Seitakorvan vesivoimalaitos
Seitakorvan vesivoimalaitos on Kemijoessa Kemijärvellä Hoppulan ja Juujärven alueella sijaitseva vesivoimalaitos, joka on tyypiltään sekä jokivoimalaitos että säännöstelyvoimalaitos. Sen omistaa Kemijoki Oy.[6]
| Seitakorvan vesivoimalaitos | |
|---|---|
 |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kemijärvi |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 1958 [1] |
| Valmistunut | 1963 [1][2] |
| Omistaja | Kemijoki Oy |
| Pato | |
| Tyyppi |
gravitaatiopato (betonia), maapato |
| Vesistö | Kemijoen vesistö |
| Joki tai koski | Kemijoki |
| Valuma-alue | 25 792 km² (Kemijärvi) [3] |
| Keskivirtaama | 312 m³/s [4] |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi | Kemijärvi |
| Järvinumero | 65.311.1.001 |
| Pituus | 80 km [5] |
| Pinta-ala | 285 km² [5] |
| (230–285 km²) | |
| Kokonaistilavuus | 1,32721 km³ [3] |
| Sääntelytilavuus | 1,067 km³ [5] |
| Inaktiivinen tilavuus | 0,26021 km³ |
| Syvyys | 5,75 m (keskisyvyys) [3] |
| Keskikorkeus | 148,8 m mpy. [6][3] |
| (142,14–149,14 m mpy.) | |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi |
jokivoimalaitos, säännöstelyvoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Pudotuskorkeus | 17 – 24 m [4] |
| Rakennevirtaama | 700 m³/s [1] |
| Turbiinit | 2 × Kaplan-turbiini (72 MW) [1] |
| Kapasiteetti | 144 MW [1] |
| Varaston tyhjennys | 950 h [a] |
| Vuosituotanto | 511 GWh [1] |
 Seitakorvan vesivoimalaitos |
|
| Commons | luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pato ja säännöstely muokkaa
Voimalaitoksella on kaksi lyhyttä betonista valmistettua patoa, joista toinen sijaitsee vanhassa uomassa ja siinä on kaksi tulva-aukkoa. Voimalaitoksen yhteydessä oleva padon osa sijaitsee kanavassa, joka kaivettiin voimalaitosta varten. Betonipatojen välissä ja toisilla puolilla kulkee maapato, joka pitää vesimassoja jokilaaksossa varsinkin sen länsirannalla. Padon yhteispituus on kartan mukaan 3,4 kilometriä, josta maapatoja on 3,3 kilometriä ja betonipatoja yhteensä 122 metriä. Vaikka patoallas alkaa Kemijoen puolella, on voimalan varastoalas de facto koko Kemijärvi. Sitä säännöstellään 142,14–149,14 metriä mpy. Säännöstelyä on seitsemän metriä, joka on Suomen oloissa melko suuri vaihteluväli [2], mutta vedenpinnan korkeusvaihtelut ovat olleet Kemijärvellä ennen voimalaakin suuria[7]. Lisäksi veden kulkua on helpotettu rakentamalla järvestä jokeen johtava 8 kilometriä pitkä säännöstelykanava [8]. Se on koko matkaltaan 20 metriä leveä ja 10–11 metriä syvä. Järven seitsemän metrinen säännöstelyvara sisältää kuutiokilometrin verran vettä ja sillä voidaan käyttää voimalaa yli 900 tuntia eli lähes 40 päivää [a].[9][6]
Voimala muokkaa
Johtuen voimalan Kemijärven vedenpinnan korkeusvaihteluista, on sähköntuotanto riippuvatinen altaassa vallitsevasta veden pudotuskorkeudesta. Se voi vaihdella 17 metristä 24 metriin, mikä aiheuttaa sähköntuotantoon jopa 30 % vähennyksen. Vesi ohjataan voimalassa kahteen samanlaiseen vesiturbiiniin, jotka ovat pystyakselin ympäri pyöriviä Kaplan-turbiineja. Niiden juoksupyörien halkaisijat ovat 5,950 metriä ja niitä pyöritetään 115,4 kierrosta minuutissa. Vuoden 2014 peruskorjausten jälkeen on Seitakorvan rakennevirtaama on 700 kuutiometriä sekunnissa ja käyttäen maksimipudotusta voidaan voimalalla tuottaa sähköenergiaa 144 megawatin (MW) teholla. Voimalan vuosituotanto on ollut noin 511 gigawattituntia (GWh).[9]
Historiaa muokkaa
Voimalaitos rakennettiin vuosien 1958 ja 1963 välisenä aikana ja voimalaitostyömaalla oli väkeä enimmillään noin 1 200 henkeä. Laitoksen suunnittelusta vastasi Imatran Voima Oy, arkkitehtina toimi Kai Blomstedt ja rakennustyömaan päällikkönä diplomi-insinööri Matti Kivijärvi. Kemijärven säännöstely alkoi vuonna 1965 [2], jolloin nousseen veden alle jäi 554 hehtaaria peltomaata, 2 700 hehtaaria niittyjä ja vettymisen takia pilaantui 255 hehtaaria peltomaata [8]. Voimalan alakanavan pituus on 1,1 kilometriä ja pohjan leveys 20:stä 40:een metriin. Kanavan teon aikana käsiteltiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä massoja ja louhittiin 180 tuhatta kuutiometriä kalliota. Voimalaitoksen itäpuolelle rakennettiin uiton käyttöön puutavaranippujen siirtolaite ja tukkiränni.
Voimalassa on tehty kaksi peruskorjausta. Vuosina 1997–2004 suoritetun peruskorjauksen tuloksena voimalaitoksen teho nostettiin 100 megawatista [10] 128 megawattiin ja vuotuinen tuotanto nousi 506 gigawattituntiin. Vuonna 2014 voimalan koneistoja parannettiin ja voimalaitoksen kapasitettia nostettiin 110 megawatista 144 megawattiin.[9]
Katso myös muokkaa
Huomioita muokkaa
Lähteet muokkaa
- Mika Marttunen & al.: Kemijärven säännöstelyn kehittäminen. Suomen ympäristö 718. Rovaniemi: Suomen ympäristökeskus, 2004. ISBN 952-11-1797-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.4.2020).
- Seppälä, Raimo: Nykyinen Kemijoki. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02424-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Voimalaitokset ja tuotanto kemijoki.fi. Kemijoki OY. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ a b c Mika Marttunen & al.: Kemijärven säännöstelyn kehittäminen, 2004, s. 11
- ↑ a b c d Kemijärvi (65.311.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ a b Mika Marttunen & al.: Kemijärven säännöstelyn kehittäminen, 2004, s. 64
- ↑ a b c Mika Marttunen & al.: Kemijärven säännöstelyn kehittäminen, 2004, s. 28–31
- ↑ a b c Seitakorvan vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ Seppälä, Raimo: Nykyinen Kemijoki, 1976, s. 138–139
- ↑ a b Seppälä, Raimo: Nykyinen Kemijoki, 1976, s. 143
- ↑ a b c Seitakorva kemijoki.fi. Kemijoki Oy. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 546
Aiheesta muualla muokkaa
- Nuortio, Erkki: Kemijoen merkitys Suomen sähköntuotannossa (PDF) 9.10.2013. Helsinki: Kemijoki Oy. Viitattu 22.4.2020.