Symphytognathidae
Symphytognathidae on pieni, vain 44 lajia käsittävä hämähäkkiheimo[1]. Kaikki heimon lajit ovat erittäin pienikokoisia.
| Symphytognathidae | |
|---|---|
 Crassignatha danaugirangensis |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hämähäkkieläimet Arachnida |
| Alaluokka: | Micrura |
| Lahko: | Hämähäkit Araneae |
| Alalahko: | Aitohämähäkit Opisthothelae |
| Osalahko: | Araneomorphae |
| Yläheimo: | Araneoidea |
| Heimo: |
Symphytognathidae Hickman, 1931 |
 Heimon lajien levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ensimmäinen Symphytognathidae-heimon laji kuvattiin tieteelle vuonna 1905. Kaikki lajit ovat trooppisten alueiden lajeja ja lajirunsaus on suurimmillaan Keski- ja Etelä-Amerikassa, Tyynen valtameren saarilla sekä Australiassa. Muutama laji elää Afrikassa ja Aasiassa. Heimoon kuuluu useita maailman pienikokoisimpia hämähäkkilajeja, mm. Patu digua ja Anapistula caecula, jotka kumpikin ovat alle puolen millimetrin pituisia. Vain pari lajia saavuttaa kahden millimetrin pituuden.
Symphytognathidae-heimon lajeilla ei ole lainkaan hämähäkeille tyypillisiä lehtikeuhkoja vaan niiden tilalle on surkastunut yksinkertainen ilmaputkisto. Tämä riittää eläimen pienen koon takia. Muita heimolle ominaisia piirteitä ovat mm. jossain määrin yhteen kasvaneet kelikerit ja naaraalta voimakkaasti surkastuneet pedipalpit.[2] Elinympäristönä on tavallisesti karike, mutta niitä esiintyy myös sammaleen joukossa ja jopa luolissa. Heimon lajien elintavat ovat suurelta osin tuntemattomia, mutta osa lajeista elää kleptoparasiitteinä muiden hämähäkkien verkoissa.[3]
Pyyntiverkko on tavallisimmin pyöreä, parin senttimetrin levyinen ja säteislankoja on erittäin paljon.[4] Myös muunmuotoisia verkkoja kuitenkin esiintyy.