Sebež
Sebež (ven. Се́беж) on kaupunki Pihkovan alueella Venäjällä. Se sijaitsee lähellä Latvian ja Valko-Venäjän rajaa 189 kilometriä Pihkovasta etelään. Kaupunki on Sebežin piirin keskus. Sen kautta kulkee Rēzeknen ja Novosokolnikin välinen rautatie (Sebežin asema) sekä Moskovasta Latvian rajalle johtava M9-valtatie. Asukkaita on 6 400 henkeä (vuonna 2008).
Sebež mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1414 liettualaisten hävittämänä Pihkovan feodaalitasavallan kaupunkina. Vuonna 1535 paikalle rakennettiin maavallein vahvistettu puinen linnoitus. Vuonna 1536 puolalaiset ja liettualaiset piirittivät linnoitusta, vuodesta 1579 lähtien se kuului Puolaan. 1500-luvun lopulta 1700-luvun alkuun saakka kaupungin omistamisesta käytiin useita taisteluita. Pietari I rakennutti linnoituksen uudelleen vuonna 1705. Vuonna 1772 Sebež liitettiin lopullisesti Venäjään. Vuonna 1777 siitä tuli Polotskin ja myöhemmin Vitebskin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus.[1] Vuonna 1894 juutalaiset muodostivat 61 % kaupungin asukkaista. Sebežin kihlakunnan väestöstä valtaosa oli valkovenäläisiä.[2] Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli saksalaisten miehittämä.
Nykyään kaupungissa on lähinnä rakennustarvike-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Nähtävyyksiä ovat 1500-luvun linnamäki valleineen, nykyään ortodoksikirkkona toimiva vuonna 1625 rakennettu katolinen kirkko ja kotiseutumuseo.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 414. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
- ↑ Entsiklopeditšeski slovar F.A. Brokgauza i I.A. Efrona (1890–1907). CD-rom, 2002.
Aiheesta muualla muokkaa
- Sebežin kaupungin sivusto (venäjäksi)
.svg)
