Seitsemän kristallipalloa

Seitsemän kristallipalloa
Les Sept Boules de Cristal
Alkuperäisteos
Kirjailija	Hergé
Kuvittaja	Hergé
Kansitaiteilija	Hergé
Kieli	ranska
Julkaistu	1943–1944
Suomennos
Suomentaja	Jukka Kemppinen
Kustantaja	Otava
Julkaistu	1971
Sivumäärä	62
ISBN	951-1-05853-3
Sarja: Tintin seikkailut
Edeltävä	Rakham Punaisen aarre
Seuraava	Auringon temppeli
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
	Infobox OK

Seitsemän kristallipalloa (ransk. Les Sept Boules de Cristal) on 13. Hergén käsikirjoittama ja piirtämä Tintti-sarjakuva. Se julkaistiin suomeksi 1971 Jukka Kemppisen suomentamana. Albumin kustansi Otava.^[1]

Juoni muokkaa

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tintti lukee sanomalehdestä seitsemästä arkeologista, jotka löysivät Andeilta muinaisen temppelin ja toivat sieltä mukanaan muumioituneen inkan nimeltä Rascar Capac. Sitten hän seuraa kapteeni Haddockin kanssa varietee-esityksiä, joihin osallistuu myös veitsenheittäjä Ramon Zaratena esiintyvä kenraali Alcazar. Myöhemmin Rascar Capacin löytäneet arkeologit joutuvat toinen toisensa perään salaperäisten nukutusainetta sisältäneiden kristallipallojen uhreiksi. Lopulta jäljellä on enää yksi tiedemies, professori Bergamotte.

Tintin, professori Tuhatkaunon ja kapteeni Haddockin ollessa Bergamotten luona vierailulla autosta puhkeaa kaksi rengasta ja ystävykset jäävät yöpymään kartanoon. Kun Tintti lukee ennustusta muille kuuntelijoille, savupiipusta ilmestyy pallosalama, joka loppujen lopuksi tuhoaa Rascar Capacin muumion, joka on näytteillä Bergamotten kartanolla. Pian koittaa nukkumaanmenon aika, ja Tintti, Haddock ja Tuhatkauno näkevät saman painajaisen. Milou vaistoaa jotain Bergamotten makuuhuoneesta, jonka lattialta löytyy kristallinsiruja. Kristallipallot olivat siis vaatineet viimeisenkin uhrinsa. Lisäksi Rascar Capacin korut olivat varastettu. Tuhatkauno löytää pihalta niihin kuuluneen rannekorun ja joutuu kidnapatuksi. Tintti ja Kapteeni Haddock lähtevät poliisien ohella perään, mutta sieppaajat karistavat heidät kannoiltaan vaihtamalla autoa.

Tintti vierailee sairaalassa, jonne kaikki koomaan vaipuneet tiedemiehet ovat viety. Kaikki tiedemiehet heräävät yhtä aikaa joka päivä tiettyyn kellonaikaan, nähden pelottavia kuvajaisia, minkä jälkeen he vaipuvat jälleen koomaan. Tintti ja Haddock kuulevat poliisilta havainnosta, joka täsmää kidnappaajien autoon. He tapaavat satamassa kenraali Alcazarin, joka kertoo apurinsa Chiquiton kadonneen. Alcazar kertoo myös sen että Chiquito pelkkä taiteilijanimi ja tämän oikea nimi on Rupac Inca Huaco alkuperäinen ketšua-intiaani ja sitä kautta inkojen jälkeläisiä. Tintti epäilee Chiquitoa yhdeksi kidnappaajista, ja he löytävät Tuhatkaunon hatun läheltä laituria, jossa nähtiin viimeksi perulainen kauppalaiva Pachacamac. Tintti ja Haddock päättävät lähteä lentokoneella Peruun ehtiäkseen sinne ennen Pachacamacia. Kertomus jatkuu albumissa Auringon temppeli.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet muokkaa

↑ Teoksen tiedot Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Arkistoitu 18.12.2022. Viitattu 3.7.2012.

Hergé – Tintin seikkailut

Sarjakuva-albumit	Tintti Neuvostojen maassa (1930) • Tintti Afrikassa (1931) • Tintti Amerikassa (1932) • Faaraon sikarit (1934) • Sininen lootus (1936) • Särkynyt korva (1937) • Mustan saaren salaisuus (1938) • Kuningas Ottokarin valtikka (1939) • Kultasaksinen rapu (1941) • Salaperäinen tähti (1942) • Yksisarvisen salaisuus (1943) • Rakham Punaisen aarre (1944) • Seitsemän kristallipalloa (1948) • Auringon temppeli (1949) • Mustan kullan maa (1950) • Päämääränä kuu (1953) • Tintti kuun kamaralla (1954) • Tuhatkaunon tapaus (1956) • Seikkailu Punaisella merellä (1958) • Tintti Tiibetissä (1960) • Castafioren korut (1963) • Lento 714 (1968) • Tintti ja Picarot (1976) • Tintti ja aakkostaide (1986)
Hahmot	Tintti • Kapteeni Haddock • Milou • Professori Tuhatkauno • Dupont ja Dupond • Bianca Castafiore • Muut hahmot
Tapahtumapaikat	Borduria • Khemed • Moulinsartin linna • San Theodoros • Syldavia
Elokuvat	Kultasaksinen rapu (1947) • Tintti ja merirosvon aarre (1961) • Tintti ja siniset appelsiinit (1964) • Auringon temppeli (1969) • Tintti Haijärvellä (1972) • Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus (2011)
Animaatiosarjat	Les aventures de Tintin d'après Hergé (1958–62) • Tintin seikkailut (1991–92)
Videopelit	Tintin on the Moon (1989) • Tintin in Tibet (1996) • Prisoners of the Sun (1997) • Tintin: Destination Adventure (2001)
Yhteistyökumppanit	Norbert Wallez • Bob de Moor • Edgar Pierre Jacobs • Jacques Martin • Greg • Roger Leloup • Josette Baujot • Jacques Van Melkebeke • Fanny Rodwell • Philippe Goddin • Michael Farr • Benoît Peeters • Numa Sadoul • Jean-Pierre Talbot • Yves Rodier
Muuta	Borduuri • Casterman • Hergé-museo • Le journal de Tintin • Le Petit Vingtième • Ligne claire • Studios Hergé • Syldaavi • Tintin et le Thermozéro • Quick & Flupke • Veikko, Tette ja Jykke

Tämä sarjakuvaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[Fennica-1] Teoksen tiedot Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Arkistoitu 18.12.2022. Viitattu 3.7.2012.

[1]