myös The Rebellious Stars) Isaac Asimovin kirjoittama tieteisromaani vuodelta 1951. Se sijoittuu kaukaiseen tulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on levittäytynyt Linnunradalle asuttaen joitakin tuhansia maailmoja.

Tähdet kuin tomua
The Stars, Like Dust
Alkuperäisteos
Kirjailija Isaac Asimov
Kieli englanti
Genre tieteiskirjallisuus
Julkaistu 1951
Suomennos
Suomentaja Matti Rosvall
Kustantaja Jalava
Julkaistu 2011
Sivumäärä 232
ISBN 978-951-887-444-0
Seuraava Avaruuden merivirrat
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Vaikka romaani sijoittuu Säätiö-sarjan maailmankaikkeuteen, sillä ei ole suoria liittymäkohtia Säätiö-sarjaan. Kirjassa ei mainita Trantoria tai Galaktista Imperiumia ja kirjan sisältämien tietojen perusteella se sijoittuu hyvin varhaiseen aikaan Linnunradan asutuksen historiassa. Sen sitoo Imperiumi-trilogiaan muista Imperiumi ja Säätiö -kirjoista tutut teknologiat ja radioaktiivinen Maa-planeetta.

Juoni muokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tarina sijoittuu aikaan noin tuhat vuotta sen jälkeen, kun Maapallosta on tullut radioaktiivinen, mahdollisesti kauan ennen kuin Trantoria edes on asutettu. Tarinan perusteella vaikuttaa, että asuttuja maailmoja on vain joitakin tuhansia ja ne kaikki sijoittuvat suhteellisen lähelle Maa-planeettaa. Maassa on edelleen elämää, mutta asukkaat asuvat pienillä radioaktiivisuudelta säästyneillä alueilla. Kirjan tarinan kannalta Maa on melko merkityksetön, syrjäinen planeetta.

Tarina alkaa kun Biron 23-vuotias Farrill, viimeistä vuottaan Maan yliopistossa opiskeleva, Hevosenpääsumun läheltä sijaitsevista 50 planeetasta koostuvasta nebulaarisista kuningaskunnista kotoisin oleva opiskelija, joutuu salaperäisen murhayrityksen kohteeksi asuntolahuoneessaan.

Biron saa pian tietää että hänen isänsä, Nephelos-planeetan hallitsija on vangittu, mahdollisesti teloitettu ja Tyrannian agentit ovat luultavasti Bironin murhayrityksen takana.

Tyrann on militaristinen planeetta, joka on alistanut 50 vuotta aikaisemmin kaikki 50 planeetasta koostuvat kaksi tusinaa nebulaarista kuningaskuntaa tiukkaan hallintaansa ja estänyt tehokkaasti niiden kehityksen.

Tästä alkaa Bironin pakomatka Rhodiaan, mahtavimpaan nebulaariseen kuningaskuntaan ja salaperäisen nebulaaristen kuningaskuntien alueella sijaitsevan tuntemattoman kapinallisen maailman etsintään. Kapinallisen maailman sijaintia ei tiedä kukaan, mutta Biron saa tietää, että siellä valmistellaan ja on valmisteltu vuosikymmenet kapinaa Tyrannia vastaan. Kapinallinen maailma on Bironin ainoa toivo säilyttää henkensä ja vapauttaa nebulaariset kuningaskunnat Tyrannian ikeestä.

Irrallisena sivujuonena kirjassa on Bironille hänen isänsä antama tehtävä etsiä Maasta dokumenttia, joka sisältää piirustukset maailmankaikkeuden mahtavimpaan aseeseen. Aivan lopussa se paljastetaan Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistukseksi, joka tarjoaisi mallin demokratialle galaktisessa sivilisaatiossa.

Tämä sivujuoni oli Horace Leonard Goldin, Galaxy Science Fiction -lehden päätoimittajan lisäys. Isaac Asimov ei koskaan erityisesti pitänyt siitä. Sivujuoni onkin selvästi viime hetken lisäys, joka ei oikein sovi muuhun kirjaan.

Sattumaa tai ei, Tähdet kuin tomua kertoo että nebulaaristen kuningaskuntien perimätiedossa hevosenpääsumuun (Horsehead nebula) ensimmäisenä tunkeutuneen tutkimusmatkailijan nimi oli Horace Hedd, jonka mukaan hevosenpääsumu olisi nimetty. Biron kertoo kuulleensa Maassa, että hevosenpääsumu olisi saanut nimensä siellä esiintyneestä eläimestä, jota kutsutaan hevoseksi (Horse).

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.