Stora Essingen
Stora Essingen on Mälarenin saari ja Ruotsin pääkaupungin Tukholman kaupunginosa.[1]
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä |
Essingenit |
| Vesialue | |
| Korkein kohta | |
| Pinta-ala |
73 ha |
| Asukasluku |
4 554 (2019) [2] |
|---|---|
| Asutuskeskukset |
Stora Essingen (kaupunginosa) |
Maantietoa muokkaa
Stora Essingenin pituus on 1,1 kilometriä ja leveys on 0,9 kilometriä. Sen pinta-ala on 73 hehtaaria. Saari sijaitsee Mälarenin itäosassa Tukholman kaupunkitaajamassa Essingefjärdenissä. Se sijaitsee vesistöllisessä risteyksessä, jossa lähes kaikki Mälarenin vesi tulee Fiskarfjärdenin ja Lambarfjärdenin kautta (ruots. Klubbfjärden) saaren ohitse (Essingesundet) kohti itäistä Riddarfjärdeniä. Pohjoisessa sijaitsee kapea Ulvsundasjön, jonka vesiä virtaavat Lilla Essingenin ja Stora Essingenin välistä (Essingedjupet), Bromman ja Stora Essingenin (Oxhålet) välistä ja Lilla Essingenin ja Kungasholmen välistä Mariebergsundetiä seuraten saaren ohite itään päin. Saaresta on Bromman rantaan 150 metriä matkaa ja etelässä Gröndaliin alle 200 metriä. Välimatkaa Lilla Essingeniin on yli 150 metriä. Lahden vesiliikenne kulkee näissä salmissa, joita ylittää myös sillat. Kaupungin läpi kulkeva valtaväylä Essingeleden tulee Gröndalista saarelle ja jatkaa kääntyen Lilla Essingen läpi tunneliin Kungsholmenin alle. Lilla Essingenin kautta kulki aikoinaan ensimmäinen saarille tuleva betonisiltakin, joka seuraa Essingeledenin rinnalla. Brommasta tulee saarelle metroraide siltaa pitkin Stora Essingeniin ja poistuu etelään Essingeledeniä seuraten Gröndaliin. Saari on varsin korkea ja kallioinen. Sen korkein kohta Kungsklippan on hyvä näköalapaikka. Saari on paria puistoa, teollisuuslaitosta ja jalkapallokenttää lukuun ottamatta rakennettu täyteen asuinkerrostaloja ja omakotitaloja.[1][3][4][5][a]
-
Valtaväylä Essingeleden kääntyy Stora Essingenin saarella -
Alviksbron toimii raitiovaunujen linjana -
Essinge Båtsällskapin pienvenesatama -
Näkymä Kungsklippanilta keskustaan päin -
Oxhålsundet -
Oxhålsbadet
Kaupunginosa muokkaa
Stora Essingen muodostaa yhden Tukholman kaupunginosista, joka kuuluu Kungsholmenin kaupunginosa-alueeseen. Saari muuttui omaksi kaupunginosakseen vuonna 1926. Saarella elää vakituisesti 4 600 asukasta, joista viidennes on ulkomaataustaisia. Saari on pääasiassa asuinaluetta, jossa on pieniä kauppoja ja vähäistä teollista toimintaa. Saari muodostaa yhdessä Lilla Essingenin kanssa oman seurakunnan (Essinge församling), jonka kirkko sijaitsee Stora Essingenillä. Saarella sijaitsevat myös kaksi muuta kirkkoa (S:t Mikaels och Alla Änglars kyrka, Liberala katolska kyrkan).[2][a]
Historiaa muokkaa
Stora Essingenin pohjoispää oli 1500-luvulle asti itsenäinen saari, joka maankohoamisen takia on kasvanut yhteen pääsaarensa kanssa. Saarta pidettiin viljelylle sopimattomana, mutta 1800-luvulla raivattiin kallioisen saaren alavat maat niityiksi ja otettiin lopulta viljelyyn saarelle perustetun maatilan voimin. Vuosina 1844–1860 kutsuttiin saarta ”Djävulsöksi”, koska vangit Långholmenilta tulivat hakkaamaan katukiviä kallioiselta saarelta. Tukholmalaiset kävivät jopa seuraamassa kivenhakkuuta huviretkillään. Ensimmäinen tieto saaren asukkaista lienee 1700-luvulla perustettu krouvi Stora Essingens Wärdshus, joka toimi vuoteen 1876 asti. Noin 1870-luvulta alkaen alkoi kaupunkirakentaminen levitä saaren rannoille. Sen mahdollisti saaren omistaja Gustaf Åkerhielm, jonka telakan Ekensbergs Varvin työntekijöille suotiin kiinteästä 20 kruunun hinnasta ostaa rantatontti. Kun Åkerhielm kuoli vuonna 1900, myytiin jäljellä oleva maa AB Stora Essingenille, joka alkoi myydä saarelta tontteja vapaa-ajan asuntoja varten. Tarkoitus oli muodostaa erilainen kaupunginosa, jossa oli teitä ja katuja sekä raitiovaunulinja Brommaan. Saarelle perustettiin kansakoulu vuonna 1917, tuotiin sähkö ja kunnallinen vesi mantereelta vuonna 1920. Tähän aikaan asui saarella jo 1250 henkilöä. Stora Essinge kuului aikaisemmin Brommaan, mutta se liitettiin vuonna 1916 Tukholman kaupunkiin. Vielä vuonna 1955 kuului Stora Essingen Bromman seurakuntaan, jolloin perustettiin Essingenin seurakunta. Siihen kuuluvat kummatkin saaret ja seurakunnan kirkko sijaitsee Stora Essingessä. Vielä vuodelta 1868 olevassa kartassa näkyy maatila ja sen pellot.[a]
-
Kartta saaresta vuodelta 1829 -
Essinges folkskola -
Vanha Essingebron vuodelta 1928 -
Oxhålsbadet 1940-luvulta (postikortti)
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
Huomioita muokkaa
- ↑ a b c d Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Stora Essingen.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Stora Essingen Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 7.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Områdesfakta, start.stockholm, viitattu 7.3.2021
- ↑ Mälaren-Riddarfjärden (SE658020-162623) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 7.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren-Fiskarfjärden (SE657865-161900) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 7.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren-Ulvsundasjön (SE658229-162450) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 7.3.2021. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stora Essingen Wikimedia Commonsissa
