Soninket ovat mandelaista soninken kieltä puhuva kansa Malin luoteisosassa, Senegalin koillisosassa Bakelin seudulla ja Mauritanian eteläosassa[1]. Erillisiä ryhmiä asuu myös Burkina Fasossa, Gambiassa, Guinea-Bissaussa[2] ja Ranskassa[1]. Soninkeja arvioidaan olevan noin 1,1 miljoonaa[3].

Soninkejen asuinalue.

Soninket olivat muinaisen Ghanan valtakunnan pääkansallisuus. Heidän alaryhmiään ovat aikaisemmin oman valtionsa muodostaneet diawarat ja maurilaistuneet azerit. Malissa monet soninket osaavat bambaraa, Senegalissa wolofia ja Mauritaniassa arabiaa.[1]

Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, maapähkinä, riisi ja pavut. Rahakasveja ovat puuvilla, tupakka ja väri-indigo. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa, kaupankäyntiä ja käsityöammatteja. Perinteinen asumus on aidan ympäröimä pyöreä tai neliskulmainen savitiilinen talo. Miehet pukeutuvat leveään paitaan ja housuihin, naiset käyttävät leninkiä, huivia ja kultakoruja. Ruokavalioon kuuluvat kuskus, kakkarat, hirssipuuro ja liha.[1]

Yhteiskunta on jakautunut kasteihin. Ylimpänä ovat hallitsijoiden jälkeläiset, talonpojat ja marabut, alimpana käsityöläisryhmät ja orjat. Orjia lukuun ottamatta kaikki kuuluvat suuriin sukuryhmiin. Suurperheeseen kuuluvat perheen pää, hänen nuoremmat veljensä ja heidän vaimonsa ja lapsensa. Avioliitto on patrilokaalinen (vaimo muuttaa miehen luokse) ja miesten moniavioisuus on yleistä. [1]

Soninkeilla on rikas suullinen kansanperinne, joka käsittää muun muassa griottien esittämiä kertovia runoja. Uskonnoltaan he ovat sunnimuslimeja.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 495–496. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.
  2. Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 386. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  3. New Encyclopedia of Africa, volume 5, s. 405. Detroit: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31459-4.