Suomen ylioppilaskuntien liitto

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
Perustettu	1921
Toimiala	Yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonta
Kotipaikka	Helsinki
Jäsenmäärä	14 ylioppilaskuntaa sekä Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta ; Edustaa noin 135 000 opiskelijaa
Puheenjohtaja	Akseli Tiitta
Varapuheenjohtaja	Irja Vaateri
Hallitus	Aino Halinen; Jesse Häyhä; Totti Korpua; Jaakko Sirén; Eugenie Touma van der Meulen; Sonja Naalisvaara;
Aiheesta muualla
	syl.fi
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Hakusana ”SYL” ohjaa tänne. Kanadalaisesta yhtyeestä katso Strapping Young Lad.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry (ruots. Finlands studentkårers förbund (FSF) rf)^[1] on suomalainen opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin, ylioppilaskuntiin ja yhteen oppilaskuntaan, kuuluu yhteensä noin 135 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.

SYL:n vuoteen 2016 käytössä ollut logo.

SYL:n keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen. SYL keskittyy toiminnassaan valtakunnalliseen lainsäädäntövaikuttamiseen. Marraskuussa 2016 SYL linjautui feministiseksi järjestöksi^[2] ja liittyi Setan kannatusjäseneksi.^[3]

SYL on SOSTEn jäsenjärjestö.

SYL:n toiminnasta vastaa hallitus ja sillä on yhdeksän palkattua toimihenkilöä. Hallituksen puheenjohtaja vuonna 2022 on Konstantin Kouzmitchev. Pääsihteerinä SYL:ssa toimii Sonja Raitamäki. SYL:n ylin päättävä elin on vuosittain marraskuussa järjestettävä liittokokous, jossa jäsenyhteisöjen edustajat päättävät toimintasuunnitelmasta, talousarviosta, hallituksesta ja muista esille tulevista asioista. Liittokokousedustajia kukin jäsenyhteisö saa alkavaa tuhatta jäsentään kohden yhden.

SYL:n toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Lapinrinne 2, OSS-Järjestöpalvelut Ab tiloissa Opiskelijoiden liikuntaliiton, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:n kanssa. Liitot muuttivat yhteisiin tiloihin 2007. SYL on jäsenenä eurooppalaisessa kansallisten korkeakouluopiskelijaliittojen yhteenliittymässä ESU:ssa, (European Students' Union) ja 2008 lähtien myös Opiskelijoiden liikuntaliitossa^[4].

Historia muokkaa

1921–1945 muokkaa

SYL:n perustivat vuonna 1921 Suomen Ylioppilaskunta (nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) ja Åbo Akademis Studentkår opiskelijoiden tarpeesta osallistua järjestäytyneesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansainväliseen opiskelijayhteistyöhön.

Vuonna 1927 Suomen ylioppilaskuntien liittoon liittyivät Turun yliopiston ylioppilaskunta, Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta, Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta ja Svenska Handelshögskolans Studentkår, minkä jälkeen järjestö edusti yhteensä 5515 ylioppilasta. Toiminta oli hyvinkin maanpuolustus- ja kansallishenkistä, mikä näkyi muun muassa ruotsinkielisten ylioppilaskuntien vetäytymisenä SYL:stä kieliriitojen seurauksena vuoteen 1941 asti.

Toisen maailmansodan jälkeen muokkaa

Toisen maailmansodan jälkeen SYL:n toimintaan vaikuttivat hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, poliittinen aktivoituminen 1960-luvulla ja kestävän kehityksen esiinmarssi. Vuonna 1954 SYL perusti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, joka edelleen tarjoaa opiskeluterveydenhuoltopalvelut yliopisto-opiskelijoille. 1960–1970-luvuilla yliopistojärjestelmän laajentuessa SYL sai useita uusia jäseniä uusista ylioppilaskunnista.

SYL oli mukana järjestämässä Demokraattisen Nuorison maailmanliiton kanssa maailman nuorisofestivaaleja Helsingissä kesällä 1962. 1970-luvulla SYL oli Neuvostoliiton rahoittaman Ylioppilaiden Kansainvälisen Unionin liitännäisjäsen. Länsimaiden keskeiset ylippilasliitot eivät olleet toiminnassa mukana. Liiton varapuheenjohtaja Juri Samajov vieraili Suomessa useaan otteeseen, mm. toukokuussa 1977 SYL:n kutsusta.^[5]

Vuosina 1979–1984 SYL lanseerasi yhteisen – silloin pahvista tehdyn – opiskelijakortin, jolla sai yhteisiä alennuksia. SYL on osakkaana Oy Suomen Lyyra Ab:ssa, joka yhtenäistää ja laajentaa opiskelijan palveluita uuden Lyyra-opiskelijakortin myötä. Lyyran liiketoiminnot myytiin 2013 valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen (SAKKI, SAMOK, SLL, SYL) sekä HYY-Yhtiöiden omistamalle yritykselle, joka nimettiin Frankiksi^[6], minkä myötä sen toiminta Lyyra-nimellä lakkasi 30.9.2013.^[7]

SYL:llä on 15 jäsenyhteisöä: Suomen kaikkien yliopistojen 14 ylioppilaskuntaa sekä Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta ovat SYL:n jäseniä.

Tunnettuja entisiä SYL:n toimijoita muokkaa

Tarja Halonen, presidentti, toimi sosiaali- ja järjestösihteerinä
Jorma Ollila, hallitusammattilainen, Nokian entinen toimitusjohtaja, toimi puheenjohtajana
Jorma Eloranta, hallitusammattilainen, toimitusjohtaja, vuorineuvos, toimi pääsihteerinä
Jaakko Iloniemi, diplomaatti, talousvaikuttaja, entinen kehitysaputoimiston toimistopäällikkö, toimi pääsihteerinä
Ulf Sundqvist, entinen kolminkertainen ministeri, poliitikko, toimi puheenjohtajana
Sari Sarkomaa, kansanedustaja ja entinen opetusministeri
Petteri Orpo, Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja ja entinen ministeri, toimi pääsihteerinä
Ilkka Kanerva, kansanedustaja ja entinen ministeri
Matti Louekoski, entinen kansanedustaja ja ministeri
Pekka Puska, entinen kansanedustaja ja entinen KTL:n sekä THL:n pääjohtaja, toimi puheenjohtajana
Alviina Alametsä, europarlamentaarikko
Taru Tujunen, toimitusjohtaja, poliitikko, Kokoomuksen entinen puoluesihteeri (2006-2014), toimi varapuheenjohtajana
Hilkka Kemppi, kansanedustaja
Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja
Rosa Meriläinen, kirjailija, poliitikko, entinen kansanedustaja
Lasse Männistö, yritysjohtaja, poliitikko, entinen kansanedustaja, toimi puheenjohtajana

Talous muokkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille^[8]:

2020: 342 000 €
2019: 342 000 €
2018: 342 000 €
2017: 328 000 €
2016: 325 000 €
2015: 319 300 €
2014: 313 000 €
201:3 313 000 €
2012: 313 000 €

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

↑ Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Finlands studentkårers förbund (FSF) rf Yhdistysnetti. 13.1.2015. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 14.1.2015.
↑ Heikki Koponen, Puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto: SYL on feministinen järjestö. Deal with it. syl.fi. 22.11.2016. Arkistoitu 24.11.2016. Viitattu 23.11.2016.
↑ SYL ja Krunikan Leima uusimmiksi kannatusjäseniksi 1.9.2016. seta.fi. Viitattu 6.4.2017.
↑ Opiskelijoiden Liikuntaliiton jäsenjärjestöt 2008 1.9.2008. OLL. Arkistoitu 18.9.2008. Viitattu 5.9.2008.
↑ Seppinen, Jukka: Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–1991, s. 213. Strategia ja toiminta. Tampere: Gummerus Kustannus, 2006. ISBN 951-20-6548-7.
↑ Kuka Frank? myfrank.fi. Arkistoitu 4.10.2013.
↑ Frankin uusi verkkopalvelu julkaistaan 9.8. – Lyyra poistuu käytöstä web.archive.org. Arkistoitu 23.8.2013.
↑ Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen myönnetyt avustukset vuosilta 2012-2020 (XLSX) (Linkki osoitteessa minedu.fi/nuorisojarjestot) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 2.4.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Suomen ylioppilaskuntien liitto

Suomen ylioppilaskunnat

Nykyiset	AYY (Aalto-yliopisto) · HYY (Helsingin yliopisto) · ISYY (Itä-Suomen yliopisto) · JYY (Jyväskylän yliopisto) · LYY (Lapin yliopisto) · LTKY (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) · OYY (Oulun yliopisto) · SHS (Svenska Handelshögskolan) · TaiYo (Taideyliopisto) · TREY (Tampere) · TYY (Turku) · VYY (Vaasan yliopisto) · ÅAS (Åbo Akademi)
Entiset	KY (Helsingin kauppakorkeakoulu) · JoYY (Joensuun yliopisto) · KYY (Kuopion yliopisto) · KUVYO (Kuvataideakatemia) · TOKYO (Taideteollinen korkeakoulu) · TTYY (Tampereen teknillinen yliopisto) · Tamy (Tampereen yliopisto) · TeYo (Teatterikorkeakoulu) · TKY (Teknillisen korkeakoulu) · TuKY (Turun kauppakorkeakoulu) · SAY (Sibelius-Akatemia)

[yhdistysnetti-1] Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Finlands studentkårers förbund (FSF) rf Yhdistysnetti. 13.1.2015. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 14.1.2015.

[2] Heikki Koponen, Puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto: SYL on feministinen järjestö. Deal with it. syl.fi. 22.11.2016. Arkistoitu 24.11.2016. Viitattu 23.11.2016.

[3] SYL ja Krunikan Leima uusimmiksi kannatusjäseniksi 1.9.2016. seta.fi. Viitattu 6.4.2017.

[jas-4] Opiskelijoiden Liikuntaliiton jäsenjärjestöt 2008 1.9.2008. OLL. Arkistoitu 18.9.2008. Viitattu 5.9.2008.

[5] Seppinen, Jukka: Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–1991, s. 213. Strategia ja toiminta. Tampere: Gummerus Kustannus, 2006. ISBN 951-20-6548-7.

[6] Kuka Frank? myfrank.fi. Arkistoitu 4.10.2013.

[7] Frankin uusi verkkopalvelu julkaistaan 9.8. – Lyyra poistuu käytöstä web.archive.org. Arkistoitu 23.8.2013.

[8] Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen myönnetyt avustukset vuosilta 2012-2020 (XLSX) (Linkki osoitteessa minedu.fi/nuorisojarjestot) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 2.4.2021.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]