Suomen Baptistikirkko
Suomen Baptistikirkko (aik. Suomen Baptistiyhdyskunta) on rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta, joka toimii Suomen suomenkielisten baptistiseurakuntien kattojärjestönä. Ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Suomeen vuonna 1856.
| Suomen Baptistikirkko | |
|---|---|
 |
|
| Suuntautuminen | Baptismi |
| Hallinto | Presbyteerinen |
| Johtaja | Kirkkokunnan johtaja Jari Portaankorva |
| Yhteistyötahoja |
Baptistien maailmanliitto Suomen vapaakristillinen neuvosto |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Perustettu | 1892, 1928[1] |
| Seurakuntia | 17 |
| Jäseniä | 1596 (2019) |
| Kotisivu | http://www.baptisti.fi/ |
Suomen Baptistikirkolla on eniten seurakuntia Keski-Suomen maakunnassa. Suurimmat seurakunnat sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Kirkkokunnan jäsenmäärä oli 1 442 vuonna 2013.[2]
Baptismi on reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt protestanttinen kirkkokunta. Se on kristillinen kirkkokunta, jolla on maailmassa yli 60 miljoonaa jäsentä. Jos mukaan lasketaan seurakuntien toiminnan piirissä olevat kastamattomat lapset ja nuoret, baptistien määrä maailmassa nousee noin 110 miljoonaan.[3]
Baptistit eivät kasta vauvoja, vaan seurakuntien jäseniksi kastetaan ja liitytään vain henkilön omasta pyynnöstä. Sana baptisti tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kastajaa.
Historia muokkaa
- Pääartikkeli: Baptismi Suomessa
Suomen ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Föglöhön vuonna 1856. Sieltä liike levisi ruotsinkieliselle Pohjanmaan rannikolle. Ensimmäinen suomenkielinen seurakunta perustettiin 1870 Luvialle. Alkuvuodet liike joutui toimimaan rekisteröimättöminä seurakuntina kuten muutkin vähemmistökirkot. Baptistien oli pysyttävä luterilaisen kirkon jäseninä, sillä kirkosta eroaminen Suomessa ei ollut mahdollista.[1]
Suomen baptistit (suomenkieliset ja ruotsinkieliset) järjestäytyivät uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1892. Baptistit ja metodistit olivat ensimmäiset ja ainoat tuolloisen eriuskolaislain mukaan järjestäytyneet uskonnolliset yhdyskunnat. Uskonnollisten vähemmistöjen joukossa baptistit edustivat radikaaleinta näkemystä suhteessa luterilaiseen kirkkoon ja yhteiskuntaan.[1]
Uskonnonvapauslain tultua voimaan 1923 joutuivat baptistit järjestäytymään uudelleen. Suomen Baptistiyhdyskunta rekisteröitiin uuden lain mukaiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 1928.[1] Ruotsinkieliset baptistit rekisteröityivät omaksi organisaatiokseen Finlands svenska baptistsamfund vuonna 1980. Vuonna 2009 Suomen Baptistiyhdyskunta vaihtoi nimekseen nykyisen nimensä Suomen Baptistikirkko.[4]
Usko ja oppi muokkaa
Baptistikirkko kuuluu Suomessa niin sanottuihin vapaisiin suuntiin ja se on opillisesti lähellä Vapaakirkkoa ja Helluntaikirkkoa. Luterilaisuudesta baptismi eroaa näkyvimmin uskovien kasteen harjoittamisessa ja henkilökohtaisen uskonratkaisun korostamisessa.
Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole. Baptistikirkossa korostetaan uskovan omaa vastuuta Raamatun tulkitsemisessa. Lisäksi seurakuntien itsenäisyyttä ja seurakuntademokratiaa pidetään tärkeinä. Tämän seurauksena kirkkokunta ei sido jäsenseurakuntiaan kovinkaan tiiviisti tiettyihin oppeihin. Esimerkiksi ehtoolliskäytännöt voivat vaihdella seurakunnittain. Baptistista perinnettä välitetään kirkon omalla teologisella koulutuksella.[5] Osa Suomen baptistiseurakunnista seuraavat kalvinistista pelastusoppia.[6]
Usko muokkaa
Jeesus Kristus ja hänen ihmisille hankkima syntien sovitus ristillä on uskon keskeinen kohde. Jumalan katsotaan kutsuvan ihmisiä pelastukseen Raamatun sanoman ja Pyhän Hengen kautta, joka vaikuttaa uskon syntymisen. Uskon katsotaan olevan Jumalan lahja, eikä kukaan voi pelastua omien tekojensa ansiosta, vaan ainoastaan uskon kautta.[7]
Kaste muokkaa
Käytössä on uskovien kaste, jota joskus myös aikuiskasteeksi kutsutaan, vaikka sillä kastetaan alaikäisiäkin henkilöitä. Kaste suoritetaan vain kastettavan omasta pyynnöstä ja sen kautta liitytään paikallisseurakuntaan. Kaste suoritetaan upottamalla kastettava kokonaan veteen. Ikärajaa ei kasteelle menolle ole asetettu.[7]
Baptistikirkossa ei kasteta vauvoja. Sen sijaan heidän puolestaan rukoillaan ja heidät siunataan Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Kirkon näkemyksen mukaan lapset kelpaavat Jumalalle sellaisenaan, ilman kastetta. He ovat kylläkin tietämättään ja tahtomattaan osallisia syntiinlankeemuksesta, mutta he ovat myös osallisia lunastuksesta ilman omia tai toisten tekoja.[7]
Ehtoollinen muokkaa
Ehtoollinen, josta voidaan käyttää myös nimeä leivänmurto, on ateria, jota vietetään Jeesuksen kuoleman muistoksi. Baptistien mukaan ehtoollisella ei ole syntejä anteeksiantavaa vaikutusta eikä ehtoollisaineiden katsota muuttuvan Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi, vaan kyse on muistoateriasta.
Seurakunta muokkaa
Seurakunta on uskonsa tunnustaneiden kristittyjen yhteisö, jotka on kastettu seurakunnan jäseniksi henkilökohtaisen uskontunnustuksen perusteella. Baptistikirkon mukaan seurakunta on Kristuksen ruumis maan päällä.[7]
Suhde valtioon muokkaa
Baptistit korostavat uskonnonvapautta ja kirkkojen riippumattomuutta suhteessa valtioon. Valtion tehtävä on maallinen ja kirkkojen hengellinen. Kannanotot ja osallistuminen yhteiskunnalliseen elämään ovat jokaisen kirkon jäsenen yksityisasia.[7]
Hallinto ja yhteydet muokkaa
Baptistikirkon ylin päättävä elin on yhdyskuntakokous, joka kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Jokaisella yhdyskuntaan kuuluvalla seurakunnalla on oikeus lähettää yhdyskuntakokoukseen yksi edustaja kutakin seurakunnan alkavaa kymmentä jäsentä kohden, suurimman sallitun yksittäisen seurakunnan edustajamäärän ollessa kaksitoista.
Yhdyskunnalla on hallitus, joka muun muassa huolehtii yhdyskunnan seurakuntien keskinäisestä yhteydestä ja tarvittaessa selvittää niiden välisiä ristiriitoja, hyväksyy seurakunnat jäseniksi ja tarvittaessa myös voi erottaa seurakunnan yhdyskunnasta, hoitaa yhdyskunnan yhteistä omaisuutta ja tarvittaessa muodostaa yhdyskunnan kannan ja toimintatavat tarpeellisiksi katsomissaan uskonnon harjoittamiseen liittyvissä asioissa, ellei asiasta ole tehty päätöstä yhdyskuntakokouksessa.[8]
Suomen Baptistikirkko on mukana Suomen vapaakristillisessä neuvostossa (SVKN), Euroopan Baptistiliitossa (European Baptist Federation, EBF) ja Baptistien maailmanliitossa (Baptist World Alliance, BWA).[9] Lisäksi kirkko on Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) tarkkailijajäsen.
Talous muokkaa
Suomen Baptistikirkko on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan yhteensä noin 74 000 euroa. Keskimääräinen vuosittainen tuki on ollut laskeva ja oli vuonna 2023 noin 11 000 euroa.[10]
Seurakunnat muokkaa
- Pääartikkeli: Luettelo Suomen baptistiseurakunnista
Kirkolla on 17 seurakuntaa ympäri Suomen. Eniten seurakuntia on Keski-Suomen maakunnassa. Seurakunnat ovat kooltaan melko pieniä. Suurimmat seurakunnat ovat Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Seurakunnista 11 on suomenkielisiä, minkä lisäksi kirkkoon kuuluvat venäjänkielisiä jumalanpalveluksia järjestävät venäjänkieliset Lappeenrannan baptistiseurakunnat sekä ympäri Suomen toimivat Myanmarista (Burmasta) muuttaneista kareni- ja karennibaptisteista koostuvat seurakuntayhteisöt.
Seurakunnat toimivat seuraavilla paikkakunnilla:[11][12]
- Etelä-Karjala
- Lappeenranta: Lappeenrannan baptistiseurakunta
- Etelä-Pohjanmaa
- Keski-Suomi
- Jyväskylä: Vaajakosken baptistiseurakunta
- Laukaa: Vihtavuoren baptistiseurakunta
- Laukaa: Vehniän baptistiseurakunta
- Petäjävesi: Petäjäveden baptistiseurakunta
- Pirkanmaa
- Pohjanmaa
- Uusimaa
- Varsinais-Suomi
Lähetystyö muokkaa
Baptistikirkko tekee Suomen ulkoasiainministeriön kanssa kehitysyhteistyötä Sierra Leonessa. Euroopan baptistien lähetysliiton kautta se tukee myös Kamerunin baptistiyhdyskuntaa sekä Brasilian lastenkoti- ja katulapsityötä. Kirkolla on aiemmin ollut omia lähettejä sekä Kamerunissa että Sierra Leonessa. Baptistikirkko tekee myös seurakuntien perustamistyötä yhdessä yhdysvaltalaisten baptistiseurakuntien kanssa. Tällaisen sisälähetyksen myötä ovat syntyneet Baptistikirkon Espoon ja Lappeenrannan seurakunnat.[13]
Jäsenmäärä muokkaa
| Vuosi | Jäseniä | Huomautus |
|---|---|---|
| 1900[14] | 2851 | Baptisteja Suomen väestössä. |
| 1952[15] | 1801 | |
| 1960[16] | 1990 | |
| 1970[16] | 1895 | |
| 1980[17] | 1732 | |
| 1999[16] | 1651 | |
| 2010[18] | 1475 | |
| 2015 | 1723 |
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Murtorinne, Eino (päätoim.): Kristinuskon historia 2000, s. 139, 181. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
- ↑ Suomen Baptistikirkko Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 23.11.2015. Viitattu 24.3.2015.
- ↑ Suomen Baptistikirkko Baptisti.fi. Arkistoitu 7.12.2017. Viitattu 19.6.2015.
- ↑ Suomen Baptistikirkko Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 23.11.2015. Viitattu 26.3.2015.
- ↑ Lohikko, Anneli: Baptistit Suomessa 1856-2006. Tampere: Kharis Oy, 2006.
- ↑ Maija Latvala: Uskontunnustus ja reformoitu baptismi puhututtivat vanhimmistojen päivässä – Baptistikirkko verkossa baptisti.fi. Viitattu 21.8.2022.
- ↑ a b c d e Oppi pähkinänkuoressa Suomen Baptistikirkko. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 24.3.2015.
- ↑ Säännöt Suomen Baptistikirkko. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 24.3.2015.
- ↑ Suomen Baptistikirkko Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 23.11.2015. Viitattu 27.3.2015.
- ↑ Yleisavustus rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ Suomen Baptistikirkko Suomen Baptistikirkko. Arkistoitu 7.12.2017. Viitattu 27.3.2015.
- ↑ Seurakunnat Suomen Baptistikirkko. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 23.2.2015.
- ↑ Lähetystyö Suomen Baptistikirkko. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 30.3.2015.
- ↑ Tilastollinen päätoimisto: Suomen tilastollinen vuosikirja 1952, s. 30.
- ↑ Tilastollinen päätoimisto: Suomen tilastollinen vuosikirja 1953 (6. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 1953. Jäsenmäärä 31/12 1952.) doria.fi. 1954. Helsinki.
- ↑ a b c Martikainen, Tuomo: Uskonnot Suomessa
- ↑ Uskonnot Suomessa: Suomen baptistikirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät 31.12.2010 (23.3.2011) Ateistit.fi. Viitattu 25.6.2013.