Sukupuolineutraali kielenkäyttö

kielenkäyttöjä, joka pyrkii välttämättään sukupuolittuneita sanoja ja ilmaisuja

Sukupuolineutraali kielenkäyttö on kieltä, joka ei ole sukupuolittunutta.[1][2] Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.[3]

Aamulehti ilmoitti syyskuussa 2017 pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Lehti ilmoitti luopuvansa muun muassa nimikkeistä puhemies, lautamies, luottamusmies ja palomies.[4] Ratkaisu herätti hämmennystä, koska esimerkiksi käsite eduskunnan puhemies on nimetty Suomen laissa.lähde?

Ongelmallinen sana ”nainen” englannin kielessä muokkaa

Englannin kielessä sana ”woman” (suom. nainen) sisältää sanan ”man” (mies). Tämän vuoksi tätä sanaa on pidetty patriarkaalisena ja sille on kehitetty vaihtoehtoja.[5] Vuonna 1975 Lesbian Connection -lehti esitteli nainen-sanan korvaajaksi sanan ”womyn”. Uudempi versio on ”womxn”.[6]

Brittiläinen aikakauslehti The Spectator kirjoitti vuonna 2017, että woman-sanasta ollaan luopumassa julkisessa kielenkäytössä. Britannian ulkoministeriö näki ongelmallisena YK-sopimuksen sanamuodon, jonka mukaan ”raskaana olevia naisia ei saa tuomita kuolemanrangaistukseen” ja ehdotti tilalle termiä ”raskaana olevat henkilöt” (pregnant people). Myös British Medical Association on suositellut termiä ”tulevan äidin” sijaan.[7]

Esimerkkejä korvaavista sukupuolineutraaleista termeistä suomen kielessä muokkaa

ammattimies ammattilainen[2]
asiamies (oikeus-, lapsi-,
kuluttaja-, tasa-arvo)
henkilö, valtuutettu, valvoja, vastaava[8][9]
aulaemäntä vastaanottovirkailija, aulavahtimestari, aulavartija[2]
baarimikko baarimestari, baarityöntekijä[9]
edusmies edustaja[10]
esi-isät esivanhemmat[11]
esimies esihenkilö, lähijohtaja, päällikkö, osastonjohtaja[8]
ihmisten veljeys ihmisperhe,[12] yhteenkuuluvuus[13]
isännöitsijä kiinteistövastaava, taloyhtiövastaava[9]
jarrumies jarrumestari[14]
jokamiehenoikeus jokaisenoikeus[15]
jokamies jokainen, tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija, keskivertokansalainen[16][17]
järjestysmies järjestyksenvalvoja, vartija[9]
kadunmies tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija[2]
katsastusmies katsastaja[18]
kirkkoherra johtava pastori, kirkkopäällikkö, kirkonjohtaja, seurakunnan johtaja[9]
lakimies juristi, lainoppinut[18]
lautamies maallikkotuomari, oikeusistuja[2][8]
lehtimies, sanomalehtimies toimittaja[18]
lentoemäntä lentoavustaja, matkustamotyöntekijä[9]
liikemies liikkeenharjoittaja, liikkeenjohtaja, yritysjohtaja, yrittäjä, sijoittaja[9]
luottamusmies luottamushenkilö, luottamusvastaava, luottovaltuutettu[2][9]
lääninherra lääninjohtaja[8]
marjamies marjastaja[2]
miestyövuosi henkilötyövuosi[16]
mitalimies mitalinsaaja[18]
myyntimies myyntiedustaja, kauppaedustaja[18]
palomies pelastaja,[2] palopelastaja[19]
perustajaisä perustaja[20]
poliisimies poliisi[21][8]
puhemies puheenjohtaja[4]
putkimies putkiasentaja,[22] LVI-asentaja[2]
rintamamies sotaveteraani[18]
saamamies velkoja[18]
saarnamies saarnaaja[18]
selvitysmies selvittäjä[2]
sotilaslakimies oikeusupseeri[18]
sähkömies sähköasentaja, sähkötyöntekijä[2][9]
talonmies talonhoitaja[8], kiinteistönhoitaja
tiedemies tieteilijä, tieteentekijä, tutkija[9]
toimitusmies toimitsija[2]
tukimies tukija[8]
tullimies tullivirkailija[21][8]
valtionpäämies valtionjohtaja, valtionpää[16]
varamies varajäsen, varahenkilö[21][21][8]
vartiomies vartija[21]
varusmies varushenkilö, varusvelvollinen, asevelvollinen[9]
virkamies viranhaltija[2]
virkaveli virkatoveri[23]
vuokramies vuokralainen[8]
äitiysloma, isyysloma vanhempainloma, vanhempainrahakausi[18]
äitiyspakkaus vanhempainpakkaus, perhepakkaus[24]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Desprez-Bouanchaud, Annie ym.: Guidelines on Gender-Neutral Language. Kolmas laitos (1. laitos 1987). Paris: Unit for the Promotion of the Status of Women and Gender Equality, UNESCO, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.2.2009). (englanniksi)
  • Grönros, Eija-Riitta: Mies ja nainen sanakirjassa. Kielikello, 4/2007. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kallio, Jussi: Miessuku ja kielenhuolto. Kielikello, 1/2002. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  • Miettinen, Sari: Kaisa Karppinen tahtoo kielestä vähemmän miehisen 13.10.2007. Turun sanomat. Viitattu 11.11.2007.
  • Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen kotus.fi. 26.10.2007. Arkistoitu 5.8.2011. Viitattu 4.2.2009.
  • Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen? (Tiivistelmä Kielikello-lehden numero 4/2007:n artikkeleista) 2007. Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hanke. Sosiaali-ja terveysministeriö, Tasa-arvoyksikkö. Viitattu 6.9.2009. [vanhentunut linkki]
  • Suomen kielen lautakunta: Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kielikello, 2007, nro 4. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Verkkoversio (PDF). Viitattu 4.2.2009.
  • Tiililä, Ulla: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi: Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja? Kielikello, 2/1994. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Warren, Virginia L.: Guidelines for Non-Sexist Use of Language American Philosophical Association. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Desprez-Bouanchaud ym. 1999.
  2. a b c d e f g h i j k l m Suomen kielen lautakunta 2007.
  3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
  4. a b https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/olemme-paattaneet-olla-kaikki-ihmisia-200395971/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Twitch backtracks after outcry for using 'gender neutral' term 'womxn' BBC.
  6. https://www3.bostonglobe.com/ideas/2017/05/09/womyn-wimmin-and-other-folx/vjhPn82ITGgCCbE12iNn1N/story.html?arc404=true
  7. Brendan O'Neill: The word ‘woman’ is being erased from public life spectator.co.uk. 23.10.2017.
  8. a b c d e f g h i j Kallio 2002.
  9. a b c d e f g h i j k Näin Aamulehden lukijat korvaisivat sukupuolittuneet tittelit aamulehti.fi. Arkistoitu 7.8.2018.
  10. Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen?, 2007.
  11. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 14, Kielitoimiston sanakirja 2004.
  12. Ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus (Unescon yleiskokouksen julistus 1997) Opetusministeriö. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 7.2.2009.
  13. Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 9; solidarity solidaarisuus, yhteenkuuluvuus a sense of ~ yhteenkuuluvuuden tunne. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007.
  14. Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehet ovat jatkossa jarrumestareita – "On nykyaikaa, että kaikki työnimikkeet ovat sukupuolineutraaleja" MTV Uutiset. 2.6.2021. Viitattu 21.7.2022.
  15. Grönros 2007.
  16. a b c Kielitoimiston sanakirja 2004.
  17. Nurmi 2004.
  18. a b c d e f g h i j Miettinen 2007.
  19. Palomies voitti Pelastustiedon äänestyksen ammattinimikkeistä - "Kansalaisen täytyy tunnistaa pelastusviranomainen" Pelastustieto. 6.11.2019. Viitattu 16.11.2022.
  20. perustaja – – founding father, founder. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007. Viitattu=7.2.2009
  21. a b c d e Tiililä 1994.
  22. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 14.11.2016.
  23. Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.
  24. Sukupuolineutraali äitiyspakkaus? Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2018.

Aiheesta muualla muokkaa