Sompanen (Kouvola)

Sompanen on Kymenlaaksossa Kouvolan Kuusankoskella ja Valkealassa, Voikkaan taajaman lähellä sijaitseva järvi.

Sompanen
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Kymenlaakso
Kunnat	Kouvola (Kuusankoski, Valkeala)
Koordinaatit	60°57′55″N, 26°37′46″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Pyhäjärven alue (14.12)
Laskuoja	Muronoja Kymijokeen
Taajamat	Voikkaa
Järvinumero	14.121.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	68,3 m
Pituus	2,5 km
Leveys	1,4 km
Rantaviiva	7,64434 km
Pinta-ala	1,51702 km²
Tilavuus	0,00462915 km³
Keskisyvyys	3,05 m
Suurin syvyys	8,53 m
Valuma-alue	14,85 km²
Veden viipymä	361 vrk
Saaria	2
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Vuosina 1921–2008 järvessä kulki Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan raja. Kouvolan kaupungin aluejaossa Sompanen sijaitsee Kuusankosken ja Valkealan suuralueiden sekä Mattilan, Voikkaan ja Selänpään kaupunginosien alueella.^lähde?

Maantietoa

Sompasen pinta-ala on 152 hehtaaria eli 1,5 neliökilometriä, se on 2,5 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Järven ilmeeseen vaikutta suuresti Vilpunniemi, joka työntyy 900 metriä esille pohjoisrannasta. Sen taakse jää yhtä pitkä lahti Mutapohja. Sillä on kaksi saarta, joiden yhteispinta-ala on 0,05 hehtaaria. Ne sijaitsevat järven lounaisrannan tuntumassa. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 4,6 miljoonaa kuutiometriä ja keskisyvyydeksi 3,1 metriä. Järven pohja on lähes tasapohjainen, mutta pääaltaassa on syvännealue. Järven syvin kohta sijaitsee etelärannan tuntumassa Huuhkajavuoren edustalla, jossa on 8,5 metriä syvää.

Sompasen rantaviivan pituus on 7,6 kilometriä. Nykyään eivät peltomaat näy suoraan järvelle kuin muutamasta kohdasta. Rannoille on rakennettu noin 40 vapaa-ajan asuntoa ja järven vaikutuspiirissä on lisäksi kuusi kiinteää asuntoa. Järvi kuuluu Oravalan osakaskunnalle, jonka määräyksestä järvellä ei saa liikkua moottoriveneellä. Lounaisrannan uimarannan palveluihin kuuluvat pukusuojat, käymälä, ilmoitustaulu ja grillipaikka. Uimaranta on matala hiekkaranta. Järvenlaskun jäljiltä muodostunut vesijättömaa on lunastettu.

Luontoarvoja

Järvestä on saatu kalastamalla hauki, särki, ahven, kuha, lahna, salakka, sorva, pasuri, suutari, made ja kiiski. Rapua on esiintynyt, mutta se katosi vuonna 2013. Järvi on vuosikymmenten aikana rehevöitynyt ja sen vesikasvillisuus muodostuu muutamasta kasvilajista: järviruoko, terttualpi, leveäosmankäämi, ulpukka, uistinvita ja vesitatar. Etenkin Mutapohjan rantoja on ruopattu, jotta veteen pääsee esimerkiksi uimaan.

Järven nykyinen ekologinen tila on tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Järveä ollaan nyt kunnostamassa, jotta kesällä ei esiintyisi sinilevän kukintoja ja veden sameutta. Veden näkösyvyys vaihtelee 1–3 metriä ja veden sameus on noin 5,6 FNU. Myös vedenväri vaihtelee esimerkiksi sateiden mukaan 30–100 mg Pt/l. Syvänteiden sisäinen kuormitus aiheuttaa lämpötilakerrostumien aikana järvenpohjalle hapettomuutta.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Pyhäjärven alueella (14.12), jonka Pyhäjärven lähialueeseen (14.121) se kuuluu. Sompasen valuma-alueen pinta-ala on 14,85 neliökilometriä, josta 20 % on peltomaata. Sompasen osuus valuma-alueesta on noin 10 %.

Järven valuma-alueella on lähinnä pelto-ojia, jotka on johdettu järveen. Eteläpuolella sijaitsee umpeen kasvanut Vähä-Sompanen, jonka läpi virtaa johto-oja järveen. Ojaan tulee myös pienen Riihilammen (8 ha) laskuoja ja tiheästi ojitetun Laukassuon kuivatusvedet. Sompasen laskuoja on pieni Muronoja, joka laskee 1,3 kilometrin jälkeen Kymijoen lahteen, jonka nimi on Muro . Muronojan niskassa on kivistä rakennettu pohjapato, jolla säännöstellään Sompasen vedenpinnan korkeutta etenkin kesäisin . Järven vedenpinnan korkeus on 68,3 metriä mpy.

Historiaa

Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa esiintyy nimi ”Sompala järvi”, jonka pohjoiset rannat on raivattu peltomaaksi. Luoteessa sijaitsee kartalla 14 talon ”Oravala by” ja Oravalan kartano. Ensimmäiseltä Salpausselältä tulee Jokelan kautta kartanolle päättyvä tie. Järven rannoilla sijaitsee viisi maataloa. Niille tulee idästä metsäpolku, joka haaroittuu kiertämään myös järven eteläpuolelta. Vähä-Sompasessa on tuolloin vielä vettä.

Vuoden 1914 Kotkan seudun taloudellisessa kartassa on nimenä edelleen ”Sompalanjärvi”. Järven pohjoispuolella on peltoja, jotka ulottuvat rantaan asti. Peltoja viljeli ainakin neljä maatilaa ja seitsemän torppaa. Vähä-Sompasen nimi on kartassa ”Pienlampi”. Sompalanjärven länsirantaan on piirretty saari. Järven vedenpintaa on laskettu vuosien 1948–1959 kesävedenpinnasta noin 35 senttimetriä. Samalla kuivatettiin Vähä-Sompanen .

Vuoden 1965 peruskartassa on kaakkoispuolella sijaitsevia peltoja raivattu lisää, samoin on pohjoispuolen peltojen kanssa. Vilpunniemen takana sijaitseva lahti on nimeltään ”Mustapohja”. Lounaispään rannat ovat hiekkarantaa ja siellä sijaitsee tanssilava, leirintäalue ja uimala. Rannoilta voi laskea 18 kesämökkiä. Vuoden 1980 kartassa on rannan tuntumaan rakennettu pohjoisesta tuleva nykyinen kantatie 46. Se tosin päättyy kartassa järven eteläpuolelle, mutta kulkee jo aivan rannan tuntumassa. Rannalta on tässä vaiheessa kadonnut tanssilava. Mustapohja on nyt nimeltään ”Mutapohja” ja järven karttanimi ”Sompanen”. Järvellä on nyt 35 kesämökkiä. Järven kesämökkien määrä on vakiintunut alle 40. Etelärannassa on vielä leiriytymisalue ja uimaranta.

Aiheesta muualla

• Sompasen uimaranta, Kouvolan kaupunki
• Sompasen uimaranta on avattu remontin jälkeen, Kouvolan kaupunki

Kymijoen alue (14.1)