Sigulda
Sigulda (saks. Segewold) on kaupunki Gauja-joen laaksossa Latviassa, linnuntietä 50 kilometriä Riiasta itäkoilliseen.[2]
| Sigulda | |
|---|---|
 Näkymä Turaidan linnan tornista Gauja-joelle |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Sigulda |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Latvia |
| Kunta | |
| Väkiluku (2012) | 11 368[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Sigulda sijaitsee Gaujan kansallispuiston alueella. Luonnonkauniin ja vaihtelevan maastonsa ansiosta tätä vanhaa liiviläisaluetta kutsutaan Latvian Sveitsiksi.lähde?
Alueen kuuluisin yksittäinen kohde on Turaidan linna joka sijaitsee Gauja-joen pohjoisrannalla, linnunutietä 3,2 kilometriä Siguldan rautatieaseman pohjoispuolella.[2] Se toimii Turaidan museoalueen keskuksena, jonka alkueen ensimmäiset rakennustyöt aloitettiin vuonna 1214. Entisöidyn Turaidan linnan tornista voi ihailla kauniita Gauja-laakson maisemia. Alueen museo on itse asiassa 41 hehtaarin museoalue, jossa on monia historiallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia perintökohteita, mm. kansanlaululle omistettu puisto patsaineen[3] ja kuuluisa vuonna 1750 rakennettu puukirkko. Alueella on myös miehenkorkuinen Gutmanin luola, jonka maanalainen lähde on uurtanut hiekkakiveen. Turaidan Ruusun haudan romanttisine tarinoineen,[3] ritarinlinnan rauniot sekä Kropotkinin palatsin voi nekin löytää alueelta.lähde?
Siguldan uusi linna puistoalueineen sijaitsee Gauja-joen eteläpuolella, noin 1,3 kilometriä kaupungin rautatieasemasta pohjoiseen.[2]
Kaupungissa järjestetään kesäisin oopperajuhlat vanhan linnan raunoiden muodostamalla ulkoilmanäyttämöllä.lähde?
Siguldassa sijaitsee myös yksi harvoista skeleton- ohjas- ja rattikelkkailuun soveltuvista radoista maailmassa. Siellä on järjestetty maailmancupin osakilpailuja ja useita arvokisoja, kuten vuoden 2003 MM-kilpailut.lähde?
Väestö muokkaa
Vuoden 2012 alussa Siguldan kaupungissa asui 11 368 henkeä, koko Siguldan kunnassa (Siguldas novads) 17 804 henkeä.[1] Aiemman (2005) väestöjakauman mukaan asukkaista 86 prosenttia oli latvialaisia, 9 % venäläisiä, 2 % valkovenäläisiä ja 3 % muita kansallisuuksia.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Latvijas iedzivotaju skaits pašvaldibas, Datums=01.01.2012 (Latvian kuntien asukasluku 1.1.2012) The Office of Citizenship and Migration Affairs (Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes, PMLP), Ministry of Interior; Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes (PMLP), www.pmlp.gov.lv,. Arkistoitu 15.7.2012. Viitattu 19.7.2012. (latviaksi)
- ↑ a b c Jānis Turlajs (Galvenais redaktors): Mazais Latvijas Autoseļu Atlants. Small road atlas. Riika, Latvia: SIA "Karšu izdeviensība Jāņa sēta", 2009. ISBN 978-9984-07-534-1. (latviaksi, englanniksi, saksaksi, venäjäksi)
- ↑ a b Pohjanpalo, Olli: Via Baltican sivutiet vievät kyliin, palatseihin ja linnoihin. Helsingin Sanomat, 22.5.1992. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ http://sigulda.lv/public/eng/region/inhabitants/
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sigulda Wikimedia Commonsissa
