Suokukko
Suokukko (Calidris pugnax, aiemmin Philomachus pugnax) on keskikokoinen kurppien heimoon kuuluva kahlaaja, joka herättää huomiota etenkin soidintanssillaan. Laji on Suomessa äärimmäisen uhanalainen.[2]
| Suokukko | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Sirrit Calidris |
| Laji: | pugnax |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Calidris pugnax |
|
| Synonyymit | |
|
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Aiemmin linnun suomenkielinen nimi on ollut myös suokulainen (Machetes Pugnax), jota käytetään edelleen meänkielessä.[3][4][5]
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Hyvin vaihteleva. Koiras ja naaras hyvin erikokoisia. Soidinasussa koiras harmaa tai ruskea mustalla ja valkoisella kuvioinnilla, kuviot vaihtelevat paljon. Kaulan ympärillä tuuhea kaulus, jonka väri vaihtelee mustasta ruskean kautta kokovalkoiseen. Naaras ja nuori ovat ruskeansävyisiä. Musta nappisilmä, suora nokka, selässä ja niskassa tummaa kuviointia. Tummalla siivellä heikko vaalea siipijuova, yläperän sivuilla räikeät valkoiset soikiot. Talvipukuiset linnut ovat harmaampia.
Koiraan pituus on 31–34 senttiä ja paino 168–242 grammaa. Naaraan pituus on 25–26 senttiä ja paino 85–126 grammaa.[6] Suokukko on vaitelias. Ainoat äänet ovat hiljaisia kurahduksia. Soidintanssikin on äänetön tapahtuma.
Vanhin suomalainen rengastettu suokukko on ollut 13 vuotta 10 kuukautta 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin suokukko.
Levinneisyys muokkaa
Suokukko pesii Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Se talvehtii Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Intiassa. Talvehtimisalueillaan ne muodostavat jopa miljoonan yksilön parvia. Muuttolintu, joka palaa Suomeen huhti–toukokuussa. Toukokuun alussa voi parhailla levähdyspaikoilla, kuten Mietoistenlahdella, tavata satojen yksilöiden parvia. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa koiraiden ja pesinnässään epäonnistuneiden naaraiden muutolla. Nuoret linnut muuttavat elo–syyskuussa.
Euroopassa pesii noin 100 000–140 000 paria. Suomessa pesimäkannaksi on arvioitu noin 5 000–8 000 paria ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.[7] Suokukko pesii koko Suomessa, mutta on Etelä-Suomessa hyvin vähälukuinen ja yleinen Pohjois-Suomen suoalueilla. Venäjän Euroopan puoleisessa osassa arvioidaan pesivän yli miljoona paria.[8] Koko maailman populaatioksi esitetään kuitenkin vain 2 miljoonaa yksilöä.[1]
Elinympäristö muokkaa
Suot ja kosteat niityt, missä ruoho on tarpeeksi lyhyttä.
Lisääntyminen muokkaa
Pesinnästä huolehtii yksin naaras. Pesä kätketään maahan ja siihen tehdään 4 munaa. Haudonta-aika on noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja oppivat lentokykyisiksi 3 viikon iässä. Soidintanssissa urokset pörhistävät kaulassa olevan ”leijonanharjan”, nousevat pystyyn ja poseeraavat ja tanssivat erikoisissa asennoissa.
Ravinto muokkaa
Suokukot syövät hyönteisiä ja matoja sekä muita selkärangattomia. Myös sammakot ja pikkukalat kuuluvat ruokavalioon. Niitä voi nähdä kyntöpellolla nyppimässä esillenousseita kastematoja.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b BirdLife International: Calidris pugnax IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.8.2021).
- ↑ Suokulainen, Tietosanakirja 9. Tietosanakirja-Osakeyhtiö 1917.
- ↑ Kirsti Aapala, Rakkaiden lintujen monet nimet, Kielikello 2/2004
- ↑ suokulainen, Meänkielensanakirja.com, viitattu 16.10.2020
- ↑ Suokukko Luontoportti.com. Viitattu 2.6.2014.
- ↑ Suokukko Lintuatlas. Viitattu 2.6.2014.
- ↑ http://www.birdguides.com/html/vidlib/species/Philomachus_pugnax.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Saurola, Pertti 1977: Suokukon muutosta rengaslöytöjemme valossa. – Lintumies 1.1977 s. 14–22. LYL.
- Suokukko Lintukuva-verkkopalvelussa
- ITIS: Philomachus pugnax (englanniksi)