Sisimiut (tansk. Holsteinsborg) on kaupunki Grönlannin länsirannikolla. Se on Qeqqatan kunnan hallinnollinen keskus. Kaupungissa asuu 5 582 asukasta (2020). Luku on kasvanut vuodesta 2007, jolloin asukkaita oli Sisimiutissa 5 344.[1] Sisimiut on Grönlannin toiseksi suurin kaupunki. Sisimiut sijaitsee noin 75 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Kaupungissa on Grönlannin pohjoisin jäävapaa satama.

Sisimiut
Holsteinsborg
Sisimiutin keskustaa
Sisimiutin keskustaa

Sisimiut

Koordinaatit: 66°55′N, 53°40′W

Valtio Grönlanti
Kunta Qeqqata
Väkiluku (2020) 5 582
Aikavyöhyke UTC-3

















Historia muokkaa

Sisimiutissa on ollut asutusta noin 4 500 vuotta. Inuitit, jotka nykyään muodostavat valtaväestön, saapuivat alueelle noin tuhat vuotta sitten. Hans Egede, norjalainen lähetyssaarnaaja, saapui vuonna 1721 ja perusti kaupunkiin kirkon. Useita 1700-luvulla rakennettuja taloja on säilynyt Sisimiutissa. 1900-luvulla kaupunkiin perustettiin teollistumisen myötä kalatehdas ja kaupallinen satama.

Nykyään muokkaa

Sisimiutin palveluihin kuuluvat muun muassa lukuisat kaupat, pankki, lukio, hostelli, hotelleja, konferenssikeskus, useita kirkkoja, kirjasto, postitoimisto ja sairaala. Kaupungissa on lämmitetty ulkoilmauimala, joka on rakennettu paaluille jottei ikirouta sulaisi. Tiet ovat päällystettyjä kaupungissa ja lentokentälle johtavalla tiellä, mutta kuten muualla Grönlannissa, kaupunkien välille ei ole rakennettu teitä. Turismi on nykyään yhä tärkeämpi elinkeino.

Liikenne muokkaa

Sisimiutin lentokentällä on lyhyt kiitotie, jota voivat käyttää vain pienemmät lentokoneet. Lentoliikenne Grönlannin ulkopuolelle tapahtuu Kangerlussuaqin lentokentän kautta. Sisimiutista lennetään säännöllisesti lukuisiin muihin kaupunkeihin Grönlannissa, kuten Nuukiin. Lisäksi kesällä liikennöi Arctic Umiaq Line -yhtiön matkustajalautta Sisimiutin ja muiden länsirannikon asutuskeskusten välillä. Itilleqiin ja Sarfannguitiin kulkee lautta viikoittain. Talvella koiravaljakkoreitit ovat avainyhteys pohjoisempana sijaitseviin kyliin. Useiden vuosien ajan on keskusteltu 170 kilometrin pituisen tien rakentamisesta Kangerlussuaqiin.

Näkymiä muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa