Sulatejuusto on maidon kaseiiniproteiinin, maitorasvan ja veden muodostama emulsio[1], joka on valmistettu perinteisesti juustosta, voista, sulatesuoloista ja vedestä[2]. Nykyisin valmistetaan myös vähärasvaista sulatejuustoa, joka ei sisällä voita[3].

Yksittäispakattuja sulatejuustoviipaleita.

Pehmeämpiä sulatejuustoja voidaan käyttää levitteenä. Kiinteämpiä sulatejuustoja myydään suurempina lohkoina tai yksittäispakattuina siivuina. Sulatejuustot sopivat pehmeän rakenteensa vuoksi leivän päällystämisen lisäksi myös esimerkiksi kastikkeiden ja keittojen valmistukseen.[4][5]

Valmistus muokkaa

Sulatejuusto valmistetaan kuumentamalla lähtöaineita, jolloin ne sulavat ja emulgoituvat sulatesuolojen vaikutuksesta. Sulatejuuston valmistukseen voidaan käyttää yhtä tai useampaa kypsytettyä juustolaatua.[6][1] Leikattavissa sulatejuustoissa vesi lisätään tyypillisesti kerralla ja levitettävissä kahdessa osassa[7].

Sulatesuoloina voidaan käyttää sitraatteja eli sitruunahapon suoloja tai fosfaatteja eli fosforihapon suoloja.[7] Sulatejuustoon voidaan lisätään myös maito- tai herajauhetta, suolaa, mausteita ja väri- tai säilöntäaineita niiden maun, rakenteen, värin tai säilyvyyden parantamiseksi[7][4].

Historiaa muokkaa

Sulatejuusto kehitettiin Sveitsissä vuonna 1911, kun Walter Gerber ja Fritz Stettler, jotka kehivät pidemmän säilyvyyden omaavaa juustoa. He saivat natriumsitraatin ja kuumennuksen avulla muutettua juuston homogeeniseen, juoksevaan muotoon eli sooliksi, josta jäähdyttyä tuli vakaa homogeeninen geeli. Samantyyppinen rakenne löytyy myös fonduesta, jossa sooli saadaan aikaiseksi kuumennuksen ja viinin avulla.

Sulatejuuston valmistus alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1917, jolloin J.L. Kraft esitteli cheddarpohjaisen, tölkitetyn sulatejuuston. Norjalainen O. Kavli vuonna 1924.[8] Sulatejuuston valmistus Suomessa alkoi vuonna 1925, jolloin Suomen ensimmäinen sulatejuustotehdas Oy Suomen juusto Ab Lahti aloitti toimintansa. Sen ensimmäinen sulatejuusto oli nimeltään Marathon-herkkujuusto. Valio toi vuonna 1933 markkinoille Emmentalista valmistetun leikattavan Koskenlaskijan ja vuonna 1934 levitettävä Violan.[9][10]

Voin osuus oli ennen huomattavasti suurempi kuin nykyisin. Levitettävä Viola sisälsi 60 prosenttia rasvaa ja Koskenlaskija 45 prosenttia nykyisen 22 prosentin sijaan. Levitettävää sulatejuustoa kutsuttiinkin ennen voijuustoksi.[11][12][13] Voijuustossa oli enää 35 prosenttia rasvaa vuonna 1993[14].

Lähteet muokkaa

  1. a b Lisäaineryhmät (Kohta Sulatesuolat) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 16.1.2016.
  2. Valio Koskenlaskija® perinteinen sulatejuusto laktoositon Valio. Viitattu 1.2.2024.
  3. Valio Polar® Levittyvä 9 % maustamaton sulatejuusto laktoositon Valio. Viitattu 1.2.2024.
  4. a b Rahola, Jaakko: Sulatejuustoista Raholan syötäviä sanoja. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 16.1.2016.
  5. Ustunol, Zey: Processed Cheese: What is that Stuff Anyway? Michigan Dairy Review. huhtikuu 2009. Michigan State University. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)
  6. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus juustosta (Suomenkielisen termin ”sulatejuusto” määrittely) Finlex. 19.9.2007. Suomen oikeusministeriö. Viitattu 16.1.2016.
  7. a b c Hautaniemi, Matti: Sulatejuuston sivutuotteiden jalostus Theseus - ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkossa. kesäkuu 2009. Viitattu 16.1.2016.
  8. Hautaniemi, Matti: Sulatejuuston sivutuotteiden jalostus (PDF) theseus.fi. 2009. Viitattu 8.2.2024.
  9. Mikä on Suomen ensimmäinen sulatejuusto? Koskenlaskijako? Kirjastot.fi. 20.4.2018. Viitattu 2.3.2023.
  10. Suomalaisen juuston juurilla Valio Aimo. 10.6.2020. Viitattu 1.2.2024.
  11. Juvekim Oy - antikvariaatti Arwo Paperi www.juvekim.fi. Viitattu 1.2.2024.
  12. Valio: pakkaus; Viola voijuustoa; tuotepakkaus. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.2.2024).
  13. Valio Koskenlaskija® perinteinen sulatejuusto laktoositon Valio. Viitattu 1.2.2024.
  14. Turpeinen, Osmo: Ruoka-ainetaulukko, s. 24.. Otava., 1993..

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.