Seyni Kountché

nigeriläinen poliitikko

Seyni Kountché (1. heinäkuuta 1931 Fandou10. marraskuuta 1987 Pariisi) oli nigeriläinen upseeri, joka johti vuoden 1974 sotilasvallankaappausta, ja oli maansa toinen presidentti. Hän kuului djerma-kansaan, joka on Nigerin pääkansallisuuksia.lähde?

Seyni Kountché
Nigerin presidentti
17. huhtikuuta 1974 – 10. marraskuuta 1987
Edeltäjä Hamani Diori
Seuraaja Ali Saibou
Henkilötiedot
Syntynyt1. heinäkuuta 1931
Kuollut10. marraskuuta 1987

Elämäkerta muokkaa

Seyni Kountché ryhtyi sotilasuralle nuorena, jo 1940-luvun loppupuolella ja palveli aluksi Ranskan siirtomaa-armeijassa. Hän opiskeli 1965–1966 Pariisissa upseeriksi ja nousi Nigerin yleisesikunnan varajohtajaksi. Nigerin armeijan komentajaksi hänet nimitettiin 1973.

Uusi valtio oli elänyt lähes koko itsenäisyytensä vakavien ongelmien keskellä. Kuivuutta oli kärsitty vuodet 1968–1974, talous ei ollut kehittynyt uraanivarantojen löytymisestä huolimatta ja oppositiota vainottiin. Esitettiin jopa syytöksiä, että presidentti Hamani Diorin hallinnon jäsenet varastivat kansainvälistä ruoka-apua.lähde?

15. huhtikuuta 1974 Seyni Kountché johti sotilasvallankaappausta, joka lopetti Hamani Diorin vallan. Uusi hallinto mitätöi perustuslain, kielsi poliittiset puolueet, hajotti kansalliskokouksen ja vapautti poliittiset vangit. Korkein sotilasneuvosto (CMS) perustettiin 17. huhtikuuta 1974, ja se nimitti Seyni Kountchén maan uudeksi presidentiksi. Kansalliskokous korvattiin Kansallisen kehityksen neuvostolla (UND).lähde?

Uusi hallinto salli poliittisten pakolaisten palata takaisin kotimaahansa. Ohjelmanjulistuksessaan se lupasi rehellistä ruoka-avun jakoa ja moraalin palauttamista poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Lisäksi kiinnitettiin huomiota maan talouden elvyttämiseen.lähde?

Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä vallinneeseen tilanteeseen, ja vuosina 1975 ja 1976 oli vallankaappausyritykset. Siviilien osuutta hallinnossa lisättiin 1981, ja seuraavana vuonna ryhdyttiin valmistelemaan perustuslaillista hallintoa. Siviilipääministeri Mamane Oumaro astui virkaan 24. tammikuuta 1983. Vuonna 1984 järjestettiin kansanäänestys kansallisesta sopimuksesta. Sopimuksen mukaan perustettiin konsultoivia neuvostoja niin paikalliselle kuin valtakunnallisellekin tasolle. Konsultoivien neuvostojen jäseniä ei kuitenkaan voinut valita vaaleilla, vaan heidät kutsuttiin tehtäviinsä.lähde?

Seyni Kountchén hallinto vakautti Nigeriä ja sai aikaan jopa talouskasvua. Talouskasvu tyrehtyi kuitenkin vuosien 1984–1985 vallinneeseen Sahelin kuivuuteen ja siihen, että eteläinen naapuri Nigeria sulki Nigerin vastaisen rajansa vuosiksi 1984–1986. Hallintokautensa loppuvaiheissa myös Kountchén hallinto sai kuulla syytöksiä korruptiosta ja Djerma-kansan suosimisesta. Syytökset olivat tuskin perättömiä: Seyni Kountchén seuraaja Ali Saibou kuuluu djerma-kansaan ja on kotoisin vieläpä samasta kylästä kuin edeltäjänsä.lähde?

Ulkopolitiikassaan Seyni Kountché paransi maansa suhteita Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat oli kuivuuskautena maan merkittävin avustaja. Suhteet entiseen siirtomaaisäntään Ranskaan olivat lämpimät. Hyviä suhteita vaalittiin myös arabimaiden kanssa, tosin koilliseen naapuriin Libyaan suhtauduttiin epäilevästi ja sitä syytettiin Nigerin horjuttamisesta. Libyan väitettiin käyttävän apunaan tuaregeja, ja vuoden 1985 toukokuussa Nigerin ja Libyan rajalla tapahtui aseellinen välikohtaus. Sen seurauksena maasta karkotettiin kaikki ne tuaregit, jotka eivät olleet Nigerin kansalaisia.lähde?

Seyni Kountchén terveys heikkeni 1986, ja hän kuoli seuraavana vuonna pariisilaisessa sairaalassa. Kuolinsyynä oli aivokasvain.[1]

Lähteet muokkaa

  1. James Brooke: Niger Head's Death Costs West Ally Against Libya The New York Times. 1987. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Decalo, Samuel: Historical Dictionary of the Niger. (3rd ed.) Boston & Folkestone Scarecrow Press, 1997 ISBN 0-8108-3136-8
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.