Suomen sosialistinen työväentasavalta
Suomen sosialistinen työväentasavalta oli nimi, jota Suomesta käytettiin Neuvosto-Venäjän hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston ja Suomen punaisen hallituksen eli kansanvaltuuskunnan Suomen sisällisodan aikana 1. maaliskuuta 1918 solmimassa yhteistyösopimuksessa.
| Suomen sosialistinen työväentasavalta Suomen tasavalta |
|||
|---|---|---|---|
29.1.1918–5.5.1918 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtionpäämies | Kullervo Manner | ||
| Pääkaupunki | Helsinki | ||
| Historia | |||
| – perustettiin | 29. tammikuuta 1918 | ||
| – hajosi | 5. toukokuuta 1918 | ||
| Valuutta | Suomen markka | ||
| Edeltäjä |
 Suomi |
||
Nimitystä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta” ehdotti sopimusneuvotteluiden yhteydessä kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Lenin. Kansanvaltuuskunnan hyväksymässä alkuperäisessä sopimusluonnoksessa oli sen sijaan esiintynyt nimitys ”Suomen tasavalta”. Suomen edustajat Edvard Gylling ja Oskari Tokoi hyväksyivät Leninin ehdottaman nimenmuutoksen ja se päätyi lopulliseen sopimustekstiin. Jälkeenpäin muu kansanvaltuuskunta moitti Gyllingiä ja Tokoita siitä, että nämä olivat antaneet Leninin päättää Suomen valtion nimestä.[1][2]
”Suomen sosialistinen työväentasavalta” hajosi, kun valkoiset voittivat sisällissodan ja punaisten johtajat pakenivat Neuvosto-Venäjälle, jossa kansanvaltuuskunta lakkasi toimimasta.