Wikipedia

Stratonikeia (Kaaria)

Stratonikeia (m.kreik. Στρατονίκεια, myös Στρατονίκη, Stratonikē; lat. Stratonicea, Stratonice) oli antiikin aikainen kaupunki Kaariassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Muğlan maakunnan Eskihisaria.[3][4]

Stratonikeia
Στρατονίκεια
Stratonikeian arkeologista aluetta.
Stratonikeian arkeologista aluetta.
Sijainti

Stratonikeia
Koordinaatit 37°18′48″N, 28°03′53″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Eskihisar, Yatağan, Muğla
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 200-luku eaa. –
Kulttuuri antiikki
Alue Kaaria
Aiheesta muualla

Stratonikeia Commonsissa

Maantiede muokkaa

Stratonikeia sijaitsi Kaariassa Marsyas-joen eteläpuolella noin 25 kilometriä itään Mylasasta eli nykyisestä Milâsista.[1][2] Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee noin kaksi kilometriä itään nykyisestä Eskihisarista Muğlan maakunnan Yatağanin alueella.[3][5] Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyinen Kadikulen kukkula kaupungin eteläosassa. Alakaupunki levittäytyi sen pohjoispuolelle.[1][5]

Historia muokkaa

Varhaisemmat vaiheet muokkaa

Arkeologisten löytöjen perusteella myöhemmän Stratonikeian paikka on ollut asuttu viimeistään myöhäisellä pronssikaudella 1500-luvulla eaa.[6] Heettiläisellä kaudella ja sen jälkeenkin paikan nimenä esiintyy Atriya.[7] Paikalla arkaaisella ja klassisella kaudella ollut kaarialais-kreikkalainen kaupunki tunnettiin aluksi nimellä Khrysaoris ja sittemmin Idrias.[1][2][7]

Hellenistinen kausi muokkaa

Stratonikeian kaupungin perusti hellenistisellä kaudella 200-luvun eaa. alussa Syyriaa hallinnut Antiokhos I, joka nimesi sen vaimonsa ja äitipuolensa Stratoniken mukaan.[1][2][8] Se perustettiin Idriaksen paikalle tai lähelle, ja näin se korvasi vanhemman kaupungin.[1][2][9]

 
Stratonikeian lyömä hemidrakhma, n. 88–85 eaa. Kuvituksessa seppelöity Zeuksen pää sekä kotka, kolmikärki ja virkamies Dionysodoroksen nimi.

Stratonikeiasta tuli hellenistisen ja roomalaisen kauden Kaarian tärkeimpiä paikkoja. Antiokhosta seuranneet seleukidihallitsijat rakennuttivat sinne lukuisia loistokkaita rakennuksia.[1][2] Myöhemmin hellenistisellä kaudella Stratonikeia tuli Rhodoksen valtaan. Rhodoslaiset menettivät kaupungin hallinnan jossakin välissä, mutta saivat sen uudelleen valtaansa vuonna 197 eaa. Se pysyi osana Rhodosta vuoteen 167 eaa., jolloin Rooman senaatti julisti kaikki Kaarian kaupungit vapaiksi.[1][2][10]

Stratonikeia oli paikka, jossa Pergamonissa vallan kaapannut Eumenes III eli Aristonikos lopulta antautui vuonna 130 eaa.[1] Mithridates VI piti Stratonikeiaa asemapaikkanaan jonkin aikaa Mithridateen sotien aikaan, ja otti puolisokseen erään kaupungin merkkihenkilön tyttären.[2][11] Myöhemmin Quintus Labienus piiritti Stratonikeiaa vuonna 40 eaa. parthialaisten joukkojensa kanssa, ja kaupunki sai menestyksekkäästä puolustuksestaan kiitosta Augustukselta ja senaatilta.[1][2][12]

 
Stratonikeian lyömä drakhma ajanlaskun alun tienoilta. Kuvituksessa seppelöity Hekaten pää, puolikuu ja virkamies Faniaksen nimi; sekä seppelettä ja palmunlehvää pitelevä Nike.

Roomalainen kausi muokkaa

Stratonikeia kukoisti edelleen roomalaisella kaudella. Plinius vanhempi mainitsee sen Vähän-Aasian vapaakaupunkien joukossa.[2][13] Keisari Hadrianuksen sanotaan ottaneen kaupungin erityiseen suojelukseensa, ja antaneen sille uuden nimen Hadrianopolis,[1][2][7] mutta joskus tässä on arveltu olevan sekaannus toiseen Stratonikeiaan Lyydiassa, joka tunnettiin myös Hadrianopoliina.[1] Ainakaan kyseinen nimi ei vaikuta koskaan vakiintuneen käyttöön Kaarian Stratonikeiasta.[2]

Kaupungin lähellä oli Zeus Khrysaoreuksen temppeli, jota käytettiin Khrysaoriin liiton eli Kaarian liiton kaupunkien kokoontumispaikkana. Näissä kokouksissa kullakin kaupungilla oli yhtä monta ääntä kuin mitä ne pitivät hallussa muita kaupunkeja. Liitto mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 267 eaa., mutta se on voinut olla olemassa paljon aiemminkin. Stratonikeia oli hyväksytty liiton jäseneksi, vaikka se ei ollutkaan kaarialaista alkuperää, koska sen haltuun kuului muita pienempiä kaupunkeja ja kyliä.[1][2]

Historiansa aikana Stratonikeia kärsi usein maanjäristyksistä muiden Vähän-Aasian kaupunkien tapaan, ja se rakennettiin usein uudelleen.[6] Stratonikeiasta oli kotoisin Menippos, jota Cicero piti yhtenä aikansa merkittävimmistä puhujista.[2][14] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Stratonikeus (Στρατονικεύς).[2] Stratonikeia löi omaa rahaa vuodesta 167 eaa. lähtien aina Gallienuksen aikaan noin vuosiin 253–268 eaa. saakka.[1]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Stratonikeia säilyi olemassa bysanttilaiselle kaudelle saakka.[6] Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuodesta 1977 lähtien, aluksi Yusuf Boysalin johdolla ja vuodesta 2008 lähtien Bilal Söğütin johdolla. Aluetta on myös entisöity.[5][15] Vuodesta 2015 kaupungin arkeologinen alue on ollut ehdolla liitettäväksi Unescon maailmanperintöluetteloon.[6]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Kaupungissa muokkaa

 
Stratonikeian raunioita.

Akropolis ja kaupunginmuurit

Stratonikeia oli ympäröity muurilla, jonka pituus oli noin 3,6 kilometriä.[6] Siitä on säilynyt vain vähäisiä osia, kuten pohjoisenpuoleisen portin jäänteitä. Portti oli suurikokoinen, ja sen leveys oli noin 42,5 metriä ja korkeus noin 14,2 metriä. Siinä oli kaksi aukkoa ja monumentaalikaaret. Ulkopuolen julkisivu edusti doorilaista tyyliä. Sisäpuolella porttiaukkojen välissä oli lähdekaivorakennus, joka edusti korinttilaista tyyliä.[1][5] Myös kaupungin akropoliin huippu oli ympäröity muurilla. [1]

Sebasteion

 
Sebasteionin rauniot.

Akropoliin pohjoisrinteestä on löydetty Sebasteionin eli Augustukselle ja keisarikultille omistetun temppelin rauniot. Se on ajoitettu varhaiselle keisarikaudelle, ja vaikuttaa kuuluneen läheisen teatterin kokonaisuuteen. Temppeli oli peripteraalitemppeli ja edusti joonialaista tyyliä. Se oli rakennettu pohjois-eteläsuunnassa, ja sen stylobaatin koko on noin 12,6 × 18,5 metriä. Sisäänkäynti oli pohjoisesta eli teatterilta päin.[1][5]

Teatteri

 
Teatterin rauniot.

Hieman alempana akropoliin pohjoisrinteessä oli suurikokoinen teatteri. Se rakennettiin alun perin kreikkalaisena teatterina, mutta siihen tehtiin suuria muutoksia varhaisella keisarikaudella. Teatterissa oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, joka avautui pohjoiseen päin, ja jonka keskellä oli orkhestra. Kaksi diazoma-käytävää jakoi katsomon pystysuunnassa kolmeen osaan. Katsomoon on mahtunut arviolta noin 15 000 henkeä. Rakennuksesta on säilynyt katsomon lisäksi proskenionin ja skenen eli näyttämörakennuksen jäänteitä.[1][5][16]

Alakaupunki

Alakaupungista on löydetty agora[1] ja pylväiköin reunustettua pääkatua sekä muun muassa buleuterion, gymnasion ja roomalainen kylpylä.[5][6][15]

Pylväikkökatu alkoi pohjoisportilla olleelta 42 metriä leveältä aukiolta, joka oli reunustettu kahdeksalla korinttilaisella monumentaalipylväällä. Siitä katu eteni etelään kohti kaupungin keskustaa. Sen leveys oli noin 8,7 metriä.[5]

Buleuterion oli pohjakaavaltaan suorakulmion muotoinen ja rakennettu itä-länsisuunnassa. Rakennuksen länsiosassa oli kokoussali, jonka koko oli noin 25 × 29,8 metriä, ja jossa oli penkkirivit puoliympyrän muodossa. Itäosassa oli piha. Seinissä oli kreikan- ja latinankielisiä piirtokirjoituksia.[5]

Gymnasion sijaitsi muurien ympäröimän alueen pohjoisosassa lounaaseen pohjoisportista. Se oli rakennettu noin vuonna 175–150 eaa. Sitä muutettiin ja laajennettiin uudelleen keisari Augustuksen aikana ajanlaskun alun tienoilla. Rakennuskokonaisuuden koko oli noin 267 × 105 metriä, mikä tekee siitä yhden antiikin maailman suurimmista gymnasioneista.[5]

Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa on ollut kolme roomalaista kylpylää. Kaivauksissa löydetty tunnetaan tutkimuksessa nimellä Roomalainen kylpylä I. Se on ajoitettu 100-luvulle jaa. Rakennus noudatti symmetristä pohjakaavaa ja koostui neljästä kuumasta huoneesta, jotka olivat rakennuksen eteläosassa, ja neljästä kylmästä huoneesta niiden pohjoispuolella. Kokonaisuuden pohjoisosassa oli palaistra.[5]

Agoran itäpuolella sijaitsi suurikokoinen Serapeion eli Serapiin temppeli, joka on ajoitettu noin vuoteen 200 jaa. Sen seiniä on säilynyt suhteellisen korkealta. Pyhäkköön liittyi noin 100 × 100 metrin kokoinen temenos-alue. Sen sisäänkäyntiportti oli länsisivulla. Kaupungin koilliskulmassa oli suuri linnoitus, jonka pituus oli noin 80 metriä.[1]

Kaupungin ulkopuolella muokkaa

Kaupungista kulki pyhä tie Laginaan, joka oli merkittävä Hekaten kulttikeskus. Tie sai alkunsa kaupungin pohjoisportilta. Sen varrelta on löydetty lukuisia hautoja.[17] Zeus Khrysaoreuksen temppeliä ei ole löydetty varmuudella. Se saattoi sijaita noin neljä kilometriä nykyisestä Eskihisarista itään, josta on löydetty joitakin raunioita. Herodotos kutsui temppelin paikkaa nimellä ”Valkoiset pylväät”.[1][2][18]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”STRATONIKEIA (Eskihisar) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Smith, William: ”Stratoniceia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b Stratonikeia Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  4. ↑ Stratonikeia (Caria) 26 Eskihisar - Στρατονίκεια ToposText. Viitattu 2.11.2020.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k About City: Stratonikeia Stratonikeia ve Lagina – Stratonikeia and Lagina Excavations. Pamukkale University, Faculty of Arts and Sciences, Department of Archaeology. Viitattu 2.11.2020. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ a b c d e f Archaeological Conservation Works of Stratonikeia Ancient Site Conference on Cultural Heritage and New Technologies. Arkistoitu 19.6.2021. Viitattu 2.11.2020.
  7. ↑ a b c Turkoglu, Inci: Stratonikeia (Eskihisar) and her Sanctuaries (English Summary) academia.edu. Viitattu 2.11.2020.
  8. ↑ Strabon: Geografika 14 s. 660.
  9. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 5.21.10.
  10. ↑ Livius: Rooman synty 33.18, 33.30; Polybios: Historiai 30.31.6.
  11. ↑ Appianos: Mithridateen sodat 20.
  12. ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia 3.62; Dion Kassios: Historiae Romanae 48.26.
  13. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.29.
  14. ↑ Cicero: Brutus 91.
  15. ↑ a b Drawings revive Stratonikeia ancient city in western Turkey Hürriyet Daily News. 11.8.2017. Viitattu 2.11.2020.
  16. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  17. ↑ Turkey: Ancient 'Sacred Road' unearthed – UNESCO-listed, 3,000-year-old path shines through history 9.7.2019. Anadolu Agency. Viitattu 2.11.2020.
  18. ↑ Herodotos: Historiateos 5.118.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stratonikeia_(Kaaria)&oldid=21277630”