Suwałkin kuvernementti

Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue vuosina 1867–1915

Suwałkin kuvernementti (puol. Gubernia suwalska, ven. Сувалкская губерния, Suvalskaja gubernija, liett. Suvalkų gubernija) oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue vuosina 1867–1915. Kuvernementin kattaman alueen pohjoisosa on nykyisin osa Liettuaa ja eteläosa Puolaa. Lisäksi pieni kaistale alueesta kuuluu Valko-Venäjän Hrodnan alueen luoteisnurkkaan.

Suwałkin kuvernementti
Сувалкская губерния (venäjäksi)
Gubernia suwalska (puolaksi)
Suvalkų gubernija (liettuaksi)
Vaakuna
Vaakuna
Suwalkin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Suwalkin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Valtio Venäjän keisarikunta
Kuningaskunta (erikoishallinnon maakunta) Kongressi-Puola
Perustettu 1867
Lakkautettu 1915
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Suwałki
Pinta-ala  (10 824,3 neliövirstaa[1]) 12 318,7 km²
Väkiluku (1897)  ([1]) 582 913
Suwalkin kuvernementti (keltaisella) ja sen naapurit.

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Suwałkin kuvernementin asukasluku oli 582 913 ja pinta-ala 10 824,3 neliövirstaa eli nyky-yksiköissä 12 318,7 neliökilometriä. Väestöstä 87,4 prosenttia (509 265 as.) asui maaseudulla ja 12,6 prosenttia (73 648 as.) kaupungeissa.[1] Vuonna 1905 kuvernementissa oli noin 629 100 asukasta, joista 75 600 asui kaupungeissa.[2]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Suwałki (22 648 as.). Vuonna 1897 Suwałkin kuvernementissä oli seitsemän kihlakuntaa oheisen taulukon mukaisesti:[1][2]

Sulawałkin kuvernementin kihlakunnat 1897[1]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Suwałkin kihlakunta &&&&&&&&&&&01294.&&&&001 294,0 &&&&&&&&&&092910.&&&&0092 910 Suwałki (22 648 as.)
Augustówin kihlakunta &&&&&&&&&&&01779.&&&&001 779,0 &&&&&&&&&&079214.&&&&0079 214 Augustów (12 743 as.)
Naumiestisin kihlakunta &&&&&&&&&&&01558.09000001 558,9 &&&&&&&&&&067295.&&&&0067 295 Kudirkos Naumiestis (Valdislavov, 4 595 as.)
Vilkaviškisin kihlakunta &&&&&&&&&&&01115.07000001 115,7 &&&&&&&&&&076883.&&&&0076 883 Vilkaviškis (ennen 1917: Vilkoviški, 5 788 as.)
Kalvarijan kihlakunta &&&&&&&&&&&01167.09000001 167,9 &&&&&&&&&&070425.&&&&0070 425 Kalvarija (9 378 as.)
Marijampolėn kihlakunta &&&&&&&&&&&01913.09000001 913,9 &&&&&&&&&0114262.&&&&00114 262 Marijampolė (6 737 as.)
Sejnyn kihlakunta &&&&&&&&&&&01994.09000001 994,9 &&&&&&&&&&081924.&&&&0081 924 Sejny (3 778 as.)
Sulawałkin kuvernementti
Yhteensä
&&&&&&&&&&010824.030000010 824,3 &&&&&&&&&0582913.&&&&00582 913 Suwałki

Äidinkielen mukaan ryhmiteltynä kuvernementin väestön enemmistön vuonna 1897 muodostivat liettualaiset 52,2 prosentin väestöosuudella. Vähemmistössä oleviin kieliryhmiin kuuluivat puolalaiset (23,0 %), juutalaiset (10,1 %), saksalaiset (5,2 %), valkovenäläiset (4,6 %), venäläiset (4,2 %), ukrainalaiset (0,4 %), ja tataarit (0,1 %). Muita kieliä puhui äidinkielenään 0,2 % asukkaista. [3] Puolalaiset olivat kuitenkin enemmistönä Suwałkin (noin 62/93 tuhannesta) ja Augustówin kihlakunnissa (39/79 tuhannesta), muissa kihlakunnissa oli liettualaisenemmistö.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
  2. a b c Suvalskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
  3. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa