Sierra Leonen musiikki
Sierra Leonen musiikki on sekoitus alkuperäiskansojen, ranskalaisten, brittiläisten, karibialaisten sekä kriojen musiikkia.
Yksi maan kulttuurillisen elämän huomattavimmista piirteistä on sen tanssi. Maailmanlaajuisesti tunnettu yhtye Sierra Leone National Dance Troupe sai laaja-alaista ylistystä vuosien 1964–1965 välillä pidetyssä New York World’s Fair -näyttelyssä sekä vuonna 1965 pidetyssä Dakarin Festival of Negro Arts -festivaaleilla. He ovat esiintyneet aina 2000-luvulle asti, vaikka perustaja John Akar kuolikin vuonna 1975.
Maan eri yhteisöillä on omat asunsa ja tanssinsa. Eri salaseuroilla kuten wundella, sandella sekä golalla on omat tunnusomaiset seremonialliset tanssinsa. Tansseissa esitetään ketteryyttä, kiitollisuutta ja rytmiä. Lisäksi suurimmalla osalla tansseista on symbolisia elementtejä. Rummut, puiset ksylofonit (joita Sierra Leonessa kutsutaan balaphoneiksi) sekä useat jousisoittimet tuottavat taustamusiikin. Maassa on myös edustettuna niin kutsuttu palm-wine-musiikki, jota soitetaan akustisella kitaralla lyömäsoittimien säestämänä ympäri Länsi-Afrikan rannikkoa.
Sierra Leonessa, kuten muuallakin Länsi-Afrikassa, suositaan rap-musiikkia, reggaeta, dancehallia, rhythm and bluesia sekä grimea.
Kansallismusiikki muokkaa
Sierra Leonen kansallislaulun ”High We Exalt Thee, Realm of the Free” sävelsi John Akar, sanoitti Clifford Nelson Fyle ja sovitti Logie E.K. Wright. Se hyväksyttiin maan kansallislauluksi Sierra Leonen itsenäistyttyä Isosta-Britanniasta vuonna 1961.
Kansanmusiikki muokkaa
Temneillä, mendeillä sekä mandinkoilla on omat musikaaliset perinteensä, jotka ovat samantyylisiä naapurimaiden väestön kansanmusiikin kanssa. Muita maan väestöjä, joilla on omat perinteiset kansanmusiikkinsa ovat limbat, konot, lokot sekä kriot.
Sodat ja erilaiset konfliktit ympäri Länsi-Afrikkaa ovat vaikuttaneet alkuperäisen kansanmusiikin esittäjien määrän laskuun.
Populaarimusiikki muokkaa
Palm-wine-musiikki muokkaa
Sierra Leonen palm-wine-musiikki tunnetaan maassa paremmin nimeltä maringa. Tyylin popularisoi yhtye nimeltä Ebenezer Calendar and His Maringar Band, joka käytti musiikissaan karibialaismusiikin tyyliä, eritoten trinidadilaista calypsoa. Calendar soitti kitaraa, trumpettia, mandoliinia sekä kornettia. Hänen kuuluisin kappaleensa oli ”Double-Decker Bus”, jonka levy-yhtiö Decca Records halusi hänen tekevän promootiokappaleeksi kaksikerroksisten bussien yhtiölle. Hän siirtyi myöhemmin kappaleisiin, joiden sanat keskittyivät yhteiskunnallisiin ja hengellisiin asioihin.
Gumbe muokkaa
Gumbe (tunnettu myös nimiltä goombay ja gumbay) on krioväestön musiikkityyli, joka on ollut osa Sierra Leonen kulttuuria jo pitkään. Gumbe-rumpu oli tärkeä kulttuurillinen symboli jamaikalaisille uudisasukeille, jotka tulivat osaksi Sierra Leonen krioväestöä.[1]
Afropop muokkaa
1970-luvulla rumbaa, kongolaismusiikkia, funkia ja soulia yhdistettiin, jolloin syntyi uusi suosittu tyylilaji nimeltä afropop. Aikakauden suuria yhtyeitä olivat muun muassa Sabannoh 75, Orchestra Muyei, Super Combo ja Afro-National. Sierraleonelaiset muusikot ja yhtyeet ulkomailla kuten Seydu, Ansoumana Bangura, Abdul Tee-Jay, Bosca Banks, Daddy Rahmanu, Patricia Bakarr and Sidike Diabate sekä Mwana Musa’s African Connexion ovat luoneet omia tyylilajejaan.
Nykymusiikki muokkaa
Internet on tutustuttanut ja innostanut sierraleonelaisnuoria uusiin musiikin tyylilajeihin. Monilla kappaleilla on usein poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja, jotka tiedottavat kansaa ja kritisoivat poliitikkoja. Indie-elokuva Sweet Salone näyttää monia näistä muusikoista, heidän musiikkiaan sekä heidän fanejaan.
Mwana Musa (Musa Kalamulah) ja African Connexion -yhtye yhdistivät sierraleonelaismusiikin, kongolaisen musiikin sekä jazzmusiikin rytmejä. Musa oli suosittu säveltäjä, joka työskenteli useiden eri musiikoiden kanssa.
Lähteet muokkaa
- Basu, Paul; Modest, Wayne: Museums, Heritage and International Development, s. 66. Routledge, 2015. (englanniksi)
- LeVert, Suzanne: Sierra Leone, s. 104. Marshall Cavendish, 2007. (englanniksi)
- John Akar IMDb. Viitattu 7.5.2017. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Aranzadi, Isabela de: A Drum’s Trans-Atlantic Journey from Africa to the Americas and Back after the end of Slavery: Annobonese and Fernandino musical cultures ajol.info. Viitattu 23.5.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sierra Leonen musiikki Wikimedia Commonsissa
