Sue Lemström
Sue Lemström (s. 17. heinäkuuta 1948 Helsinki)[1] on suomenruotsalainen näyttelijä. Hän on työskennellyt Helsingin ja Vaasan ruotsinkielisissä teattereissa sekä näytellyt useissa elokuvissa. Vuonna 1969 hän oli perustamassa Skärgårdsteatern-ryhmää, ja on ollut mukana useimpien suomenruotsalaisten teattereiden tuotannoissa.[2] Ensimmäisen vakinaisen kiinnityksensä Lemström sai vasta 63-vuotiaana Svenska Teaterniin.[3]
Lemström sanoo olleensa Suomen ensimmäinen radio-discjockey tehdessään 1960-luvulla Ylelle ruotsinkielistä radio-ohjelmaa Pop Time. Hänen teatteriuransa alkoi Svenska Teaternin Hair-musikaalista 1969, minkä jälkeen hän pääsi täpärästi Svenska Teaterhögskolaniin ja valmistui sieltä 1974 vaikeasta lukihäiriöstä huolimatta.[2]
Lemströmin tärkeimpiä rooleja ovat olleet Peer Gyntin Åse, Niels Bohrin vaimo Michael Fraynin näytelmässä Ett möte i Köpenhamn (2000–2001) sekä erityisesti vuoden 2003 rooli Mary Tyronena Eugene O’Neillin näytelmässä Pitkän päivän matka yöhön (Lång dags färd mot natt).[1] Lemström myös ääninäytteli Muumilaakson tarinoiden ruotsinkielisessä versiossa Noitaa.[4]
Benny Törnroosin televisiohaastattelussa 2014 Lemström kertoi olevansa alkoholisti ja HIV-positiivinen.[3]
Lemström sai Pro Finlandia -mitalin 2008.
Filmografia muokkaa
- Rotko (1970)
- Kultainen koskelo (1989)
- Korttitalo (Korthuset, 1991)
- Ruusutarha (1997)
- Badding (2000)
- Aleksis Kiven elämä (2001)
- Transport (2005)
- Miehen työ (2007)
- Colorado Avenue (2007)
Lähteet muokkaa
- Sue Lemström Elonetissä.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Lemström, Sue (Arkistoitu – Internet Archive), Uppslagsverket Finland, viitattu 10.3.2015.
- ↑ a b Lindroos, Karin: Aktuell i "En familj": Stor intervju med Sue Lemström - Udda och extrem (Arkistoitu – Internet Archive), Svenska Teatern 7.1.2013, viitattu 10.3.2015.
- ↑ a b Sue Lemström om livets bergochdalbana, Svenska Yle 22.1.2014, viitattu 10.3.2015.
- ↑ Svensk röster & credits, I Mumindalen (Tanoshii Moomin Ikka) dubbningshemsidan.se. Viitattu 24.5.2019.