Wikipedia

Sompasaari

asuinalue ja osa-alue Sörnäisten kaupunginosassa Helsingissä

Sompasaari (ruots. Sumparn) on saari Kruunuvuorenselällä Helsingissä ja Sörnäisten kaupunginosan osa-alue. Sompasaaren keskelle rakennetun Nihdinkanavan eteläisellä puolella on Nihti, jota voidaan myös pitää saarena.

Sompasaari
Sumparn
Sompasaari (taustalla) nähtynä Redin Majakasta.
Sompasaari (taustalla) nähtynä Redin Majakasta.
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 10 (osa-alue 103)
Pinta-ala 0,22 km² [1]
Väkiluku 2 552[2] (31.12.2021)
Väestötiheys 11 600 as./km²
Työpaikkoja 5 kpl [1]  (31.12.2017)
Osa-alueet on itse Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Postinumero(t) 00540
Lähialueet Hanasaari, Kalasatama, Kruununhaka, Mustikkamaa-Korkeasaari

Saari yhdistettiin aikoinaan täyttömaalla mantereeseen ja se jäi Sörnäisten sataman alle. Tämän johdosta Sörnäisten satamaa kokonaisuudessaan on kutsuttu myös Sompasaareksi. Satamaan johtavilla teillä käytettiin tienviitoissa yksinomaan nimeä Sompasaari varustettuna tavarasataman tunnuksella. Satamatoiminnot lakkasivat vuoden 2008 lopussa niiden siirryttyä uuteen Vuosaaren satamaan. Vuonna 2016 saari muutettiin asuinalueeksi ja se erotettiin Kalasatamasta kaivamalla osa-alueiden väliin Sompasaarenkanava.

Historia muokkaa

 
Saari sataman kupeessa vuonna 1937.

Nimen alkuperä muokkaa

Helsingin vanhimmassa privilegiokirjassa vuodelta 1569 saaren nimenä oli Sompeholmen, ja myöhemmin esiintyivät 1600-luvun kartoissa Sompareholmen, vuonna 1775 Sumparen ja vuonna 1779 Sumpörn. Suomenkielisinä niminä olivat 1800-luvun lopulla Sumparni ja Sumppari. 1800-luvun alkupuolella saarta kutsuttiin myös nimellä Lowiseholm sen vuokraajan merikapteeni Gustaf Wilhelm Sundmanin puolison Kristina Lovisan mukaan.[3] Nimiasut Sumppari – Sumparn vahvistettiin vuonna 1909 ja nykyinen suomenkielinen nimi vuonna 1928. Ruotsinkielinen nimi tarkoittaa kalasumppua ja viittaa vanhaan kalakauppaan; sump on alun perin alasaksalainen sana. Näin oikeampi saaren suomenkielinen nimi olisi *Sumppusaari.[4]

Saari virkistyskäytössä muokkaa

 
Saaren laituri. Metsäisellä ja kallioisella Sompasaarella toimi 1950-luvulla muun muassa Elannon henkilökunnan lasten kesäsiirtola.[5]

Aikoinaan Sompasaari toimi helsinkiläisten huviretkien kohteena, ja sinne kuljettiin höyrylaivalla.[6] Saaren puuhuviloissa asui 1900-luvun alussa miltei 30 vakinaista asukasta.[6] 1920-luvulla saari siirtyi Elannon omistukseen.[6]

Saaren kasvisto oli poikkeuksellisen monipuolista; siihen arvioitiin kuuluneen ainakin kolmesataa eri lajia. Tähän vaikutti osaltaan saarelle 1840-luvulla perustettu puutarha.[6][7]

Satama-aika muokkaa

 
Satama-aluetta vuonna 1966.

Korkean Sompasaaren kalliot räjäytettiin ja louhittiin tasaiseksi ja yhdistettiin mantereeseen,[8] kun Sörnäisten satamaa laajennettiin merelle päin vuosina 1958–1962.[9] Samalla kaikki saaren vanhat puiset talot purettiin.[8] Mantereeseen yhdistettiin 1960-luvulla myös Sompasaaren eteläpuolinen saari Nihti, joka yhdistettiin Sompasaareen aluksi kannaksella.[9][10] Alueen täyttötyöt oli aloitettu jo aiemmin 1950-luvulla, kun kaksi saarta, Hanasaari ja Kana, oli yhdistetty uuden voimalaitoksen syntysijaksi.[7] Nykyisin Sompasaaren naapurisaarista ovat jäljellä Nihdin lisäksi Mustikkamaa ja Korkeasaari.

Asuinalueena muokkaa

Sompasaaren aluetta on rakennettu vuodesta 2010 lähtien asumiskäyttöön, samoin kuin viereistä Kalasatamaa. Ensimmäiset asunnot valmistuivat vuonna 2018,[11] ja alueen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2026.[12] Helsingin kaupunki ennustaa, että vuonna 2029 alueella asuu 3 901 henkilöä.[13]

Sompasaaren keskelle sijoitetaan Loviseholminpuisto-niminen puistoalue. Ranta-alueilla on tontteja ravintolalaivoille.[11] Alueen taideteoksia ovat Kirsi Kaulasen Mare Mare sekä Maija Luutosen ja Olli Keräsen Pica Pica.[14]

Liikennettä alueella on parannettu 2000-luvulla. Vuonna 2007 avattu Kalasataman metroasema on Sompasaaresta kävelyetäisyydellä. Vuonna 2016 valmistui Sompasaarensalmen ylittävä kevyen liikenteen silta Isoisänsilta Mustikkamaalle. Sompasaaren eteläosaan Nihtiin rakennetaan kahta uutta poikittaissuuntaista siltaa, Merihaansiltaa Merihakaan ja Finkensiltaa Korkeasaareen, joista tulee osa Helsingin keskustan ja Laajasalon välistä Kruunusillat-raitiotieyhteyttä. Myös rakenteilla olevan pohjois–eteläsuuntaisen Kalasatama–Pasila-raitiotien on tarkoitus kulkea Nihdistä Sompasaaren halki Kalasataman metroasemalle ja edelleen Hermannin läpi Pasilaan.[15]

  •  
    Alueen muuttamista asumiskäyttöön edelsivät maaperän puhdistustyöt, jonka yhteydessä vanhat rantakalliot tulivat esiin.
  •  
    Rakennusalueen väliaikaiskäyttöön 2010-luvun alussa kuului Suomen ensimmäinen ja suurin kaupunkiviljelmä.
  •  
    Uusia asuintaloja on valmistunut vuodesta 2018 alkaen.
  •  
    Nihdinkanava erottaa Nihdin ja Sompasaaren toisistaan.

Nimistö muokkaa

 
Priki Venuksen kuja on yksi vanhoihin laivoihin pohjautuvista katunimistä.

Kuten Kalasatamaan, on Sompasaareen rakentuneille kaduille annettu paljon satamahistoriaan viittaavia nimiä. Saaren 1800-luvun alussa kaupungilta vuokrannut Gustaf Wilhelm Sundman omisti useita aluksia, jotka ovat periytyneet kortteleihin ja katujen nimiin: Flöitti Diana, Fregatti Dygden, Kaljaasi Aurora, Kaljaasi Fortuna, Priki Johanna ja Priki Venus.[16] Loviseholminpuisto ja sitä reunustavat Loviseholminkuja ja -polku viittaavat Sundmanin puolisoon. Aallonhalkoja, Vinsentinaukio ja Vinsentinkatu taas pohjautuvat Topeliuksen Talvi-iltain tarinoita -novellikokoelman Vinsentti Aallonhalkojaan. Kokoelmassa on viittaus Sompasaareen ja saarella sijainneeseen näköalatorniin.[16]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Helsinki alueittain 2019, s. 84. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISBN 2323-4539. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.3.2021).
  2. ↑ Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alken 31.12.2015 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. 2022. Viitattu 31.1.2022.
  3. ↑ Ahonen, Tellervo & Ahonen-Siivola, Seija (toim.): Minun Sompasaareni. Hyvinkää: Seija Ahonen-Siivola, 2013. ISBN 978-952-93-2083-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.3.2021).
  4. ↑ Terho, Olavi ym.: Helsingin kadunnimet (2. korjattu painos), s. 137. Helsinki: Helsingin kaupunki, 1981. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.3.2021).
  5. ↑ Sompasaari Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 28.6.2021.
  6. ↑ a b c d Paastela, Kaisa: Helsingissä sijaitsi saari, jonka näkötorni oli suosittu retkikohde ja jonka puuhuviloissa asuttiin – "Luontoparatiiseja joissa virkistäydyttiin" Helsingin Uutiset. 27.4.2021. Viitattu 28.6.2021.
  7. ↑ a b Perustietoa / Historia Uuttahelsinkia.fi. Viitattu 15.7.2013.
  8. ↑ a b Järvenpää, Eeva: Sundmanin suku on asunut Helsingissä yli 250 vuotta (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 27.1.2007. Viitattu 28.6.2021.
  9. ↑ a b Huotari, Päivi: Työläiset rentoutuivat Sörnäisten saarissa (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 18.9.2012. Viitattu 10.4.2021.
  10. ↑ Sompasaaren satamaa rakennetaan Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 28.6.2021.
  11. ↑ a b Näin Kalasatamaa rakennetaan Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.
  12. ↑ Kalasataman karttoja 1.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.3.2023.
  13. ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja 2019, s. 31. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.3.2021).
  14. ↑ Malmberg, Reetta: Helsingin Sompasaari sai kaksi uutta taide­teosta Helsingin Sanomat. 12.9.2023. Viitattu 12.9.2023.
  15. ↑ Helsingin kaupungin liikennelaitos: Kalasatamasta Pasilaan -hanke Youtube. 3.6.2020. Viitattu 9.4.2021.
  16. ↑ a b Capella, Täkkäri ja Vinsentti – Kalasataman nimistöä Uutta Helsinkiä. 30.1.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.7.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sompasaari&oldid=22037016”