Solomija Krušelnytska
Solomija Krušelnytska (ukr. Соломія Крушельницька, (23. syyskuuta 1872 Bielawińce, nyk. Biljavintsi, Galitsia – 16. marraskuuta 1952 Lviv, Ukrainan SNT[1]) oli ukrainalainen dramaattinen sopraano ja 1900-luvun ensimmäisen neljänneksen suuria oopperatähtiä. Oopperauransa aikana hän lauloi lähes 60 roolissa, muun muassa nimiosan Giacomo Puccinin oopperan Madama Butterflyn uudistetun version ensi-illassa Bresciassa 1904.[1]
| Solomija Krušelnytska | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [23. syyskuuta]] 1872 Bielawińce (nyk. Biljavintsi), Galitsia, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 16. marraskuuta 1952 (80 vuotta) Lviv, Ukrainan SNT |
| Ammatti | oopperalaulaja |
| Vanhemmat |
Isä: Amvrosij Krušelnytska (1841–1902) Äiti: Theodora Maria Savtšinska (1844–1907 ) |
| Puoliso | Alfredo Cesare Augusto Riccioni (1868–1936) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Varhaiset elämänvaiheet muokkaa
Solomija Krušelnytska syntyi Amvrosin ja Theodoran seitsemänlapsiseen perheeseen Biljavinšissä Itävalta-Unkarin autonomisessa Galitsiassa. Amvrosij oli Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon pappi ja Solomijan äidinisä oli kirjailija Hrihoryi Savtšinskyi. Perhe muutti muutaman kerran ja asettui lopulta asumaan Bilaan Ternopilin alueelle.lähde?
Galitsian musiikkiyhdityksen konservatoriossa Krušelnytskaa opetti professori Walery Wysocki. Krušelnytska sai valmistuttuaan 1893 hopeamitalin tunnustukseksi. Hieman ennen valmistumistaan hän debytoi mezzosopraanona Gaetano Donizettin oopperassa La Favorita pääroolissa Leonora di Gusmana. Lembergissä Krušelnytska tapasi vierailevana oopperalaulajana olleen Gemma Bellincionin, joka suositteli tälle laulun opiskelua Italiassa. Isä Amvrosij rahoitti Krušelnytskan opiskelun ottamalla 2 000 rynin pankkilainan, ja hänen lankonsa Daškevich sitoutui maksamaan korot. Myös Galitsijan sejm[2] myönsi pienen rahallisen tuen[3].
Tapahtumia oopperauran aikana muokkaa
Milanossa professori Fausta Crespin johdolla 1893–1896 Krušelnytskan äänialaksi muutettiin lyyris-dramaattinen sopraano, ja samoina vuosina näyttämötaidetta opetti professori Conti. Wienissä Krušelnytska kävi opiskelemassa 1895 Richard Wagnerin oopperoita professori Josef Gensbacherin johdolla. Sopraanouransa aikana Krušelnytska lauloi kaksi mezzoroolia, Carmenin ja Balladynan (Goplana).lähde?
Krušelnytskalla oli voimakas, soiva ääni, jossa oli erityinen samettinen timbre[4]. Hänen äänialansa oli kolme oktaavia, hänellä oli hieno esitystapa, loistava näyttämöllinen taito sekä erinomainen virtuoositekniikka. Lisäksi hyvän muistinsa avulla hän pystyi oppimaan roolit 2–3 päivässä[5].
Vuosina 1893–1895 Krušelnytska esiintyi Lembergissä ja Krakovassa. Krušelnytska 22-vuotiaana 1894 opiskeli 10 oopperaa ohjelmistoonsa, jotka hän myös esitti. Vuoden 1895 jälkeen hän asettui Italiaan, josta hän matkusti eripuolille Italiaa ja Eurooppaa esiintymään. Vuosiksi 1898–1902 Krušelnytska teki kuitenkin nelivuotisen sopimuksen Varsovan Teatr Wielkiin. Tämän periodin aikana aina vuoden vaihteessa hän lauloi muutaman viikon Pietarin Mariinski-teatterissa. Vuosina 1897, 1905, 1908, 1910, 1912 ja 1913 hän osallistui Italialaisten oopperatalojen järjestämiin Etelä-Amerikan kiertueisiin.lähde?
Marraskuussa 1899 Krušelnytska kutsuttiin pitämään yksityiskonsertti tsaari Nikolai II:lle ja hänen perheelleen,[6] ja 1909 Italian kuninkaallinen perhe antoi tunnustuksen ja järjesti juhlan hänen kunniakseen[7].
1903 Krušelnytska osti kaksikerroksisen asunnon Lembergistä osoitteesta 23 Kraszewkiego (nykyisin вул. С. Крушельницької, 23), jossa hänen perheensä sittemmin asui.lähde?
Joulukuussa 1895 Cremonassa esitettävää Manon Lescautia varten Puccini suositteli Krušelnytskaa valmistautumaan Manonin rooliin Milanossa professori Carlo Carignanin[8] johdolla. Puccini tuli henkilökohtaisesti vaimonsa Elviran ja tämän tyttären Foscan kanssa seuraamaan esitystä[9]. 1908 Krušelnytska ja Carlo Riccioni matkustivat Giacomo ja Elvira Puccinin kanssa Kairoon. Siellä esitetyn Madama Butterflyn johti Maestro itse[10]. Arturo Toscaniniin Krušelnytska tutustui Torinossa 1904 ja Toscanini kiinnitti Krušelnytskan Italian ensiesitysten 1906 Richard Straussin Salomen ja 1909 Electran nimiosiin. Salomen esityksessä lisäsensaationa oli Krušelnytskan itsensä esittämä ”seitsemän hunnun tanssi”[11].
Kesäkuussa 1904 entinen Metropolitan Operan ja Covent Gardenin impressario Maurice Grau keskusteli Krušelnytskan kanssa esiintymisestä näissä taloissa. Keskustelu ei johtanut sopimukseen. Kuitenkin 1913 Krušelnytska sai kutsun esiintyä Metropolitan Operassa mutta väärinkäsityksistä johtuen hän ei hyväksynyt kutsua[12].
Krušelnytska avioitui 19. heinäkuuta 1910 Buenos Airesissa asianajaja Cesare Riccionin kanssa. Aviopari hankki talon Viareggiosta osoitteesta viale Carducci 25. Talo nimettiin ”Villa Salomeaksi” ja aviopari asettui sinne asumaan. Cesare Riccioni valittiin myöhemmin Viareggion pormestariksi.lähde?
Koko oopperauransa aikana Krušelnytska konsertoi useilla paikkakkunnilla. Ohjelmistossaan hänellä oli ooppera-aarioiden lisäksi ukrainalaisia ja puolalaisia kansanlauluja. Viimeisen kerran Krušelnytska lauloi oopperalavalla Napolissa 1920. Vuosina 1923–1937 Krušelnytska konsertoi Argentiinassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, USA:ssa ja Kanadassa.lähde?
Brescia, Teatro Grande 28. toukokuuta 1904 muokkaa
Madama Butterlyn ensi-ilta epäonnistui Milanossa helmikuussa 1904. Puccini muokkasi oopperaansa ja halusi uudistetun Madama Butterflyn ensi-illan pääosan laulajaksi dramaattisen sopraanon. Puccinin ensimmäisen elämäkerran kirjoittaja ja paikalla ollut Arnoldo Fraccaroli kuvaa tätä toista ensi-ilaa:
»… Ensimmäisen näytöksen lopun rakkaudueton aikana kuului suosionosoituksia sieltä täältä, mutta kun Cio-Cio-San aloitti rakkausdueton loppuosan Dolce notte, quanto stelle yleisön aplodit peittivät laulajien ja orkesterin äänet. Esiripun laskun jälkeen duetto jouduttiin uusimaan ja esiintyjät sekä Puccini kutsuttiin kuusi tai seitsemän kertaa esille. Esitys vaikutti suurenmoiselta ja La Krušelnytska osoittautui ihaltavaksi laulajaksi ja näyttelijäksi. Toisen näytöksen lopussa jouduttiin uusimaan Butterflyn aaria Un bel di vedremo, kirjeenlukukohtaus, kukkaisduetto sekä hymisevä kuoro. Esityksen jälkeen liikuttunut Puccini kutsuttiin esiin kymmenen kertaa”[13].»
Viimeiset vuodet 1939 – 1952 muokkaa
Miehensä kuoleman jälkeen Krušelnytska päätti käydä kotonaan Lwówissa[14]. Krušelnytska saapui kaupunkiin elokuussa 1939. Toisen maailmansodan sytyttyä syyskuun alussa hän ei päässyt enää palaamaan Italiaan. Sodan loputtua Länsi-Ukraina liitettiin perustettuun Ukrainan Sosialistiseen Neuvostotasavaltaan. Venäläiset takavarikoivat Krušelnytskan asunnon. Hänelle ja hänen perheelleen jäi vain yksi huone toisesta kerroksesta. Krušelnytska ei päässyt lähtemään Lwowista, koska hänen Italian kansalaisuutensa oli peruutettu. Vuodesta 1946 Krušelnytska toimi musiikinopettajana Lysenko-konservatoriossa yksinlauluosastolla. Hän yritti anoa Neuvostoliiton kansalaisuutta ja sai sen vasta kun oli siirtänyt Viareggion talon Neuvostoliitolle. Venäläiset myivät talon ilmoittamatta siitä Krušelnytskalle.lähde?
Krušelnytska piti 1950 viimeisen konserttinsa 77-vuotiaana. Hän sai 1951 Ukrainan Sosialistisen Neuvostotasavallan Ansioitunut kulttuuritaiteilija[15] -arvonimen ja kuukausi ennen hänen kuolemaansa kurkkusyöpään 1952 hänet nimitettiin professoriksi. Krušelnytska on haudattuna Lvivissä Lytšakivin hautausmaalla (ukr. Личаківський цвинтар).lähde?
Äänityksiä muokkaa
Ooppera-aarioiden ja laulujen taltiointeja Krušelnytska teki 35 kappaletta. Ensimmäiset äänitykset ovat Varsovasta 1902 Gramophone and Typewriter Co tekeminä ja Milanossa hän äänitti vuosina 1906 ja 1907 Fonotipia records -yhtiölle.lähde?
Muistomerkkejä muokkaa
- Lvivin valtionooppera ja -baletti (Lvivin valtiollinen, akateeminen ooppera- ja balettiteatteri S. Krušelnytskan kunniaksi).
- The Solomiya Krushelnytska Musical Memorial Museum Lvivissä.
- Solomija Krushelnytska Museum Bilassa.
- Solomija Krushelnytska patsas Ternopilissä.
- Marmoripysti La Scalassa Milanossa.
- Katuja nimetty Lvivssä, Ternopilissä, Kiovassa, Kremenchukissa, Zalischykyssä, Ivano-Frankievskissä ja Rivnessä.
- Solomijasta on tehty kaksi postimerkkiä Ukrainassa.
- Solomijan 125 -vuotis syntymäpäivänään 1997 lyötiin kahden hryvnian juhlaraha.
Solomija Krušelnytskan esittämät oopperat muokkaa
Solomija Krušelnytska lauloi 31 eri säveltäjän oopperoita 32 oopperatalossa 29 kaupungissa. Hänen esittämistään 60 oopperasta 37 oli saanut ensi-iltansa hänen syntymänsä jälkeen. Krušelnytska esitti 1800-luvun lopun sekä 1900-luvun alun aikaisia ”nykyoopperoita”, joista moni on edelleen oopperatalojen ja -seurueiden kantaohjelmistoa. Mainintoja Krušelnytskan muista mahdollisista rooleista ja esityspaikoista on eri tietolähteissä, mutta tiedot ovat ristiriitaisia.lähde?
Solomija Krušelnytskan esiintymisen tunnetuimpia oopperataloja olivat mm. Liceu Barceona, Teatro Colón Buenos Aires, Kairon kuninkaallinen ooppera Kairo, Lviv Opera Lviv, Teatro Real Madrid, Teatro alla Scala Milano, l'Opéra de Monte-Carlo Monte Carlo, Teatro San Carlo Napoli, Odessa City Theatre Odessa, Théȃtre National de l’opera Pariisi, Mariinski-teatteri Pietari, Teatro Costanzi Rooma, Teatr Wielki w Warszawie Varsova.lähde?
Ensi-ilta- ja eri maiden tai oopperatalojen ensiesityksiä Krušelnytskalle kertyi yhteensä 13.lähde?
- Maailman ensi-illat: Madama Butterfly, Cassandra, Cecilia, Fedra, Gloria ja Mazzeppa.
- Argentiinan ensiesitykset: Feuersnot ja Louise.
- Italian ensiesitykset: Salome ja Electra.
- Lissabonin ensiesitys: Madama Butterfly.
- Varsovan ensiesitykset: Ero e Leandro ja Livia Quintilla. Varsovassa hän lauloi myös Halkan 500. juhlaesityksen.
- Uruguayn ensiesitys: Louise.
| Vuosi[16] | Ikä | Säveltäjä | Ooppera[17] | Rooli | Esityskaupungit[18] |
|---|---|---|---|---|---|
| 1893 | 21 | Donizetti | La Favorita | Leonora di Gusma | Lemberg |
| 1893 | 21 | Mascagni | Cavalleria Rusticana | Santuzza | Lemberg, Varsova |
| 1894 | 22 | Verdi | Aida | Aida | Buenos Aires, Krakova, Lemberg, Napoli, Pietari, Santiago de Chile, Varsova |
| 1894 | 22 | Meyerbeer | Robert le Diable | Alice | Lemberg, Pietari, Varsova |
| 1894 | 22 | Verdi | Naamiohuvit | Amelia | Krakova, Lemberg, Odessa, Pietari, Santiago de Chile, Varsova, Zadar |
| 1894 | 22 | Moniuszko | Halka | Halka | Lemberg, Varsova |
| 1894 | 22 | Moniuszko | Straszny dwór | Hanna | Lemberg, Varsova |
| 1894 | 22 | Verdi | Trubaduuri | Leonora | Krakova, Lemberg, Odessa, Pietari, Varsova |
| 1894 | 22 | Puccini | Manon Leacaut | Manon Lescaut | Cremona, Santiago de Chile, Varsova |
| 1894 | 22 | Gounod | Faust | Margareta | Krakova, Lemberg, Odessa, Santiago de Chile, Udine,Varsova |
| 1894 | 22 | Bizet | Carmen | Micaëla | Krakova, Lemberg |
| 1894 | 22 | Halévy | Juutalaisnainen | Rachel | Krakova, Lemberg, Odessa, Pietari, Santiago de Chile, Varsova |
| 1894 | 22 | Meyerbeer | Afrikkalainen nainen | Selka | Lemberg, Pietari, Varsova |
| 1895 | 23 | Wagner | Lohengrin | Elsa | Buenos Aires, Krakova, Lemberg, Napoli, Palermo, Pariisi, Parma, Pietari, Udine, Varsova |
| 1895 | 23 | Meyerbeer | Hugenotit | Valentine | Cremona, Lemberg, Pietari, Varsova |
| 1895 | 23 | Ponchielli | Marion Delorme | Marion Delorme | Cremona |
| 1896 | 24 | Ponchielli | La Gioconda | La Gioconda | Buenos Aires, Odessa, Pietari, Varsova |
| 1896 | 24 | Żeleński | Goplana | Alisa | Krakova |
| 1896 | 24 | Verdi | Ernani | Elvira | Pietari, Varsova, Zadar |
| 1896 | 24 | Verdi | Kohtalon voima | Leonora | Pietari, Santiago de Chile, Trieste, Varsova |
| 1896 | 24 | Massenet | Manon | Manon | Cremona, Lemberg, Napoli, Varsova |
| 1897 | 25 | Verdi | Otello | Desdemona | Odessa, Pietari, Varsova |
| 1897 | 25 | Wagner | Tannhäuser | Elisabeth | Odessa, Pietari, Varsova |
| 1897 | 25 | Ortiz de Zárate | La florista di Lugano | Laura | Santiago de Chile |
| 1898 | 26 | Puccini | La bohème | Mimi | Parma, Napoli, Varsova |
| 1898 | 26 | Żeleński | Goplana | Balladyna | Varsova |
| 1898 | 26 | Moniuszko | Kreivitär | Kreivitär | Lemberg, Varsova |
| 1898 | 26 | Auber | Fra Diavolo | Zerlina | Varsova |
| 1899 | 27 | Boito | Mefistofele | Margherita ja Elena | Buenos Aires, Pietari, Varsova |
| 1899 | 27 | Donizetti | Maria di Rohan | Maria | Pietari, Varsova |
| 1899 | 27 | Tšaikovski | Jevgeni Onegin | Tatjana | Monte Carlo, Pietari, Varsova |
| 1900 | 28 | Müncheimer | Mazeppa | Amelia | Varsova |
| 1900 | 28 | Rubinstein Anton | Demon | Tamara | Monte Carlo, Varsova |
| 1901 | 29 | Massenet | Werther | Charlotta | Varsova |
| 1902 | 30 | Bizet | Carmen | Carmen | Varsova |
| 1902 | 30 | Mancinelli | Ero e Leandro | Ero | Varsova |
| 1902 | 30 | Noskowski | Livia Quintilla | Livia Quintilla | Varsova |
| 1902 | 30 | Tšaikovski | Patarouva | Lisa | Pietari, Varsova |
| 1903 | 31 | Cilea | Adriana Lecouvreur | Adriana Lecouvreur | Napoli, Milano, Ravenna, Rooma |
| 1904 | 32 | Mancinelli | Paolo e Franceska | Franceska | Rooma |
| 1904 | 32 | Puccini | Madama Butterfly | Cio-Cio-San | Brescia, Barcelona, Bologna, Buenos Aires, Genova, Kairo, Lissabon |
| 1904 | 32 | Catalani | Loreley | Loreley | Buenos Aires, Napoli, Torino |
| 1904 | 32 | Giordano | Andrea Chénier | Maddalena | Napoli |
| 1905 | 33 | Montefiore | Cecilia | Cecilia | Ravenna |
| 1905 | 33 | Gnecchi | Cassandra | Klytemnestra | Bologna |
| 1905 | 33 | Wagner | Valkyria | Brünnhilde | Buenos Aires, Madrid, Rooma |
| 1905 | 33 | Filiasi | Manuel Menendez | Fermina | Rooma |
| 1905 | 33 | Wagner | Tristan ja Isolde | Isolde | Buenos Aires, Milano |
| 1905 | 33 | Puccini | Tosca | Tosca | Buenos Aires |
| 1905 | 33 | Catalani | La Wally | Wally | Buenos Aires |
| 1906 | 34 | Strauss | Salome | Salome | Milano |
| 1907 | 35 | Cilea | Gloria | Gloria | Milano |
| 1908 | 36 | Wagner | Jumalten tuho | Brünnhilde | Buenos Aires |
| 1909 | 37 | Strauss | Elektra | Elektra | Milano |
| 1910 | 38 | Charpentier | Louise | Louise | Buenos Aires, Montevideo |
| 1911 | 39 | Catalani | La False | Zoxra | Rooma |
| 1912 | 40 | Strauss | Feuersnot | Dimut | Buenos Aires |
| 1915 | 43 | Pizzetti | Fedra | Fedra | Milano |
| n/a[19] | Wagner | Siegfried | Brünnhilde | n/a | |
| n/a | Verdi | Don Carlos | Elisabeth | n/a | |
| n/a | Goldmark | Saban kuningatar | Sulamith | n/a |
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Wasyl Wytwycky: Krushelnytska, Solomiia Internet Encyclopedia of Ukraine. 1988. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Galitsija oli autonominen alue Itävalta-Unkarin keisarikunnassa, jossa Sejm eli oma parlamentti teki päätökset
- ↑ Данута Білавич: Соломія Крушельницка Хроника 1893–1920 років. Дьвив: Растр-7, 2019. ISBN 978-617-7726-78-3. (ukrainaksi)
- ↑ Timbre musiikkiterminä tarkoittaa äänenväriä
- ↑ КРУШЕЛЬНИЦЬКА Соломія Амвросіївна Ukrainan historian tietosanakirja (ukrainaksi)]
- ↑ Білавич, s. 100.
- ↑ Білавич, s. 183.
- ↑ Carlo Carignani oli hyvä pianisti ja hänet tunnetaan Puccinin vokaalipartituurien (vocal score) järjestelijänä
- ↑ Білавич, s. 52.
- ↑ Білавич, s. 177.
- ↑ Білавич, s. 174.
- ↑ Білавич, s. 109 ja 214.
- ↑ Arnaldo Fraccaroli: La vita di Giacomo Puccini, s. 132-133. Milano: G. Ricordi & C. Editori, 1925. (italiaksi)
- ↑ Koko Itä-Galitsija oli joka oli liitetty Puolan toiseen tasavaltaan ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksissa
- ↑ Ansioitunut kulttuuritaiteilija = Заслуженного деятеля искусств УССР
- ↑ Solomija Krušelnytska esitti roolin ensimmäisen kerran
- ↑ Oopperalistaus on kooste Danuta Bilavychin kirjasta
- ↑ Мар'яна Зубеляк: Оперний світ Соломіі Крушельницької. Дьвив: Апріорі, 2018. (ukrainaksi)
- ↑ Krušelnytskan tiedetään esittäneen roolit, mutta aikoja ja paikkoja ei pystytä vahvistamaan
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Solomija Krušelnytska Wikimedia Commonsissa
* Solomija Krušelnytskan kotimuseo Lviv:ssä (ukrainaksi), (englanniksi), (saksaksi)