Suomussalmen taistelu

Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 käyty taistelu. Lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan huomattavasti suuremmista neuvostojoukoista. Päävastuun taisteluista kantoi Suomen puolelta 9. divisioona.

Suomussalmen taistelu
Osa talvisotaa
Kartta Suomussalmen taistelusta
Päivämäärä: 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 Paikka: Suomussalmi, Suomi Lopputulos: Suomen voitto
Osapuolet
Suomi	Neuvostoliitto
Komentajat
Hjalmar Siilasvuo	I.F. Dašitsev (XLVII armeijakunta) Andrei Zelentsov (163. divisioona)
Vahvuudet
kolme rykmenttiä kaksi erillistä pataljoonaa ja polkupyöräpataljoona (noin 11 000 sotilasta)	kaksi divisioonaa ja yksi tankkiprikaati (45 000–55 000 sotilasta)
Tappiot
350 kaatunutta 600 haavoittunutta	27 500 kaatunutta tai haavoittunutta Suomussalmen suunnalla 30.11-25.12.39: 2 331 joista kaatuneita ja kadonneita yht 856. Sisältää 163.D:n ja 47.AK:n erillisten yksiköiden tappiot
Talvisodan taistelut Tolvajärvi–Ägläjärvi • Kelja • Karjalankannas • Suomussalmi • Taipale • Summa • Raatteen tie • Laatokan Karjalan mottitaistelut • Kollaa • Viipurinlahti

Lähtökohdat

Ennen sodan alkua Suomi oli keskittänyt alueelle vähäisiä voimia, koska Neuvostoliiton ei odotettu käyttävän alueella divisioonatason sotayhtymiä. Alueella olivat Erillinen pataljoona 15 ja 16 (ErP 15 ja 16) sekä kaksi erillistä komppaniaa, yhteisvahvuus runsaat 3 000 sotilasta. ErP 15:n tehtävä oli rajavartiointi Raatteen tien suunnassa ja sodan syttyessä eteneminen Vuokkiniemelle ja vihollisen lyöminen. ErP 16:n tehtävä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevä vihollinen ja valmistautua hyökkäämään Uhtualle.

Neuvostoliitto oli vastoin suomalaisten odotuksia keskittänyt alueelle kokonaisen divisioonan (163. divisioona). Puna-armeijan tarkoitus oli edetä aina Ouluun saakka ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta.

Puna-armeijan 163. divisioona valtasi Suomussalmen kirkonkylän 8. joulukuuta mennessä edeten sinne kahta reittiä suoraan idästä ja pohjoisessa sijaitsevan Juntusrannan kautta päästen mainittuna päivänä ensimmäiseen tavoitteeseensa ja saaden hyökkäävien joukkojensa välille yhteyden. Pohjoisempana Kuusamon suunnalla Neuvostoliitto oli hyökännyt pienin voimin, joten ErP 16 siirrettiin kohti Suomussalmea Piispajärvelle.

Suomalaisten vastatoimet

Päämaja siirsi Suomussalmelle vahvistukseksi 9. divisioonasta jalkaväkirykmentin (JR 27). Divisioonan komentaja eversti Hjalmar Siilasvuo sai alaisuuteensa lisäksi ennestään Suomussalmella olleet joukot, ja syntyi ryhmä Siilasvuo. Sen tehtäväksi tuli vallata Suomussalmi takaisin. Tässä ryhmä ei onnistunut, mutta 163.D:n yhteydet Neuvostoliittoon katkaistiin ottamalla haltuun Raatteen tie Kuivasjärvellä.

Joulukuun puolivälissä suomalaiset saivat ensimmäiset tiedustelutiedot Raatteen suunnalta lähestyvästä uudesta vihollisdivisioonasta (44. D). Suomussalmelle keskitettiin jälleen lisää joukkoja, nyt 9. divisioonan pääosat tuotiin alueelle. Tosin divisioonalta puuttui pääosa tykistöstä. 27. joulukuuta divisioona aloitti hyökkäyksen Suomussalmen takaisinvaltaamiseksi. 29. joulukuuta saarroksiin joutuneen neuvostodivisioonan pääosat alkoivat vetäytyä Suomussalmelta jäätynyttä Kiantajärveä pitkin koilliseen. Pohjoisesta hyökkäsi osasta 9. Divisioonaa ja ErP 16:sta muodostettu everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen johtama Ryhmä Susi, joka löi Suomussalmelta pohjoiseen olleet neuvostodivisioonan osat. Ryhmän etenemisen pysäytti Juntusrannalle paenneen 163. D:n rippeet. Samanaikaisesti 9. D pysäytti Raatteen tietä edenneen Neuvostoliiton 44. D:n.

Talvisodan monumentti Suomussalmella. Muistomerkissä on kivenlohkare jokaista Suomussalmen taistelussa kaatunutta - 750 suomalaista ja arviolta 24 000 neuvostoliittolaista - sotilasta kohden.

Suomussalmen taisteluiden lopputulos

Suomalaiset saavuttivat Suomussalmen alueella voiton. Noin kolmensadan vangin ohella suomalaiset saivat merkittävän sotasaaliin. Neuvostoliittolaisen 163. divisioonan täydellinen tuhoaminen jäi kuitenkin tekemättä puna-armeijan saatua yllättävällä vetäytymisellään pelastettua suurimman osan miehistöstään. Neuvostodivisioonan kokonaistappioiden arvioitiin olevan noin 11 600 sotilasta. Tämä määrä kokonaistappioiden osalta koskee koko talvisotaa, ei pelkästään Suomussalmen taistelua. Neuvostoliiton yksikkötappioita käsittävät dokumentit viittaavat huomattavasti pienempiin tappioihin kuin suomalaisten arviot. 163. divisioonan tappiot joulukuussa olivat 1 938 miestä, joista kaatuneina tai kadonneina oli 745. Toisen dokumentin mukaan ajalla 30.11-25.12. 1939, joka käsitti myös erillisten 47. armeijakunnan yksiköiden tappiot oli 2 331 miestä, joista kaatuneita tai kadonneita 856 miestä. 30. marraskuuta -15. tammikuuta ulottuvalla jaksolla 163. divisioona kärsi 3 205 miehen tappiot, joista kaatuneita 1 105 ja kadonneita 336. 47. armeijakunnan tappiot: 40 kaatunutta, 44 haavoittunutta ja 428 kadonnutta. Tappioita kasvatti vielä n. 20 %:lla paleltumiset ja sairastumiset.

Sotasaalis oli kuitenkin merkittävä, käsittäen muun muassa:

• 625 kivääriä
• 33 pikakivääriä
• 19 konekivääriä
• 12 panssarintorjuntatykkiä
• 25 kenttä- tai ilmatorjuntatykkiä
• 15 hyökkäysvaunua
• 2 panssariautoa
• 2 ilmatorjuntakonekivääriä
• 151 kuorma-autoa

Triviaa

Kirjailija Ilmari Kiannon ja hänen Kiantajärven rannalla sijainneen kotinsa Turjanlinnan kohtaloksi koitui kirjailijan evakkotaipaleelle lähtiessään sikarilaatikon kanteen kirjoittama venäjänkielinen teksti, jossa hän kertoi, että lähisaarissa ei ole miehitystä ja pyysi jättämään köyhän kirjailijan kodin tuhoamatta. Tämä katsottiin vihollisen auttamiseksi, kun suomalainen partio, joka oli polttamassa rakennuksia, löysi viestin 19. joulukuuta 1939. Kiantoa syytettiin maanpetoksesta. Kianto todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuritushuoneeseen, mistä vapautui presidentti Kyösti Kallion armahdettua hänet.

Lähteet

• Raunio, Ari: Sotatoimet: Suomen sotien 1939-45 kulku kartoin. Genimap Oy, 2004. ISBN 951-593-914-3.
• Vuorenmaa, Anssi: Taistelut Suomussalmella ja Raatteessa. Suomi sodassa, 1984, s. 84–87. ISBN 951-9078-94-0.
• Sotatieteen laitos: Talvisodan historia. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17565-X.

Aiheesta muualla

• Ukrainalaiset Talvisodassa: tuntematon historia 77 vuoden sitten (englanniksi)
• http://www.winterwar.com/Battles/Suomussalmi.htm (englanniksi)
• Hjalmar Siilasvuo: Suomussalmen taistelut, 1940, Otava, Helsinki. Äänikirja