Wikipedia

Syli

vanha pituus- ja tilavuusmitta
Tämä artikkeli käsittelee pituus- ja tilavuusmittaa. Syli on myös Guinean entinen rahayksikkö, ja SYLI on Syömishäiriöliiton lyhenne.

Syli (taivutus: sylen, syltä) on vanha pituus- tai tilavuusmitta. Kansankielessä mittayksikön nimenä on esiintynyt myös syltä (taivutus: syllän, syltää) [1].

Syli pituusmittana muokkaa

 
Regensburgin raatihuoneen seinällä Saksassa on mallina kaupungissa sovelletut pituusmitat syli, jalka ja kyynärä.

Pituusmittana syli osapuilleen vastaa levitettyjen käsien välistä etäisyyttä. Kirjallista materiaalia syltä vastaavan yksikön käytöstä veden syvyyden mittaamisessa on jo ensimmäiseltä vuosisadalta eaa., jolloin Poseidonios kirjoitti yli tuhannen sylen syvyysluotauksesta. Nykyään syli on käytössä lähinnä merenkulussa. Erityisesti yhdysvaltalaisissa merikartoissa syvyyslukemia on ilmoitettu sylinä, vaikka SI-järjestelmään siirtyminen on käynnissä. Nykyisissä anglosaksisissa yksiköissä syli (engl. fathom) on kaksi jaardia eli kuusi jalkaa eli 72 tuumaa eli 1,8288 metriä.

Eri maissa sylellä on aikojen kuluessa ollut lukuisia määritelmiä jotka ovat vaihdelleet noin 1,5 ja 3 metrin välillä. Antiikin Kreikassa syli eli orgyia määriteltiin kuudeksi jalaksi (pūs). Sen tarkka pituus vaihteli kaupungeittain. Attikalainen eli Ateenassa käytetty syli oli noin 1,77 metriä.[2]

Useissa muissakin maissa syli tai sitä vastaava mittayksikkö on ollut kuusi jalkaa. Ranskassa sitä vastaava brasse oli kuitenkin viisi jalkaa.[3]

Suomessa ja Ruotsissa pituusmittajärjestelmän perusyksikkö oli kyynärä (0,594 metriä). Kyynärän pituus oli vuodesta 1604 lähtien määritelty Tukholman raatihuoneen ovenpieleen kiinnitettyyn rautatankoon. Syli oli kolme kyynärää eli 1,78 metriä. Mittayksikkö säilyi käytössä vuosiin 1887–1892, jolloin siirryttiin metrijärjestelmään.[4] Vielä metrijärjestelmän tultua käyttöön Suomessa käytettiin jonkin aikaa pituusyksikkönä metrin ohella myös syltä, mutta tämä ns. uusi syli määriteltiin nyt tasan kahdeksi metriksi.[5][1]

Venäjän syli eli sažen (сажень) on pituudeltaan 2,1336 metriä eli seitsemän Venäjän jalkaa, joka taas on sama kuin Englannin jalka (0,3048 metriä). Venäläisten Suomesta laatimilla kartoilla korkeuskäyrien välit on laskettu saženeissa. Venäläisten (Suomesta ja muualta) tekemissä merikartoissa käytettiin kahdenlaisia saženeita. Pituudet ilmaistiin normaaleina eli "seitsemänjalkaisina" saženeina, mutta syvyydet ns. kuusijalkaisina saženeina, joka yksikkö on sama kuin Englannin syli eli fathom.[6] Sažen käsitti kolme arsinaa (kyynärää) ja oli viidessadasosa Venäjän virstasta (1066,80 m)[7].

Syli tilavuusmittana muokkaa

Tilavuusmittana syltä on Suomessa käytetty halkojen mittauksessa. Ennen metrijärjestelmää käytössä ollut vanha syli oli eri suuruinen riippuen käytetystä puulajista. Koivuhalkoja mitattaessa se oli neljä kyynärää pitkä ja kolme kyynärää korkea pino viiden korttelin pituisia halkoja eli 3,14 kuutiometriä, havupuuhalkoja mitattaessa sen sijaan neljä kyynärää pitkä ja kolme kyynärää korkea pino kuuden korttelin pituisia halkoja eli 3,77 kuutiometriä.[1] Myöhemmin käytössä ollut uusi syli eli metrinen syli oli kaksi metriä pitkä ja yhtä korkea pino metrin pituisia halkoja,[1] tosin sanoen tasan neljä kuutiometriä eli mottia.[8]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S-Ö), 11. painos, s. 400 ja 403, hakusanat syli ja syltä. Porvoo: Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09107-3.
  2. ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mitat ja painot”, Antiikin käsikirja, s. 346–347. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. ↑ Pieni tietosanakirja, 4. osa (San Remo - Öölanti), s. 545, art. Syli. Otava, 1925. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Strang, Jan: Vanhoista pituusmitoista ja mittakaavoista. Kirjassa: Suomen karttakirja 1799. Sivu 27. Helsinki: Genimap, 2005. ISBN 951-593-965-8.
  5. ↑ Mittaamisen historia TTY/mittaus- ja informaatiotekniikka. Viitattu 1.2.2013. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Strang, Jan: Venäjän Suomi-kuva – Venäjä Suomen kartoittajana 1710–1942. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2014. ISBN 978-951-98135-1-6. . Kahden eri saženin käyttö selviää venäläisten 1900-luvun alun merikarttojen merkkien selityksistä.
  7. ↑ Koukkunen, Lehtinen, Mäki-Kuutti, Saloranta, Virtanen (toim.): Pikkujättiläinen, s. 1072. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.
  8. ↑ Pieni tietosanakirja, 1. osa (A - Isonzo), s. 1091, art. Halkomitta. Otava, 1925. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syli&oldid=22162570”