Schönhausenin linna
Schönhausenin linna (saks. Schloss Schönhausen) on barokkityylinen linna Berliinin Niederschönhausenin kaupunginosassa, Pankowin hallintoalueella. Linnaa ympäröi puisto, jonka läpi virtaa Spreen sivujoki Panke. Linna toimi 1740-1797 Fredrik Suuren puolison Elisabeth Christinen kesäresidenssinä, ja 1949-1960 Itä-Saksan presidentin virka-asuntona.[1]
| Schönhausenin linna | |
|---|---|
| Schloss Schönhausen | |
 Schönhausenin linna, puutarhan puoleinen sivu, 2014 |
|
| Osoite | Tschaikowskistraße 1, Niederschönhausen, Berliini |
| Sijainti |
 Berliini, Saksa |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | palatsi |
| Valmistumisvuosi | 1693 |
| Suunnittelija | Johann Arnold Nering |
| Rakennuttaja | Fredrik III |
 |
|
Syyskuusta 2009 asti linna on toiminut museona ja on avoinna kävijöille. Sitä hallitsee Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg-säätiö.
Historia muokkaa
Varhaisimmat vaiheet muokkaa
Vuonna 1664 kreivitär Sophie Theodore zu Dohna-Schlobitten rakennutti hollantilaistyylisen kartanon ja meijerin omistamalleen maa-alueelle Niederschönhausenissa ja Pankowissa, jotka olivat tuolloin etäällä Berliinin pohjoispuolella. Hänen kuoltuaan kartano päätyi kenraali Joachim Ernst von Grumbkowin haltuun. Hän puratti kartanon ja rakennutti sen tilalle pienen kesäpalatsin arkkitehti Johann Arnold Neringin valvonnassa ja suunnitelmien mukaan.[2]
Vaaliruhtinaan ja kuninkaan hallussa muokkaa
Vuonna 1691 Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik III osti linnan von Grumbkowin leskeltä, ja Nering palkattiin uudistamaan linnaa. Fredrik valmisteli kruunauksensa Preussin kuninkaaksi Schönhausenissa 1700, ja laajensi linnaa ja sen puutarhoja 1704. Seuraava kuningas, Fredrik Vilhelm I ei kuitenkaan välittänyt linnasta, ja se jäi eri virkamiesten käyttöön ja hiljalleen rapistumaan.
1740 Fredrik Suuri antoi linnan vaimonsa, kuningatar Elisabeth Christinen asunnoksi. Tämä hoiti linnassa monia kuninkaallisia edustustehtäviä, joista Fredrik (joka viihtyi Sanssoucin linnassa Potsdamissa) ei välittänyt, ja asui siellä säännöllisesti v. 1790 asti. Seitsenvuotisen sodan aikana 1760 venäläiset joukot hävittivät linnan pahoin [3] V. 1763 linna kunnostetiin ja sen puutarhat laadittiin uudelleen rokokoo-tyyliin.
.jpg)
Linna 1800- ja 1900-luvuilla muokkaa
Kuningattaren kuoltua 1797 linna jäi vähälle käytölle. Se toimi ajoittain Preussin kuninkaallisten kesäasuntona tai näiden vieraiden majapaikkana, mutta ensisijaisesti se toimi taideteosten ja huonekalujen varastointipaikkana. Linna pysyi kuitenkin Hohenzollern-suvun hallussa vuoteen 1920, jolloin siitä tuli Preussin vapaavaltion omaisuutta. Linna toimi taidemuseona ja Natsi-Saksan taideministeriön toimipaikkana, jolloin sinne varastoitiin ns. rappiotaidetta.[1] Toisen maailmansodan loppuvaiheissa 1945 linna kärsi jonkin verran vaurioita, mutta se korjattiin nopeasti. Neuvostoliiton miehityshallinto takavarikoi linnan 1945, ja sitä käytettiin upseerimessinä ja sisäoppilaitoksena.
Itä-Saksan perustamisen jälkeen Neuvostoliitto luovutti linnan DDR:n hallitukselle. Vuosina 1949-1960 se toimi Itä-Saksan presidentti Wilhelm Pieckin virka-asuntona. Pieckin kuoltua DDR:n valtioneuvosto käytti linnaa 1960-1964, minkä jälkeen siitä tuli valtion virallinen vierastalo tärkeille valtiovieraille.[1][2]
Saksojen yhdistymisen jälkeen muokkaa
Saksojen yhdistymisprosessin aikana Itä-Saksassa käydyt ns. pyöreän pöydän neuvottelut pidettiin linnan ulkorakennuksissa 1989-90. Myös suuri osa neuvotteluista, jotka johtivat Saksojen yhdistymissopimukseen, käytiin Schönhausenin linnassa.
Saksojen yhdistymisen jälkeen linna oli vähän aikaa liittotasavallan kiinteistöhallinnon omistuksessa, jolloin Alankomaiden kuningatar Beatrix majoittui sinne 1991.[2] Samana vuonna se siirrettiin Berliinin osavaltion haltuun. V. 2003 linnaa harkittiin käytettäväksi liittopresidentin tilapäisenä virka-asuntona Bellevuen linnan ollessa korjattavana, mutta suunnitelmasta jouduttiin luopumaan tarvittavien korjausten ja uudistusten korkean hinnan vuoksi. V. 2005 linna siirtyi Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg-säätiölle, joka omistaa ja hallinnoi historiallisia linnoja Berliinin ja Brandenburgin alueella. Linna restauroitiin ja avattiin 2009 uodesta 2003 alkaen liittotasavallan turvallisuuspoliittinen akatemia, Bundesakademie für Sicherheitspolitik (BAKS) on toiminut kahdessa linnan ulkorakennuksista
Kuvia muokkaa
-
Schönhausenin linna v. 1787 -
Schönhausenin linna maaliskuussa 2008, restauroinnin aikana -
Julkisivu, 2010 -
Portaikko, 2000 -
Ylempi linnansali restauroinnin aikana -
Schönhausenin linnan restauroitu risaliitti puistonpuoleisella julkisivulla, 2005
.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Schoenhausen House: Layers of Time 26.6.2019. Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg. Viitattu 25.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Schloss Schönhausen Berlin.de. Viitattu 25.8.2020. (saksaksi)
- ↑ Franziska Windt Die Königin und ihr Schloss - Elisabeth Christine in Schloss Schönhausen in: zeitenblicke 7 (2008)