Skotin kieli
Skotti (omakielinen nimi: Scots leid) on germaanisiin kieliin kuuluva englannin murre tai lähisukukieli.[2] Sitä puhutaan enimmäkseen Skotlannissa ja joissakin osissa Pohjois-Irlantia, mutta jonkin verran myös muualla Britanniassa. Sen puhujia on yli 1,5 miljoonaa. Skotin kielen asemasta on kiistelty; jotkut pitävät sitä englannin kielen murteena ja jotkut määrittelevät sen omaksi kielekseen. Raja skotin ja englannin välillä on häilyvä, ja se on esimerkki murrejatkumosta.[3][4]
| Skotti | |
|---|---|
 Kielen levinneisyys Skotlannissa |
|
| Oma nimi | Scots |
| Tiedot | |
| Alue |
 Skotlanti Pohjois-Irlanti Irlanti Englanti |
| Virallinen kieli |
Skotlanti |
| Puhujia | yli 1,5 miljoonaa (1996) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Scots Tung[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalainen kielikunta |
| Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | sco |
| ISO 639-3 | sco |
Historia muokkaa
Skottien nimitys Scot on lainattu latinasta, ja sillä tarkoitettiin Skotlantia. Alun perin skotin kielellä tarkoitettiin laajalti Skotlannissa puhuttua gaelin kieltä, mutta sen jälkeen kun skotit 900-luvulla olivat valloittaneet aiemmin Northumbriaan kuuluneen Lothianin maakunnan, nimitys siirtyi vähitellen tarkoittamaan siellä puhuttua englannin murretta.[5] Muinaisenglantia oli puhuttu nykyisen Skotlannin eteläosissa jo 600-luvulla, mutta englannin varsinainen leviäminen alkoi vasta 1200-luvulla. Nykyinen skotti kehittyi Lothianin murteesta, ja viimeistään 1400-luvulla se alkoi kehittyä itsenäisesti englannin kieleen nähden. 1700-luvulla alkoi standardienglannin leviäminen, ja englanti korvasi monen aiemmin skottia puhuneen äidinkielen. 1840-luvulla Skotlannin opetushallitus päätti, että skotti on merkityksetön ja sen opettamista ei jatkettaisi. Skotti ei kuitenkaan kuollut käytöstä, mutta sen taantuminen jatkuu edelleen.
Uusi testamentti käännettiin skotiksi 1984.[6]
Nykypäivä muokkaa
Skotin kieltä puhutaan Skotlannin Alamailla (Lallands). Ylämaat (Hielans) puolestaan ovat gaelin kielen aluetta. Skotti ja gaeli ovat täysin eri kieliä: gaeli kuuluu kelttiläisiin kieliin, kun taas skotti on osa germaanista kieliryhmää. Molemmat ovat kuitenkin indoeurooppalaisia kieliä.[7] Skotin kielellä on virallinen asema alueellisena kielenä.[8] Peruskouluissa ei opeteta skottia, mutta sitä saatetaan käsitellä englannin kielen tunneilla. Skottia voi opiskella yliopistoissa kuten Edinburgh ja Glasgow.[9] 1900-luvun puolessa välissä alkoi ns. skotin renessanssi, kun kirjailijat alkoivat käyttää kieltä.[10]
Skotin kielen puhujien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, ja osa kielen puhujista pitää puhettaan vain murteena. Viimeisin virallinen tieto kielen puhujista on vuoden 1996 väestönlaskennassa saatu tulos 1,5 miljoonaa puhujaa. Vuoden 2001 väestönlaskennassa ei kysytty skotin kielen taitoa. Tämä synnytti kampanjan kielen puolesta ja skotin kielen taitoa kysyttiin taas vuoden 2011 väestönlaskennassa.[11]
Fonologia muokkaa
Konsonantit muokkaa
| Bilabiaali | Dentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | ||||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ʔ | |||
| Affrikaatta | dʒ | ||||||
| Frikatiivi | f | v | θ | ð | s | z | x | h | ||
| Approksimantti | l ~ ɹ | j | ʍ | w | ||||
| Tremulantti | r |
Lähde:[12]
Vokaalit muokkaa
| Etinen | Takainen | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Lähes suppea | ɪ | |
| Puolisuppea | e | ø | o |
| Puoliväljä | ɛ | ʌ | ɔ |
| Väljä | a | ɑ |
Lähde:[12]
Kielen piirteet muokkaa
Skotin kieli jaetaan neljään päämurteeseen: eteläinen, pohjoinen, keskinen sekä saaristo.[13] Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[14]
Skotin kieli on vanhakantaisempi kuin englannin kieli, ja se on säilyttänyt paljon anglosaksin kielen muotoja, jotka englannista ovat hävinneet. Siinä myös on vähemmän lainoja ranskasta ja latinasta kuin englannissa ja enemmän yhteisiä sanoja sekä sanontoja skandinaavisten kielten kanssa kuin englannissa. Sen ääntämys on lähempänä norjaa ja tanskaa kuin englannin.
Kiistelyn aiheena on usein ollut skotin kielen asema suhteessa englantiin, sillä jotkut pitävät kieltä englannin murteena. On kuitenkin esitetty skotin olleen oma, englannista erillinen kielensä ennen vuoden 1707 unionisopimusta, joka liitti Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat yhteen Ison-Britannian kuningaskunnaksi.[15] Varmuudella voidaan sanoa kysymyksessä olevan kielijatkumon, samalla tavoin kuin Iberian niemimaan romaanisissa kielissä.
Kielinäyte muokkaa
»Aw human sowels is born free and equal in dignity and richts. They are tochered wi mense and conscience and shuld guide theirsels ane til ither in a speirit o britherheid.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [16]
Laulu "Auld Lang Syne" on yksi tunnetuimpia skottilaisia kansansävelmiä. Ohessa laulun sanat skotiksi.
- Shid auld akwentans bee firgot,
- an nivir brocht ti mynd ?
- Shid auld akwentans bee firgot,
- an auld lang syne ?
- KERTOSÄE:
- Fir auld lang syne, ma deer,
- fir auld lang syne,
- Wil tak a cup o kyndnes yet,
- fir auld lang syne.
- An sheerly yil bee yur pynt-staup !
- an sheerly al bee myn !
- An will tak a cup o kyndnes yet,
- fir auld lang syne.
- KERTOSÄE
- We twa hay rin aboot the braes,
- an pood the gowans fyn ;
- Bit weev wandert monae a weery fet,
- sin auld lang syne.
- KERTOSÄE
- We twa hay pedilt in the burn,
- fray mornin sun til dyn ;
- But seas between us bred hay roard
- sin auld lang syne.
- KERTOSÄE
- An thers a han, my trustee feer !
- an gees a han o thyn !
- An wil tak a recht guid-wullae-wocht,
- fir auld lang syne.
Lähteet muokkaa
- ↑ scotslanguage.com Scots Tung. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Scots Ethnologue. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
- ↑ A language or a dialect? 2022. Dictionaries of the Scots Language. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Is Scots a language, or merely a dialect? The Economist. 30.1.2020. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Arnold J. Toynbee: Historia uudessa valossa, D. C. Somervellin laatima lyhennetty laitos, s. 147. Suomentanut Kai Kaila Julkaisija = 1950. {{{Julkaisija}}}, 1950.
- ↑ Scots, Lowland in United Kingdom 2022. Joshua Project. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Scots glottolog.org. Viitattu 5.9.2020.
- ↑ Languages www.gov.scot. 2020. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Cots Language at University 2020. Scots Language Centre. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Scots language | History, Examples, & Facts Encyclopedia Britannica. 2020. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
- ↑ 2011 Census 2020. Scots Language Centre. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Ager, Simon: Scots language and alphabet omniglot.com. 2020. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.6 - Scots glottolog.org. Viitattu 25.6.2022.
- ↑ ScriptSource - Scots written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 25.6.2022.
- ↑ Pittin the Mither Tongue on the Wab! scots-online.org. Arkistoitu 1.4.2022. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
