Stymfalos
Stymfalos (m.kreik. Στύμφαλος, myös Stymfelos, Στύμφηλος tai Stymfelon, Στύμφηλον, lat. Stymphalus, Stymphalum tai Stymphala) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen kohde sijaitsee Sikyónan kunnassa noin kilometrin etelälounaaseen nykyisestä Stymfalían kylästä.[4]
| Stymfalos | |
|---|---|
| Στύμφαλος | |
 Stymfaloksen arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Stymfalos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Stymfalía, Sikyóna, Korinthia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Arkadia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Stymfaloksen kaupunkivaltio oli antiikin aikana Arkadian aluetta, mutta nykyisin sen alue kuuluu Korinthiaan.[2] Kaupunkivaltion alue tunnettiin nimellä Stymfalia. Alue oli tasankoa, jonka pohjoispuolella sijaitsi Akhaia, itäpuolella Sikyonin ja Fleiuksen kaupunkivaltion alueet, eteläpuolella Mantineian alue, ja länsipuolella Orkhomenoksen ja Feneoksen alueet. Kaupunki sijaitsi Korintista ja Argoliista länteen johtaneen luonnollisen reitin varrella.[3]
Tasangon pohjoispuolella kohoaa Kyllene-vuori sekä siihen kytkeytynyt Stymfalos-vuori, ja eteläpuolella Apelauron-vuori.[3] Kaupunki oli rakennettu tasangon keskellä sijaitsevan Stymfalia- eli Stymfalos-järven pohjoisrannalle.[5] Järvi saa vetensä Kyllene- ja Apelauron-vuorilta sekä kolmesta virrasta tasangolla. Merkittävin virroista laskee järveen sen pohjoispuolelta ja tunnettiin antiikin aikana myös nimellä Stymfalos sekä nimellä Metope. Saman virran uskottiin kulkevan välillä maan alla ja ilmenevän Argoliissa Erasinos-jokena. Ulosvirtaus järvestä tapahtuukin pelkästään maanalaisen aukon kautta. Aukon ajoittainen tukkiutuminen aiheutti alueella tulvia, joita pidettiin Artemiin rangaistuksena.[3]
Historia muokkaa
Stymfaloksen paikka on ollut asuttuna mykeneläisellä kaudella.[5] Kreikkalaisessa mytologiassa Stymfalia-järvellä pesivät pelottavat, ihmislihaa syöneet Stymfaloksen linnut. Näiden lintujen karkottaminen oli Herakleen viides urotyö. Myyteissä kaupunki sai nimensä Stymfaloksesta, joka oli Elatoksen poika ja Areaan pojanpoika. Pausaniaan mukaan kaupungin perustajana pidettiin kuitenkin Temenosta.[2][3] Varhaisin maininta Stymfaloksesta on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä arkadialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[6] Pindaros kutsui kaupunkia ”Arkadian äidiksi”.[3]
Klassisen antiikin aikana Stymfalos ei ollut erityisen merkittävä kaupunki. 300-luvun eaa. lopulla kaupungin valtasi Kassandroksen kenraali Apollonides. Myöhemmin se kuului Akhaian liittoon. Makedonian Filippos V:n joukot voittivat Stymfaloksen lähellä lopullisesti Euripidaan johtamat Aitolian liiton joukot 219–218 eaa. Stymfalos kärsi tuhoja 100-luvun eaa. puolen välin tienoilla, mikä saattaa kytkeytyä siihen, että roomalaiset tuhosivat samaan aikaan Korintin. Kaupungin aikaisempi paikka tai koko alue ilmeisesti hylättiin jossain vaiheessa, ja se asutettiin uudelleen roomalaisella kaudella. Keisari Hadrianus rakennutti akveduktin Stymfalia-järveltä Korinttiin.[2][3][5]
Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Stymfalios (Στυμφάλιος) ja Stymfēlios (Στυμφήλιος).[3]
Stymfaloksen arkeologiset kaivaukset alkoivat Ateenan arkeologisen seuran suorittamina ja Anastásios Orlándoksen johdolla vuosina 1924 ja 1930. Brittiläisen Kolumbian yliopisto suoritti alueen kartoitusta vuosina 1982–1984. Vuodesta 1994 alueen kaivauksia on jatkanut Canadian Institute in Greece eli Kanadan arkeologinen instituutti.[5]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Stymfalos oli ympäröity kaupunginmuureilla, joiden pituus oli noin 2,5 kilometriä. Niiden reitti voidaan jäljittää kauttaaltaan. Muurit oli varustettu tornein, joista on säilynyt jäänteitä erityisesti muurien länsilaidalla. Kaupungin akropolis eli yläkaupunki sijaitsi harjanteella, joka ulottui lännestä järven pohjoisrannalle saakka. Alakaupunki oli rakennettu ruutuasemakaavassa, jossa kortteleiden leveys oli noin 30 metriä ja niiden välisten katujen leveys noin kuusi metriä.[2][5]
Akropoliin länsipäästä on löydetty Athene Poliaalle omistetun pyhäkön jäänteet. Siihen kuului pieni temppeli, jossa oli naos ja pronaos, sekä toinen rakennus, joka oletetaan papiston rakennukseksi tai varastotilaksi. Pyhäkön alueelta on löydetty suuri määrä kaupungin naisten votiivilahjaksi antamia kulta-, hopea- ja pronssikoruja sekä terrakottafiguriineja, lamppuja ja keramiikkaa. Pyhäkkö oli tuhoutunut 100-luvun eaa. puolessa välissä.[5]
Pausaniaan mukaan Stymfaloksessa oli myös Artemis Stymfalialle omistettu temppeli. Se oli koristeltu veistoksilla, jotka esittivät Stymfaloksen lintuja sekä neitoja, joiden alaruumis oli linnun ruumis. Pausanias sanoo kaupungissa olleen myös kolme Heralle omistettua pyhäkköä, joista ensimmäinen oli omistettu Heralle neitona, toinen vaimona ja kolmes leskenä.[3] Nykyisen Stymfalían kylän pohjoispuolelta on löydetty yhden 400-luvulla eaa. rakennetun temppelin rauniot, ja eri puolilta laaksoa ainakin viiden doorilaista tyyliä edustaneen rakennuksen osia.[5]
Akropoliin eteläpuolelta sen ja järven väliseltä alueelta on tunnistettu agoran alue, jolle oli tehty lisää tilaa kaivamalla akropoliin etelärinteeseen suorakulmainen syvennys. Agoran alueen yhteydessä on stoaksi eli pylväshalliksi oletetun rakennuksen rauniot, jotka ovat osittain uponneet järveen.[2] Idempää akropoliin rinteestä on löydetty teatteri, jonka katsomo oli kaiverrettu kukkulan kallioon. Teatterin näyttämörakennus oli tehty kahdessa vaiheessa.[5]
Muihin alakaupungin rakennuksiin kuuluvat muun muassa yksi hellenistisellä kaudella rakennettu temppeli sekä palaistra ja eksedra.[2] Roomalaisen kauden löytöihin lukeutuu muun muassa useita huviloita.[5] Roomalaisella kaudella Pausaniaan aikana varsinainen kaupunki sijaitsi ilmeisesti noin 800 metriä pohjoisempana nykyisen Kiónian kylän sekä Zarakán raunioituneen luostarin alueella. Paikka oli alueen asutuksen keskus myös keskiajalla.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”296 Stymphalos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”STYMPHALOS Arkadia (Corinthia) Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Stymphalus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Stymphalos Pleiades. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b c d e f g h i The Stymphalos Project Digital Archive of Archaeological Projects and Research. Canadian Institute in Greece. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Homeros: Ilias II.609.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stymfalos Wikimedia Commonsissa
