Symplocaceae
Symplocaceae on runsaat 300 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Ericales-lahkossa, johon kuuluvat muun muassa kanervakasvit (Ericaceae).
| Symplocaceae | |
|---|---|
 Safiirikorumarja (Symplocos paniculata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: |
Symplocaceae Desf., nom. cons. |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Heimon kasvit ovat pensaita tai puita, joihin kerääntyy alumiinia. Sekundaarisen aineenvaihdunnan tuotteita ovat muun muassa eräät flavonolit ja iridoidit. Soluissa on oksalaattihiekkaa. Lehdet ovat sahalaitaisia ja korvakkeettomia, joskus kahteen riviin järjestyneitä. Kukinto on terttumainen ja tavallisesti haaraton. Kukat ovat melko pieniä ja niiden perät ovat tavallisesti nivelikkäitä. Verhiö ja teriö ovat tyvestään yhdislehtisiä. Heteitä on usein paljon kimpuiksi järjestyneinä ja sikiäin on ainakin puoleksi kehänalainen, kahdesta viiteen yhteen kasvaneen emilehden muodostama. Vartalo on ontto ja luotti pallomainen. Sikiäimen päällä on mesiäinen. Riippuvia siemenaiheita on kahdesta neljään kussakin emilehdessä. Hedelmä on verhiön suojaama, luumarjamainen, ja kivessä on itämishuokosia. Siemeniä on tavallisesti yksi, ja siinä on kookas alkio.[1]
Levinneisyys muokkaa
Heimo kasvaa tropiikissa ja subtropiikissa Afrikkaa lukuun ottamatta[2]. Fossiileja tunnetaan myös Euroopan eoseenikauden kerrostumista[1].
Luokittelu muokkaa
Heimon 320 lajia kuuluu kahteen sukuun: korumarjat (Symplocos) ja Cordyloblaste. Heimo muodostaa yhdessä storaksikasvien (Styracaceae) ja uuvanakasvien (Diapensiaceae) kanssa kladin Ericales-lahkon evoluutiopuussa. Kladin kasveille ovat ominaisia puuvartisuus, terttumainen kukinto, ontto emiön vartalo ja runsas endospermi eli siemenen ravintovarasto.[1]
Käyttö muokkaa
Useiden korumarjalajien kuoresta, lehdistä tai hedelmistä saadaan keltaista, punaista tai ruskeaa väriä, jota käytetään muun muassa kankaiden värjäykseen. Valkoisten kukkien ja sinisten marjojen vuoksi safiirikorumarjaa (Symplocos paniculata) viljellään koristekasvina. Symplocos racemosa -lajin marjat ovat syötäviä.[3]
Lähteet muokkaa
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 5. - Otava, Helsinki, 1981. ISBN 951-1-06363-4
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
