Securitate
Securitate (romaniaksi Departamentul Securităţii Statului) oli kommunistisen Romanian salainen poliisi. Se perustettiin 30. elokuuta 1948 Neuvostoliiton NKVD:n avustuksella. Se hajotettiin 30. joulukuuta 1989 pian presidentti Nicolae Ceaușescun syrjäyttämisen jälkeen.
Securitate oli Romanian väkilukuun suhteutettuna suurin salainen poliisi itäblokin alueella.[1] Pian perustamisen jälkeen vuonna 1949 siinä työskenteli 3 549 henkilöä. Vuonna 1951 työntekijöitä oli jo 25 468.[2] Vuonna 1985 Securitaten palveluksessa oli 11 000 agenttia ja lähes 500 000 ilmiantajaa[1], maassa jossa asui 22 miljoonaa asukasta.[3] Ceaușescun alaisuudessa ollut Securitate oli yksi julmimmista poliisiorganisaatioista maailmassa.[1]
Historia muokkaa
Perustaminen muokkaa
Departamentul Securităţii Statului (lyhenne DGSP, mutta yleisesti käytettiin sanaa Securitate) perustettiin presidentillisellä päätöksellä Kansalliskokouksessa 30. elokuuta 1948.[2] Securitaten esiasteita oli kuitenkin havaittavissa jo vuonna 1944, jolloin kuningas Mikael I yritti vallankaappausta.[2] Securitaten tehtävä oli suojella Romanian kansantasavaltaa sisäisten ja ulkoisten vihollisten vehkeilyiltä.[4]
Securitate luotiin SMERŠin avustuksella. Ensimmäinen Securitaten johtaja oli NKVD:n kenraali Gheorghe Pintilie. Aluksi monet poliiseista olivat entisiä Romanian kuningaskunnan turvallisuuspoliisin työntekijöitä. Kuitenkin pian Pintilie määräsi kaikki entiset työntekijät pidätettäviksi ja korvasi poliisit kommunistisen puolueen jäsenillä. Vakoilun ja murhien lisäksi poliisille annettiin tehtäväksi ryöstää hautojalähde?, vainota unkarilaisia ja kerätä Raamattuja, joita poltettiin tai käytettiin vessapaperina.
Toiminta muokkaa
Alkuvaiheessa Securitaten organisaatio muodostui kymmenestä eri tehtäviin keskittyneestä direktoraatista: 1. sisäinen tiedustelu, 2. vastasabotaasi, 3. vastavakoilu vankiloissa ja poliisissa, 4. vastavakoilu armeijassa, 5. rikostutkimukset, 6. ministerien suojelu, 7. teknologia, 8. kaaderit, 9. poliittinen, 10. hallinto. Useiden muutosten jälkeen vuonna 1978 vakiintui kuuden direktoraatin organisaatio: 1. sisäinen tiedustelu, 2. vastavakoilu talousasioissa, 3. vastavakoilu, 4. vastavakoilu sotilasasioissa, 5. puoluejohdon henkilösuojelu, 6. tutkimukset. Direktoraattien lisäksi organisaatioon kuului tusinan verran itsenäisiä yksikköjä.[4]
Vuosina 1949-60 järjestettiin 134 150 poliittista oikeudenkäyntiä, joissa syytettyjä oli yhteensä vähintään 549 000. Vankeja "uudelleen koulutettiin" kiduttamalla Piteştin vankilassa vuosina joulukuusta 1949 elokuuhun 1952. Securitate myös lähetti sisäministeriön määräyksestä vihollisiksi arvioituja henkilöitä työleireille ilman oikeudenkäyntiä ja tuomiota. Vuosina 1945-64 työleireille lähetettiin 21 068 henkilöä, joista 656 kuoli rangaistusta suorittaessaan. Useimmat työleirit sijaitsivat Danuben ja Mustanmeren välisellä alueella. Ceausescun noustua valtaan äärimmäiset terrorin keinot hylättiin.[4]
1980-luvulla Securitate käynnisti operaation toisinajattelijoiden kitkemiseksi Romaniasta. Securitate syötti huhuja toisinajattelijoiden yhteyksistä länsimaiden tiedustelupalveluihin. Myös sensuuria, lavastuksia ja julkisia nöyryyttämisiä käytettiin toisinajattelijoiden kitkemiseksi.
Securitaten toimintatapoihin kuuluivat myös salamurhat. Tunnetuin tapauksista oli korkea-arvoisen loikkaajan Ion Mihai Pacepan salamurhayritykset. Hän sai kaksi kuolemantuomiota Romaniasta ja Ceauşescu antoi kahden miljoonan Yhdysvaltain dollarin palkkion hänen kuolemastaan. Jasser Arafat ja Muammar Gaddafi antoivat molemmat miljoona dollaria lisää Pacepan kuolemasta.[5] Väitetään, että Securitaten virkailijat palkkasivat kuuluisan palkkamurhaajan Shakaalin surmaamaan Pacepan sekä muita loikkareita Euroopan alueella.[6]
Murrot koteihin ja toimistoihin salakuuntelulaitteiden asentamiseksi oli yksi Securitaten taktiikka tiedon saamiseksi kantaväestöstä. Puhelinliikennettä tarkkailtiin ja kansainvälistä faksiliikennettä seurattiin.
Hiilikaivostyöntekijöiden ammattiliiton mennessä lakkoon useita sen johtajia kuoli ennenaikaisesti. Myöhemmin kävi ilmi, että Securitaten lääkärit olivat altistaneet heitä viiden minuutin rintakehän röntgenkuvaukselle, syövän aikaansaamiseksi.[7]
Kun huomattiin, että syntyvyys oli kääntynyt laskuun, sijoitettiin Securitaten agentteja terveyskeskuksiin, joissa käynnistettiin pakolliset raskaustestit hedelmällisille naisille. Rajut rangaistukset kohtasivat niitä, jotka olivat keskeyttäneet raskauden. [7]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Craig S. Smith, "Eastern Europe Struggles to Purge Security Services", The New York Times, 12. joulukuuta 2006
- ↑ a b c Cristian Troncota, "Securitatea: Începuturile" (Arkistoitu – Internet Archive), Magazin Istoric, 1998
- ↑ Turnock , 1997, s. 15 lähde tarkemmin?
- ↑ a b c Communism in Romania communistcrimes.org.
- ↑ "Book Inspired Counter-Revolution" by Alfred Regnery, published in Human Events, 22. lokakuuta, 2002
- ↑ "The Securitate Arsenal for Carlos", Ziua, Bucharest, 2004
- ↑ a b Crampton, 1997, s. 355 lähde tarkemmin?