Svetlahorsk
Svietlahorsk (valkoven. Светлаго́рск) on keskikokoinen kaupunki ja hallintopiiri Homelin alueella Valko-Venäjän eteläosissa.[1] Vuonna 2009 kaupungissa asui 69 995 ihmistä. Hallintopiirin asukasluku oli samassa väestönlaskennassa 90 125, mikä sisälsi kaupungin lisäksi kaksi runsaan 2 000 asukkaan kaupunkityyppistä taajamaa (Parytšy ja Sasnovy Bor) ja ympäröivän maaseudun kylineen.[2]
| Svetlahorsk (Светлаго́рск) |
|
|---|---|
 Svetlahorsk |
|
 vaakuna |
|
  Svetlahorsk |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Valko-Venäjä |
| Alue | Homelin alue |
| Perustettu | 1560 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 25 km² |
| Korkeus | 120–135 m |
| Väkiluku (10/2009) | 69 995 |
| – Väestötiheys | 2 772 as./km² |
Historia muokkaa
Piirin dokumentoitu historia ulottuu ainakin vuoteen 1560, jolloin alueen kuuluessa Liettuan suuriruhtinaskuntaan, siellä sijaitsi Šacilavičyn (myöhemmin Šacilkin) kylä (valkoven. Шацілавічы, Шацілкі). Tästä syystä kaupungissa vietetään 450 vuotsijuhlia 2010. Vuonna 1924 kylästä tuli silloisen Babruiskin maakunnan erään piirin keskus. Vuoden 1956 päättyessä paikkakunta sai pikkukaupungin arvon. Piirin nimi muutettiin Svietlahorskiksi vuonna 1961. Varsinaisen kaupunkistatuksen Svietlahorsk sai vuonna 1963.[3]
Liikenne muokkaa
Svietlahorskiin on kauppamerenkulkuun sopiva vesiyhteys, sillä kaupunki sijaitsee Dneprin sivuhaaran Berezinan lounaisrannalla ja yläjuoksulle Babruiskiin liikutaan jokialuksilla. Kantatie P82 Babrujskista Retšytsaan kulkee kaupungin eteläpuolitse ja tähän Svietlahorskin itälaidalla liittyvä kantatie P149 johtaa pohjoisessa 45 kilometrin päässä sijaitsevaan Žlobiniin. Lisäksi kaupungin kautta kulkee Žlobinista etelään johtava rautatie.[4]
Teollisuus muokkaa
Svietlahorsk on teollisuuskaupunki, jossa tuotetaan mm. kemiallista kuitua, paperimassaa ja betonielementtejä.[3] Suuri osa teollisuudesta on sijoittunut kaupungin kaakkoisosassa olevalle laajalle teollisuusalueelle.
Kuvia muokkaa
-
Svietlahorskin ortodoksisinen katedraali. -
Toinen Svietlahorskin ortodoksisista kirkoista. -
Svietlahorskin katolinen kirkko. -
Svietlahorsk sijaitsee Dniepr-joen sivuhaaran Berezinan äärellä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Е.Л. Макаревич (toim.): АТЛАС АВТОМОБИЬНЫХ ДОРОГ (Atlas Avtomobilnyh Dorog), 2005 1:500 000. sivu 71. Minsk: Издательство Янсеян, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Гомельская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Homelin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 4.3.2011. (venäjäksi)
- ↑ a b Svetlogorsk (lyhyt kaupunkikuvaus) bycity.org. Viitattu 12.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Беларусь автодорожная (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
Aiheesta lisää muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Svetlahorsk Wikimedia Commonsissa
- Lyhyt kuvaus kaupungista (englanniksi) (BYcity.org)
- Svietlahorskin piirin ja kaupungin viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (svetlogorsk.by)
- Kuvausta kaupungista (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (garady.org)
- Kantakaupungin kartta (venäjäksi) (BYcity.org)
- WikiMapia karttalinkki, kohteiden selitys pääosin (venäjäksi) tai (englanniksi)
- Neuvostoliiton aikaista 1:200 000 topografikarttaa alueesta (venäjäksi)
- Valko-Venäjän juna-aikatauluja (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Valokuvia Svietlahorskista (englanniksi), (puolaksi), (valkovenäjäksi) ja (venäjäksi) (radzima.org)
- Kaupunkia Berezinan rannalla (valkovenäjäksi)