Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä

Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä ilmenee seuraavasta taulukosta. Transkriptiotaulukko käsittää suomalaisten nimien ohella myös Suomessa esiintyvän ruotsinkielisen nimistön kirjoittamisen kyrillisin aakkosin.

Taulukossa on esitetty kirjainten ja kirjainyhdistelmien venäjänkieliset vastaavuudet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suositusten mukaisesti siinä muodossa, kuin ne on esitetty Kielikello-lehdessä.^[1]

"Transkriptiokaavan kaksi tärkeintä periaatetta ovat seuraavat:

Suomen kielen pitkän vokaalin merkitsemiseen käytetään kaikissa asemissa johdonmukaisesti kahta venäläistä kirjainmerkkiä.
Henkilön- ja paikannimien välillä ei tehdä eroa, vaan maantieteelliset nimet siirretään kyrilliseen asuun samoin perustein kuin muukin nimistö."

"Kaava pyrkii välttämään kirjavuuden lisääntymistä. Tämän vuoksi on soveltuvin kohdin käytetty ohjeena virolaisten erisnimien voimassa olevaa kyrillistä transkriptio-ohjetta sekä otettu huomioon Neuvostoliitossa jo vakiintunut käytäntö suomalaisten nimien siirtämisessä."

"Hankalin ongelma ovat suomen kielen pitkät vokaalit yy, ää ja öö, diftongit ja j-alkuiset yhtymät."

Kirjain tai kirjainyhdistelmä	Vastine venäjässä	Käyttö ja huomautukset	Esimerkkejä
a	а		Anna=Анна, Alava=Алава, Aulanko=Ауланко
a	я	Vanhoissa -ia-päätteisissä etunimissä voidaan loppu-a merkitä myös я:lla	Maria=Мариа/Мария, Sofia=Софиа/София, Sylvia=Сильвиа/Сильвия
aa	аа		Aarne=Аарне, Aalto=Аалто, Aavasaksa=Аавасакса, Koillismaa=Койллисмаа
ai	ай		Aili=Айли, Kaitila=Кайтила, Aitolahti=Айтолахти
b	б		Birgitta=Биргитта, Backman=Бакман, Borgå=Борго
c	к	a, o, u:n ja konsonantin edellä sekä sanan lopussa	Carita=Карита, Eric=Эрик, Agricola=Агрикола, Cleve=Клеве
	с	e, i, y:n edellä	Alice=Алисе, Cederberg=Седерберг
	ц	Kun nimen "c" äännetään "ts" (yleensä latinankielinen nimi).	Fabricius=Фабрициус
ch	к	a, o, u:n ja konsonantin edellä	Christer=Кристер, Zacharias=Сакариас, Chorell=Корелл(ь)
	ч	e, i, y:n edellä	Chydenius=Чюдениус
	ш	Näissä nimissä	Charlotta=Шарлотта, Charpentier=Шарпантье
ck	к	Sanan sisällä vokaalin ja toisen konsonantin välissä sekä sanan lopussa konsonantin jäljessä	Backman=Бакман, Barck=Барк, Räckhals=Рекхалс
ck	кк	Sanan sisällä vokaalien välissä sekä sanan lopussa vokaalin jäljessä	Backas=Баккас, Rydbeck=Рюдбекк, Stackelberg=Стаккельберг
d	д		Daniel=Даниель, Doris=Дурис, Davidson=Давидсон, Drumsö=Друмсё
dju	ю	Ruots. sanan alussa	Djurle=Юрле, Djupsjö=Юпшё
e	э	Sanan alussa ja sanan sisällä muiden vokaalien kuin i:n jäljessä	Elina=Элина, Erkko=Эркко, Lauerma=Лауэрма, Raento=Раэнто, Espoo=Эспоо, Kokemäenjoki=Кокемяэнйоки
e	е	Sanan sisällä konsonantin ja i:n jäljessä	Terttu=Тертту, Vieno=Виено, Helle=Хелле, Sievänen=Сиевянен, Kievi=Киеви, Veteli=Ветели
ee	ээ	Sanan alussa	Eero=Ээро, Eerikäinen=Ээрикяйнен, Eetula=Ээтула
	еэ	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Leena=Леэна, Teemu=Теэму, Veera=Веэра, Kitee=Китеэ, Seetrimäki=Сеэтримяки
	е	Huom! Leena ja Veera voidaan kirjoittaa myös venäläisittäin	Leena=Лена, Veera=Вера
ei	эй	Sanan alussa	Eino=Эйно, Eikkala=Эйккала, Eistilä=Эйстиля
ei	ей	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Veikko=Вейкко, Heikkonen=Хейкконен, Heinola=Хейнола
eu	эу	Sanan alussa	Eufrosyne=Эуфросине, Eurola=Эурола, Eura=Эура
eu	еу	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Teuvo=Теуво, Peuranen=Пеуранен, Teuva=Теува
eä	ея		Pyöreälä=Пюореяля/Пюёреяля
f	ф		Fredrik=Фредрик, Finnilä=Финниля, Fiskars=Фискарс
g	г	a, o, u:n ja konsonantin edellä sekä sanan lopussa	Gabriel=Габриель, Gunnar=Гуннар, Agricola=Агрикола, Gardberg=Гардберг, Grankulla=Гранкулла
ge	е	Ruots., yl. 1. tavussa	Gestrin=Естрин
ger	яр	Ruots., yl. 1. tavussa	Gerda=Ярда
gi	йи	Ruots., yl. 1. tavussa	Ginman=Йинман
gy	ю	Ruots., yl. 1. tavussa	Gylden=Юлден
gä	е	Ruots., yl. 1. tavussa	Gädda=Едда
gär	яр	Ruots., yl. 1. tavussa	Gärkman=Яркман
gö	йё	Ruots., yl. 1. tavussa	Göran=Йёран, Göta=Йёта
göö	йёо	Ruots., yl. 1. tavussa	Göös=Йёос
h	х		Heikki=Хейкки, Haahtela=Хаахтела, Hamina=Хамина
hja	я	Ruots., sanan alussa, esim. tässä nimessä	Hjalmar=Яльмар
hjö	йё	Ruots., sanan alussa, esim. tässä nimessä	Hjördis=Йёрдис
i	и		Ilmari=Ильмари, Itkonen=Итконен, Inari=Инари
i	й	Diftongin ja pitkän i:n jälkiosana: ks. ai, ei, ii, oi, ui, yi, äi, öi
ie	ие		Vieno=Виено, Lievonen=Лиевонен, Ylivieska=Юливиеска
ii	ий		Iivo=Ийво, Liisa=Лийса, Siitonen=Сийтонен, Iisalmi=Ийсалми, Yli-Ii=Юли-Ий
iä	ия		Äikiä=Эйкия, Kälviä=Кяльвия
iö	иё		Päiviö=Пяйвиё, Köyliö=Кёулиё
j		Katso alla olevia yhtymiä j + vokaali
ja	я	Sanan alussa ja vokaalin jäljessä	Jalo=Яло, Seija=Сейя, Jalava=Ялава, Kajanti=Каянти, Jalasjärvi=Яласъярви
ja	ья	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Lahja=Лахья, Pohjala=Похьяла, Pohjanmaa=Похьянмаа
jaa	яа		Jaakko=Яакко, Jaatinen=Яатинен, Jaakkima=Яаккима
je	е	Sanan alussa ja vokaalin jäljessä	Jermu=Ерму, Jeskanen=Есканен, Jepua=Епуа, Töijensalo=Тёйенсало
je	ье	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Veljesmaa=Вельесмаа
jee	еэ		Jeesiöjoki=Еэсиёйоки
ji	йи	Sanan alussa ja vokaalin jäljessä	Jirva=Йирва, Jietajoki=Йиетайоки, Jirssi=Йирсси
ji	ьи	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Poljinsuo=Польинсуо
jii	йий		Jiirva=Йийрва
jo	йо	Sanan alussa ja vokaalin jäljessä	Jorma=Йорма, Keijo=Кеййо, Joki=Йоки, Joensuu=Йоэнсуу, Puijo=Пуййо
	йо	Yhdyssanan osien rajalla	Porvoonjoki=Порвоонйоки
	ьйо/ьо	Sanan sisällä ja lopussa konsonantin jäljessä	Viljo=Вильйо/Вильо, Ahjopalo=Ахьйопало/Ахьопало
joo	йоо		Joonas=Йоонас, Kajoonsaari=Кайоонсаари, Majoola=Майоола
ju	ю	Sanan alussa ja vokaalin jäljessä	Juho=Юхо, Maiju=Майю, Junnila=Юннила, Lajunen=Лаюнен, Mujujärvi=Муюярви
ju	ью	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Karjula=Карьюла, Kulju=Кулью
juu	юу		Juuso=Юусо, Juupajärvi=Юупаярви
jy	ю	Sanan alussa ja vokaalin jäljessä	Jyrki=Юрки, Jylhä=Юльхя, Jyväskylä=Ювяскюля
jy	ью	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Ärjylä=Эрьюля, Öljymäki=Ёльюмяки
jyy	юу/юю		Jyykeä=Юукея/Ююкея, Jyysjärvi=Юусъярви/Ююсъярви
jä	я	Sanan alussa ja vokaalin jäljessä	Järvinen=Ярвинен, Poijärvi=Пойярви, Suojärvi=Суоярви
	ья	Sanan sisällä ja lopussa konsonantin jäljessä	Suonsyrjä=Суонсюрья, Pöljä=Пёлья
	ья	Yhdyssanan osien rajalla ья, ъя	Vieljärvi=Виельярви, Kuusjärvi=Куусъярви
jää	яа/яя		Jääski=Яаски/Яяски
jö	йё	Sanan alussa ja vokaalin jäljessä	Jöns=Йёнс, Jöröjukka=Йёрёюкка
jö	ьё	Sanan sisällä konsonantin jäljessä	Yrjö=Юрьё, Lötjönen=Лётьёнен, Syrjö=Сюрьё
jöö	йёо/йёё		Jöökki=Йёокки/Йёёкки, Äijöö=Эййёо/Эййёё
k	к		Kauko=Кауко, Kalske=Калске, Kotka=Котка
k, kj	ч	Ruots., e, i, y, ä, ö:n edellä	Kersten=Черстен, Kellberg/Kjellberg=Челльберг
kk	кк		Orvokki=Орвокки, Kukkonen=Кукконен, Kokkola=Коккола
l	л	Vokaalin edellä	Lauri=Лаури, Saalasti=Сааласти, Aulanko=Ауланко
	л	Konsonantin edellä a, o, u:n sisältävän tavun jäljessä	Salme=Салме, Tolppanen=Толппанен, Salpausselkä=Салпаусселькя
	ль	Konsonantin edellä e, i, y, ä, ö:n sisältävän tavun lopussa	Vilho=Вильхо, Siltanen=Сильтанен, Helsinki=Хельсинки, Pöljä=Пёлья, Salpausselkä=Салпаусселькя
		Sanan lopussa	Emil=Эмиль, Joel=Йоэль, Paul=Пауль
		Huom! Venäjässä kirjoitetaan perinteisesti monet länsiperäiset etunimet, joissa esiintyy -l- konsonantin edellä, ль:llä, vaikka edellisessä tavussa onkin takavokaali (a, o, u). Tällaisten vierasperäisten nimien kohdalla on syytä mukautua venäjän oikeinkirjoituksen traditioon; suomenkielisten osalta sitä vastoin tulee noudattaa yllä olevaa ohjetta.	Adolf=Адольф, Albert=Альберт, Alfred=Альфред, Arnold=Арнольд, Osvald=Освальд, Valdemar=Вальдемар
lju	ю	Ruots., sanan alussa	Ljung=Юнг
ll	лл	Sanan sisällä vokaalien välissä	Kalle=Калле, Ulla=Улла, Svalling=Сваллинг
	лл	Ruots. a, o, u:n jäljessä konsonantin edellä	Kallvik=Каллвик
	лль	Ruots. e, i, y, ä, ö:n jäljessä konsonantin edellä	Kellberg=Челльберг
	лл/лль	Ruots. sanan lopussa	Lindell=Линделл/Линделль, Revell=Ревелл/Ревелль
m	м		Mikko=Микко, Lampi=Лампи, Maarianhamina=Маарианхамина
mm	мм		Emma=Эмма, Lammio=Ламмио, Tammisaari=Таммисаари
n	н		Niilo=Нийло, Nieminen=Ниеминен, Naantali=Наантали
nn	нн		Annikki=Анникки, Kanninen=Каннинен, Päijänne=Пяйянне
o	о		Outi=Оути, Orko=Орко, Outokumpu=Оутокумпу
	о tai у	Ruots.	Rolf=Рол(ь)ф, Torstensson=Торстенссон, Borgå=Борго
	о tai у	Ruots.	Bo=Бу, Olavsson=Улавссон, Domarby=Думарбю
oi	ой		Oiva=Ойва, Koivisto=Койвисто, Voikkaa=Войккаа
oo	оо		Roope=Роопе, Noopila=Ноопила, Porvoo=Порвоо
p	п		Pekka=Пекка, Tapola=Тапола, Pori=Пори
pp	пп		Seppo=Сеппо, Tappurainen=Таппурайнен, Lappi=Лаппи
q	к		Qvintus=Квинтус
qu	кв		Sundquist=Сундквист
r	р		Risto=Ристо, Torvinen=Торвинен, Rauma=Раума
rr	рр		Aarre=Аарре, Verronen=Верронен, Arrakoski=Арракоски
s	с		Sakari=Сакари, Simo=Симо, Säisiö=Сяйсиё, Salo=Сало
sj	ш	Ruots.	Sjöberg=Шёберг
sk	ш	Ruots. e, i, y, ä, ö:n edellä	Skärström=Шерстрём, Skeppsbro=Шеппсбру
ski/skj	ш	Ruots.	Skiöld/Skjöld=Шёльд
ss	сс		Jussi=Юсси, Kassinen=Кассинен, Nissilä=Ниссиля
stj	ш	Ruots.	Stjernberg=Шернберг, Tawaststjerna=Тавастшерна
t	т		Tuulikki=Тууликки, Timonen=Тимонен, Turku=Турку
tj	ч	Ruots.	Tjeder/Tjäder=Чедер
tt	тт		Terttu=Тертту, Henttonen=Хенттонен, Uittamo=Уйттамо
u	у		Unto=Унто, Uotila=Уотила, Kumpula=Кумпула
ui	уй		Tuija=Туйя, Uino=Уйно, Puijo=Пуййо
uu	уу		Uuno=Ууно, Uusitalo=Ууситало, Kainuu=Кайнуу
v/w	в		Valto=Валто, Wartiovaara=Вартиоваара, Vantaa=Вантаа
x	кс		Felix=Феликс, Axelsson=Аксельссон, Saxby=Саксбю
y	ю		Kyllikki=Кюлликки, Chydenius=Чюдениус, Yrjölä=Юрьёля, Rydbeck=Рюдбекк, Ylivieska=Юливиеска, Kymmene=Кюммене
	и	Ruots. nimissä sanan alussa	Yngve=Ингве, Ylander=Иландер, Yttervik=Иттервик
	и	Lisäksi esim. tässä nimessä	Sylvia=Сильвиа/Сильвия
yi	юй		Yijälä=Юйяля
yy	юу/юю		Lyyli=Люули/Лююли, Kyyrö=Кюурё/Кююрё, Myyrmäki=Мюурмяки/Мююрмяки, Uusikaarlepyy=Уусикаарлепюу/Уусикаарлепюю, Yyteri=Юутери/Юютери
yä	юя		Keikyä=Кейкюя, Pöytyä=Пёутюя
yö	юо/юё		Kyösti=Кюости/Кюёсти, Yöntilä=Юонтиля/Юёнтиля
z	с		Mauritz=Мауритс, Zacharias=Сакариас, Zilliacus=Силлиакус
	ц	Saksalaisperäisissä nimissä	Zimmer=Циммер
	з	Slaavilais- ja unkarilaisperäisissä nimissä	Zyszkowicz=Зышкович, Zemplényi=Землени
å	о		Åke=Оке, Åström=Острём, Åggelby=Оггельбю
å	а	Poikkeuksia	Åbo=Або, Åland=Аланд
ä	э	Sanan alussa	Ämmälä=Эммяля, Ähtäri=Эхтяри, Ängskulla=Энгскулла
	я	Sanan sisällä ja lopussa	Väinö=Вяйнё, Jylhä=Юльхя, Ypäjä=Юпяя
	е	Ruots. sanan sisällä	Märta=Мерта, Räckhals=Рекхалс
äi	эй	Sanan alussa	Äikiä=Эйкия
äi	яй	Sanan sisällä	Päivi=Пяйви, Käiväräinen=Кяйвяряйнен, Päijänne=Пяйянне
äy	эу	Sanan alussa	Äystö=Эустё, Äyräpää=Эуряпяа/Эуряпяя
äy	яу	Sanan sisällä	Mäyränen=Мяурянен, Säynätsalo=Сяунятсало
ää	ээ	Sanan alussa	Ääri=Ээри, Äänekoski=Ээнекоски
ää	яа/яя	Sanan sisällä ja lopussa	Haanpää=Хаанпяа/Хаанпяя, Kääriä=Кяария/Кяярия, Vääksy=Вяаксю/Вяяксю, Äyräpää=Эуряпяа/Эуряпяя
ö	ё	Huom! ö-kirjainta transkriboitaessa on venäläisen ё:n pisteet merkittävä johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa	Yrjö=Юрьё, Östen=Ёстен, Könönen=Кёнёнен, Öljymäki=Ёльюмяки, Pöljä=Пёлья, Sörnäinen=Сёрняйнен, Överby=Ёвербю
öi	ёй		Höijer=Хёйер, Öintilä=Ёйнтиля, Töijensalo=Тёйенсало
öy	ёу		Söyrinki=Сёуринки, Öystilä=Ёустиля, Röyttä=Рёуття, Vöyri=Вёури
öö	ёо/ёё		Höök=Хёок/Хёёк, Ränsöö=Рянсёо/Рянсёё, Töölö=Тёолё/Тёёлё

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Kielikello nro 10, s. 3–7.

Viitteet muokkaa

↑ Kielikello nro 10. — Helsingin yliopiston kirjastotietojärjestelmän perusteella voidaan päätellä, että artikkeli on julkaistu vuonna 1977. Artikkelin kirjoittajia ei ole mainittu, mutta itse artikkelissa on mainittu Igor Vahros ja Martti Kahla, joiden alustuksen pohjalta artikkeli on kirjoitettu. Lehden päätoimittaja oli tuolloin Esko Koivusalo ja toimitussihteeri Anneli Räikkälä.

Kirjallisuutta muokkaa

Kahla, Martti (toim.): Suomalaisten henkilönnimien kyrillinen siirrekirjainnusopas. Справочник по русской передаче финляндских личных имен и фамилий. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 53. Valtion painatuskeskus, Helsinki. 1977. ISSN 0355-5437. ISBN 951-861-103-3

Aiheesta muualla muokkaa

Ruotsalaisten nimien kirjoittaminen venäjänkielisessä tekstissä (venäjäksi)
Muunkielisten nimien kirjoittaminen venäjänkielisessä tekstissä (venäjäksi)
Translitterointityökalu

[1] Kielikello nro 10. — Helsingin yliopiston kirjastotietojärjestelmän perusteella voidaan päätellä, että artikkeli on julkaistu vuonna 1977. Artikkelin kirjoittajia ei ole mainittu, mutta itse artikkelissa on mainittu Igor Vahros ja Martti Kahla, joiden alustuksen pohjalta artikkeli on kirjoitettu. Lehden päätoimittaja oli tuolloin Esko Koivusalo ja toimitussihteeri Anneli Räikkälä.

[1]