Snappertuna
Snappertuna on Uudellamaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Snappertunan kunnan pääosa liitettiin vuonna 1977 Tammisaareen ja loput Karjaaseen. Vuodesta 2009 lähtien sen alue on osa Raaseporin kaupunkia. Snappertunan puukirkko on peräisin vuodelta 1688. Snappertunajoen–Fagervikin alue on yksi Suomen kansallismaisemista. Raaseporin linna sijaitsi Snappertunan kunnan alueella.
| Snappertuna | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Raasepori |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Kuntanumero | 756 |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Karjaa |
| Liitetty | 1977 |
| – kuntiin |
Tammisaari Karjaa |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1976) |
| – maa | 176,9 km² |
| Väkiluku |
1 373 [2] (31.12.1976) |
| – väestötiheys | 8,02 as./km² |
Snappertunan vaakunan suunnitteli A. W. Rancken ja se vahvistettiin vuonna 1951.[3] Snappertunan naapurikunnat olivat Inkoo, Karjaa (aiemmin Karjaan mlk), Pohja ja Tammisaaren maalaiskunta.
Snappertunan kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 92 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Snappertuna oli Uudenmaan läänin ruotsinkielisin kunta.[4]
Snappertunasta oli kotoisin muun muassa erityisesti 1920-luvulla valtakunnallista kuuluisuutta saanut saarnaaja Maria Åkerblom.
Historiaa muokkaa
Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Snappertunassa ovat pronssikauden aikaiset hautakummut Rullarsbölen ja Totalin kylissä. Ensimmäiset pysyvät asukkaat tulivat 1200-luvulla Ruotsin Roslagenista ja Mälarenin seudulta. Rösundin kylä mainittiin asiakirjoissa jo vuonna 1392. Vuonna 1634 Snappertunan väkiluvuksi arvioitiin 834 henkeä.[5]
Snappertuna muodostettiin Karjaan kappeliksi vuoden 1688 tienoilla ja se itsenäistyi vuonna 1915. [6] Nykyisin seurakunta kuuluu Raaseporin seurakuntayhtymään ja Porvoon hiippakuntaan.
Snappertunan tärkeimmät elinkeinot ovat olleet maa- ja metsätalous sekä kalastus. Snappertunan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1878, säästöpankki perustettiin vuonna 1895 ja osuuskassa vuonna 1926. Kunnallishallinto alkoi vuonna 1865, jolloin valittiin kunnallislautakunta.[5]
Kyliä muokkaa
Alhov, Antby, Baggård, Berg, Björnböle, Boxby, Bredslätt, Bredäng, Broby, Båsa, Båsaböle, Dalkarö, Dragsvik, Fagernäs, Gammelboda, Gebbelby, Glamabacka, Grop, Gästans, Gästersjö, Halvskifte (Halstö), Harparbacka, Horsbäck, Höstnäs, Hurskusnäs, Lagmans, Langansböle, Lillbarsgård, Magnäs, Nissbacka, Norrby, Nothamn, Nyboda, Näseby, Persö, Prästholm, Raasepori (Raseborg), Repubacka, Rullarsböle, Rådsböle, Rösund, Skogby, Skräddarböle, Slipars, Snappertuna (Finnäs), Strömsö, Stubböle, Svartbäck, Söderby, Torsö, Total, Trångsund, Tvisäck, Västanby, Väster-Rösund, Västervik, Växär, Åsenby
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Snappertunassa ei ollut lainkaan taajamia.[7]
Väestö muokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Snappertunan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976 (PDF) (sivu 17) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 151. Otava 1967, Helsinki.
- ↑ Avain omaan maahan − tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 24. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki.
- ↑ a b Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 230. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 7. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa I: Yleiset demografiset tiedot. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1973. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.