Seveson onnettomuus

Seveson onnettomuus oli Italian Sevesossa 10. heinäkuuta 1976 kello 12.37 tapahtunut räjähdysonnettomuus, jossa kemiantehdas ICMESA:n rakennus-B:ssä olevasta kemiallisesta reaktorista vapautui venttiilin avauduttua huonojen turvajärjestelyjen takia ilmaan 6 tonnia kemikaaleja, josta 1 kg oli dioksiini TCDD:tä. TCDD on yksi voimakkaimmista synteettisistä myrkyistä ja karsinogeeni.[1][2]

Alueelle on rakennettu luonnonpuisto Bosco delle Querce, Seveso-katastrofin jälkeen. Se on pahimmin saastuneella A-vyöhykkeellä jonne on haudattu kaksi säiliötä, jotka on täytetty saastuneella materiaalilla.
TCDD on PCB:tä vaarallisempi dioksiini.

Ihmisiä ei kuollut välittömään dioksiinimyrkytykseen,[3] mutta dioksiini tappoi tuhansia eläimiä.[4] Ihmisille aiheutui klooriakneksi kutsuttuja iho-oireita, ja lapsia joutui sairaalaan.[4] Vuonna 1978 alueella piti teurastaa 80 000 eläintä, jottei TCDD siirtyisi ravintoketjuihin. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan eräät syövät ovat alueella lisääntyneet.[4]

Kemiantehtaan lähialue evakuoitiin ja aidattiin. Viisi ICMESA:n työntekijää asetettiin syytteeseen. Saksalainen kemisti Jörg Sambeth oli tehnyt tehtaalle korjaussuunnitelman ennen katastrofia, mutta sitä ei toteutettu suunnitellussa muodossa. Tehtaan alkuperäiset rakennussuunnitelmat olivat myös toiset kuin miten tehdas lopulta toteutettiin; alkuperäiset suunnitelmat oli hylätty niiden kalleuden vuoksi.[4]

Tehtaan alueelta kuorittiin pois saastunut maa, joka haudattiin eristyksiin syvälle maahan.[5]

Terroristijärjestö Prima Linea murhasi 5. helmikuuta 1980 Monzassa ICMESA:n Seveson tehtaan tuotantopäällikön, insinööri Paolo Paolettin, ja selitti teon terveydenhuoltoa edistäväksi toimenpiteeksi.[6][7]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Hyvä tietää dioksiineista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 7.4.2008. Arkistoitu 18.7.2011. Viitattu 16.04.2018. Web archive 2011
  2. Lukinmaa, Pirjo-Liisa & Sahlberg, Carin & Alaluusua, Satu: Dioksiinin ja sen kaltaisten aineiden toksiset vaikutukset kehittyvään hampaaseen. Duodecim, 2007, s. 663–671. Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.04.2018.
  3. Wilskman, Siru: Kalan käytön, kalan sisältämien n-3-rasvahappojen ja ympäristömyrkkyjen yhteys masennuksen esiintymiseen – tuloksia kalastajatutkimuksesta, s. 24–25. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta.
  4. a b c d Peltonen, Timo: Seveson syyllinen ja syntipukki Helsingin Sanomat. 9.3.2011. Viitattu 16.04.2018.
  5. Wipf H.K. & Schmid J.: Seveso – An Environmental Assessment Springer. 1983. Viitattu 16.04.2018 (englanniksi) .
  6. Zavoli, Sergio: La notte della Repubblica, s. 376–377. Mondadori, 2015 (1992) 14. p.. (italiaksi)
  7. Associazione italiana vittime del terrorismo e dell’eversione contro l’ordinamento costituzionale dello stato (AIVITER): Casa della Memoria – Paolo Paoletti casamemoriamilano.eu. Arkistoitu 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018 (italiaksi).

Aiheesta muualla muokkaa