Suur-Sarvilahden kartano

kartanolinna Pernajassa

Suur-Sarvilahden kartano (ruots. Storsarvlax) on barokkivaikutteinen kartanolinna entisen Pernajan kunnan alueella Loviisassa, Itä-Uudellamaalla. Amiraali Lorentz Creutz aloitti sen kolmikerroksisen päärakennuksen rakentamisen vuonna 1672, ja se valmistui vuonna 1683. Creutzin suvun jälkeen kartanon omistajuus siirtyi von Bornin suvulle. 1950-luvulla kartano siirtyi Svenska Kulturfondenin omistukseen lapsettoman pariskunnan Alix ja Ernst von Bornin testamentin myötä.[1]

Suur-Sarvilahden kartano vuonna 1910. Kuva Signe Brander.

Päärakennuksen suunnittelusta on vastannut rakennusmestari Acfatius Groneberg. Sitä korjailtiin ja uudistettiin 1700-luvulla sekä vuonna 1883, jolloin muutostöistä vastasi F. A. Sjöström. Rakennuksessa oli alun perin hollantilaistyylinen säterikatto, mutta rakennuksen muutosten yhteydessä se poistettiin, kunnes taas palautettiin takaisin vuonna 1934.

Kartanon edustaa hallitsee barokkipiha, jota reunustaa kaksi yksikerroksista siipirakennusta. Läntisellä siipirakennuksella on yhtä pitkä historia kuin itse päärakennuksella, itäinen siipirakennus on puolestaan peräisin 1880-luvulta. Lisäksi kartanoalue käsittää muun muassa barokkityylisen puutarhan. Sille loihti nykyisen ilmeen P. Olsson 1930-luvulla.

Sarvilahden nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1348 kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä, jossa tilan omistajaksi mainittiin vapaasäätyinen Anders Munck.[2]

Kartano ympäristöineen kuuluu Museoviraston määrittelemiin Suomen Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3]

Lähteet muokkaa

  1. En släktgård med anor Borgåbladet. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 14.12.2013. (ruotsiksi)
  2. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 125. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976.
  3. Sarvilahden kartano ympäristöineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa