Susut (myös sosot) ovat mandelaista susun kieltä puhuva kansa Guinean rannikkoseuduilla ja Sierra Leonen luoteisosassa. Heitä asuu myös Senegalissa, Gambiassa ja Guinea-Bissaussa.[1]

Susut
Djembeä ja balafonia soittavia susuja vuonna 1931.
Väkiluku yli kaksi miljoonaa
Merkittävät asuinalueet
 Guinea1 862 600
 Sierra Leone204 000
Kielet susu
Uskonnot islam
Sukulaiskansat djalonket

Susua puhuu vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan 17,7 prosenttia Guinean väestöstä eli noin 1 862 600 henkeä[2]. Sierra Leonessa susuja on vuoden 2015 väestönlaskennan mukaan 204 000 henkeä eli 2,9 prosenttia maan väestöstä[3]. Guinea-Bissaun 5 300 susua muodostavat vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 0,4 prosenttia väestöstä[4].

Susut on historiallisessa perinteessä yhdistetty Sumanguru Kanten hallitsemaan Susun valtakuntaan, jonka Sundiata Keitan Mali alisti 1200-luvun alussa[5]. Susun valtakunnan asukkaita on pidetty soninkeina[6] tai mandinkoina,[7] mutta susun kieli ei ole kovin läheistä sukua kummankaan ryhmän kanssa[8].

Fulbet karkottivat susut 1700-luvulla Fouta Djallonin ylängöltä Atlantin rannikolle,[9] jossa heihin on sulautunut bagoja, landumoja, naluja ja muita alueen kansoja[1]. Susujen sukukansa ovat Fouta Djallonin alueelle jääneet djalonket[9].

Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, maapähkinä, maniokki, bataatti ja fonio. Lisäksi kasvatetaan öljy- ja kookospalmuja sekä koolapuita. Kotieläimiä ovat lampaat, vuohet ja kanat.[9] Rannikolla harjoitetaan kalastusta. Perinteisistä käsityöammateista kehittynein on rautaesineiden valmistus.[1]

Susujen aineellinen kulttuuri on lähellä mandinkoja. Pienet kylät koostuvat pyöreistä savitiilisistä asumuksista, joissa on kartiomainen olkikatto.[9][1] Miesten asu on pitkä ja leveä paita, naiset pukeutuvat kietaisuhameeseen ja puseroon. Yleisimmät ruokalajit ovat palmuöljyllä tai kalakastikkeella maustettu riisi ja foniosta tehty puuro. Alkoholin käyttö on uskonnon takia harvinaista.[9]

Perinteinen yhteiskunta koostuu suurperheiden muodostamista kyläyhteisöistä, joita aikaisemmin johtivat tiettyyn sukuun kuuluneet päälliköt. Sukulaisjärjestelmä on patrilineaarinen ja avioliitto virilokaalinen. Polygynia on yleistä. Sukuryhmät ovat menettäneet endogamisen luoteensa ja totemistiset kieltonsa. Valtaosa susuista on muslimeja, mutta pohjoisessa on myös katolisia. Kansanperinne käsittää satuja ja eeppisiä historiallisia kronikoita.[9]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 423. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  2. Rapport d’analyse des données du RGPH3: Etat et structure de la population Institut National de la Statistiqu. 2017. Viitattu 30.8.2020.
  3. Sierra Leone 2015 Population and Housing Census: National Analytical Report Statistics Sierra Leone. 2017. Viitattu 30.8.2020.
  4. Características Sócio Cultural RGPH2009 Instituto Nacional de Estatistica da Guine-Bissau. Arkistoitu 13.11.2020. Viitattu 30.8.2020.
  5. Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East, s. 669. New York: Facts of File, 2009. ISBN 978-0-8160-7158-6.
  6. The Cambridge History of Africa, volume 3, s. 351. New York: Cambridge University Press, 1977. ISBN 978-0-521-20981-6.
  7. General History of Africa IV: Africa from the Twelfth to the Sixteenth Century, s. 124. Paris: Unesco, 1984. ISBN 92-3-101-710-1.
  8. Vydrin, Valentin: On the Problem of the Proto-Mande Homeland. Voprosy jazykovogo rodstva, 5/2009, s. 107–144. Artikkelin verkkoversio.
  9. a b c d e f Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 502. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.