Wikipedia

Savonlinna

kaupunki Etelä-Savon maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Savonlinnan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Savonlinna (ruots. Nyslott) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kaupungissa asuu 31 842 henkilöä[3], ja sen pinta-ala on 3 597,69 km², josta 1 359,58 km² on vesistöjä (2022-01-011. tammikuuta 2022).[2] Väestötiheys on 14,2 asukasta/km². Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista.

Savonlinna
Nyslott

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°52′05″N, 028°53′10″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 740
Hallinnollinen keskus Savonlinnan keskustaajama
Perustettu 1639
Kuntaliitokset Sääminki (1973)
Savonranta (2009)
Kerimäki (2013)
Punkaharju (2013)[1]
Kokonaispinta-ala 3 597,69 km²
19:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 2 238,11 km²
– sisävesi 1 359,58 km²
Väkiluku 31 842
36:nneksi suurin 31.12.2023 [3]
– väestötiheys 14,23 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 11,6 %
– 15–64-v. 55,6 %
– yli 64-v. 32,8 %
Äidinkieli 2022 [5]
– suomenkielisiä 95,5 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 4,4 %
Kunnallisvero 9,30 %
92:nneksi suurin 2024 [6]
Kaupunginjohtaja Janne Laine
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Liik.
 • PS
 • Kok.
 • Vas.
 • KD
 • Vihr.
11
11
6
5
5
2
2
1
www.savonlinna.fi

Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kitee, Liperi, Parikkala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus. Näistä Enonkoski on Savonlinnan kokonaan ympäröimä.

Historia muokkaa

 
Savonlinnan keskustaa 1930-luvulla.
 
Savonlinnaa 1960-luvulla.
 
Savonlinna näytti 1800-luvulla arkaaiselta Hjalmar Munsterhjelmin maalauksessa.

Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun Olavinlinnan vierelle Kyrönsalmen länsirannalle syntyneestä asutuksesta. Sääminkiin kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi (ruots. Nyslotts malm) korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, joka ei mahtunut asumaan linnassa.

Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä nimeä ja siitä käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad (Savon Uusikaupunki) ja Nyslotts malm. Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna 1683, kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi Heikinpohjan ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön. Isovihan ajan vuodesta 1714 vuoteen 1721 Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna 1723 Savonlinnasta tuli Haminan tapulikaupungin alainen kauppapaikka. Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi pikkuvihaan 1742, jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna 1784.[8]

 
Savonlinna tunnetaan yleisesti Olavinlinnastaan.

1800-luvulla Savonlinna kasvoi ja teollistui, asutus levisi Vääräsaaresta Talvisaarelle. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olavin kylpylälaitokseen. Kaupunkikuvan suurimmat muutokset alkoivat toisen maailmansodan jälkeen, kun puutalot purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja.[9]

Savonlinnan palot muokkaa

  • Vuonna 1656 ruptuurisodassa kaupungin kaikki talot poltettiin – muun muassa raatihuone, koulu, pappila ja mahdollisesti keskeneräinen uusi kirkko tuhoutuivat.
  • Vuonna 1714 isovihan aikana venäläisten saapuessa Olavinlinnan päällikkö antoi käskyn polttaa Savonlinnan rakennukset.
  • Vuonna 1742 pikkuvihan alussa ruotsalaiset polttivat Savonlinnan ennen venäläisten tuloa.
  • Heinäkuussa vuonna 1812 Savonlinnan suurpalossa tuhoutui 19 taloa.
  • Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940 ja kärsi suurta tuhoa. Kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1948.[8]

Kuntaliitokset muokkaa

 
Savonlinnan Lyseon entinen talo on osa Savonlinnan kaupungintaloa.

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä Säämingin kunnasta. Samana vuonna valmistui myös Savonlinnan lentoasema. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka oli kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle.[10][11] Valtioneuvosto kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen Enonkosken kunnan pohjoisosasta 19. kesäkuuta 2008, jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 km² kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.[12]

Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin.[13] Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostettiin niin sanottua pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta,[14] minkä ratkaisun valtioneuvosto hyväksyi. Enonkoskelta saadun alueen pinta-ala on 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas.[11][12] Maaliskuussa 2012 Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Liitos toteutui vuonna 2013. Enonkoski liittyi mukaan vain seurakunnallisesti, ei kunnallisesti. Liitoksen tuloksena Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi enklaaviksi.

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Savonlinnan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 41 053
1985
  
 41 324
1990
  
 41 359
1995
  
 41 426
2000
  
 39 575
2005
  
 38 451
2010
  
 37 059
2015
  
 35 523
2020
  
 32 976
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Seurakunnat muokkaa

 
Hirvaslahden leirikeskus huhtikuussa 2020.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Savonlinnassa on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, johon kuuluu neljä kappeliseurakuntaa ja yksi erillinen kirkkopiiri:[16]

Lisäksi Savonlinnassa toimii Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Jaakobin luterilainen seurakunta[17].

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Savonlinnan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[18]

Savonlinnassa toimivat lisäksi Savonlinnan Helluntaiseurakunta, Punkaharjun helluntaiseurakunta[19] ja Savonlinnan vapaaseurakunta[20].

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Savonlinnan kaupungin nykyisellä alueella.[16]

Maantiede muokkaa

 
Saimaa hallitsee Savonlinnan luonnonmaisemaa. Puruvettä Punkaharjulla.

Savonlinnan keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista. Haapa- ja Pihlajavettä yhdistävät kolme salmea lännestä itään päin lueteltuina ovat Laitaatsalmi, Haapasalmi ja Kyrönsalmi. Talvisalo jää Laitaatsalmen ja Haapasalmen väliin ja Vääräsaari Haapasalmen ja Kyrönsalmen väliin.[21] Linnansaaren kansallispuisto ja Koloveden kansallispuisto sijaitsevat osittain Savonlinnan alueella.

Ilmasto muokkaa

Savonlinnan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −4,5 −4,4 0,9 7,3 14,6 19,3 22,0 19,9 14,1 7,0 1,4 −2,2 ka. 8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,6 −11,3 −7,5 −1,7 4,4 10,0 13,3 12,0 7,5 2,3 −2,5 −7,1 ka. 0,7
Vrk:n keskilämpötila (°C) −7,4 −7,7 −3,3 2,6 9,4 14,5 17,3 15,5 10,5 4,5 −0,6 −4,5 ka. 4,2
Sademäärä (mm) 42 34 35 29 42 62 69 78 62 62 52 52 Σ 619
Sadepäivät (d) 11 10 9 7 8 10 10 10 10 12 12 12 Σ 121
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−4,5
−10,6
−4,4
−11,3
0,9
−7,5
7,3
−1,7
14,6
4,4
19,3
10,0
22,0
13,3
19,9
12,0
14,1
7,5
7,0
2,3
1,4
−2,5
−2,2
−7,1
S
a
d
a
n
t
a 		42
34
35
29
42
62
69
78
62
62
52
52


Savonlinnan keskustaajaman kaupunginosat muokkaa

lähde?

Länsi Keskusta Itä
  • Aholahti
  • Ensola
  • Kellarpelto
  • Laitaatsilta
  • Pihlajaniemi
  • Pitkäniemi
  • Pöllänlahti
  • Rantakoivikko
  • Ritala
  • Heikinpohja
  • Hernemäki
  • Jukolansalo
  • Kasinonsaaret
  • Savonniemi
  • Sortteerinlahti
  • Talvisalo
  • Viiskulma
  • Alttarkivi
  • Haka-alue
  • Inkerinkylä
  • Kyrönniemi
  • Mertala
  • Miekkoniemi
  • Nojanmaa
  • Nojanmaanlahti
  • Nätki
  • Pääskylahti
  • Pääskylä
  • Viuhonmäki

Taajamat muokkaa

 
Kerimäen venevajoja.

Vuoden 2017 lopussa Savonlinnassa oli 34 664 asukasta, joista 26 511 asui taajamissa, 7 681 haja-asutusalueilla ja 472:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Savonlinnan taajama-aste on 77,45 %.[22] Savonlinnan taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[23]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Savonlinnan keskustaajama 21 897
2 Kerimäen kirkonkylä 2 340
3 Punkasalmi 1 338
4 Savonrannan kirkonkylä 421
5 Anttola 307
6 Tuunaansaari 208

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät muokkaa

Seuraavassa on lueteltu Savonlinnan kylät kuntaliitoksen jälkeen Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan alueilla.[24]

  • Savonlinna: Aholahti, Ahvensalmi, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kiviapaja, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Oravi, Otavaniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pirhiänniemi, Pihlajaniemi, Ritosaari, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Varparanta.
  • Kerimäki: Alakuona, Anttola, Uusi-Haapalahti, Haapaniemi, Hevossalo, Hälvä, Karvila, Kattilamäki, Kerimäki, Kerimäen Pihlajaniemi, Kumpuranta, Kuokkala, Laakkola, Luotojärvi, Lötjölä, Louhi, Makkola, Moinniemi, Paakkunala, Paasniemi, Uus-Pihlajaniemi, Pitkälä, Raikuu, Rauvanniemi, Riikola, Ruokojärvi, Ruokolahti, Ruokoniemi, Silvola, Simpala, Toroppala, Yläkuona.
  • Punkaharju: Enanniemi, Hiukkajoki, Kulennoinen, Lahdenkylä, Liittolahti, Piojärvi, Punkaharjun Laukansaari, Punkasalmi, Putikko, Raatikko, Ruhvana, Saukonsaari, Sorvasranta, Susiniemi, Särkilahti, Turtianniemi, Tuunaansaari, Utrasniemi, Vaahersalo, Vaara, Vuoriniemi.
  • Savonranta: Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Säimen, Leivola, Oriniemi, Pirttimäki, Rönkönvaara, Vuokala.

Koulutus muokkaa

Varhaiskasvatusta tarjotaan Savonlinnassa kahdeksassa kunnallisessa päiväkodissa, neljässä yksityisessä päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa, avoimessa päiväkodissa sekä kunnallisessa ja yksityisessä perhepäivähoidossa. Esiopetusta annetaan sekä päiväkodeissa että kouluissa.[25][26][27]

Savonlinnassa on yhteensä 16 peruskoulua:[28]

  • Anttolan koulu (luokat 1–6)
  • Juvolan koulu (esiopetus + luokat 1–6)
  • Kallislahden koulu (esiopetus + luokat 1–6)
  • Kellarpellon koulu (luokat 1–6)
  • Kerimäen yläkoulu (luokat 7–9)
  • Kirkonkylän koulu (luokat 1–6)
  • Kulennoisten koulu (esiopetus + luokat 1–6)
  • Louhen koulu (luokat 1–6)
  • Mertalan yhtenäiskoulu (luokat 1–9)
  • Nojanmaan koulu (luokat 1–4)
  • Nätkin koulu (luokat 1–5)
  • Pihlajaniemen koulu (luokat 1–6)
  • Punkaharjun koulu (luokat 7–9)
  • Punkasalmen koulu (luokat 1–6)
  • Savonrannan koulu (luokat 1–9)
  • Talvisalon koulu (perusopetuksen luokat 7–9, Heikinpohjan toimipisteessä luokat 1–6)

Savonlinnan normaalikoulun toiminta loppui kevääseen 2018[29] Itä-Suomen yliopiston siirtäessä opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun. Sen tilalle vanhoihin opettajankoulutuslaitoksen tiloihin perustettiin Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipiste, jossa koulua käyvät alakoululaiset.[30] Nätkin koulu siirrettiin syksyllä 2018 niin ikään Heikinpohjaan, vanhan kansainvälisen viestinnän laitoksen tiloihin väistötiloihin. Nätkin koulun rakennus oli päässyt niin huonoon kuntoon, että työterveyshuolto suositteli sen välitöntä sulkemista.[31] Koulu sai uudet tilat Nätkille vuonna 2021[32].

Savonlinnan lukioita ovat Savonlinnan lyseon lukio, Savonlinnan aikuislukio ja Savonlinnan Taidelukio, joka on valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Ammatillista koulutusta tarjoaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Savonlinnan lyseon lukion Kerimäen toimipiste lakkautettiin keväällä 2018[33] ja Punkaharjun toimipiste keväällä 2016.[34]

Korkeakoulutusta kaupungissa antaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jolla on Savonniemen kampuksella terveysalan laitos. Ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimivat myös tutkimusyksikköinä kuitulaboratorio ja elektroniikan 3k-tehdas. Aikaisemmin korkeakoulutusta antoi myös Savonlinnan kieli-instituutti, joka muuttui myöhemmin Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitokseksi ja siirtyi Joensuuhun vuosina 2007–2008.lähde? Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos (OKL) toimi Savonlinnassa kevääseen 2018 asti, jolloin se siirrettiin Joensuuhun.[35] Päätöstä vastustettiin Savonlinnassa voimakkaasti. Opettajankoulutuksen säilyttämisen puolesta järjestettiin jopa mielenosoitus, joka keräsi noin 6 000 osallistujaa.[36] OKL kuitenkin siirrettiin pois Savonlinnasta, mikä aiheutti Savonlinnalle vähenevän väestön ja opiskelijamäärän vuoksi paljon kielteisiä vaikutuksia.

Muita Savonlinnassa toimivia koulutuslaitoksia ovat muun muassa Savonlinnan kesäyliopisto, Linnalan opisto (kansalaisopisto), Savonlinnan kansanopisto, Puruvesi-opisto, Itä-Karjalan Kansanopisto ja Tanhuvaaran urheiluopisto.lähde?

Lakkautettuja kouluja[37]: Savonniemen yläaste (1982), Savonniemen lukio (1982), Aholahden koulu (1993), Ahvensalmen koulu (1993), Kosolan koulu (1996), Kaartilan koulu (1996), Kirkkoniemen koulu (1999), Pihlajalahden koulu (2000), Haapalan koulu (2000), Puistokadun koulu (2001), Salorannan koulu (2002), Talvisalon lukio (2002), Piispanmäen yläaste (2002)[38], Pihlajaveden koulu (2010)[39], Moinsalmen koulu (2014), Särkilahden koulu (2015), Kumpurannan koulu (2015), Savonlinnan normaalikoulu (2018)[29].

Liikenne muokkaa

Maantie- ja rautatieliikenne muokkaa

 
Vuonna 2012 avattu Savonlinnan rautatieasema.

Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisten menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä.lähde?

Savonlinnasta Pieksämäelle ja Mikkeliin on tarjolla linja-autoyhteys. Helsingin suunnasta Savonlinnaan kulkee viikonloppuisin linja-auton yöpikavuoro Lahden ja Mikkelin kautta.

Paikallisliikennettä hoitaa Savonlinja viidellä linjallaan:[40]

  • Linja 1: Repolankaari-Keskusta-Samusalontie
  • Linja 2: Aholahti–Keskusta–Nätki
  • Linja 3: Haka-alue–Keskusta–Pihlajaniemi
  • Linja 4: Jukolansalo–Heikinpohja–Keskusta Miekkoniemi Lapintori Mertala Tyyneläntie ja Prisma Nojanmaa Alasuontie Puntalantie ja Pajatie Haenpolvi
  • Linja 5: Kellarpelto–Pihlajaniemi–Heikinpohja–Keskusta–Samiedu

Savonlinnan kautta kulkee Huutokoski–Parikkala-rata. Keskustaajaman alueella on kaksi rautatieasemaa, joista Savonlinnan rautatieasema sijaitsee keskustassa Kauppatorilla ja Pääskylahden rautatieasema keskustasta noin kaksi kilometriä itään. Savonlinnan vanha rautatieasema lakkautettiin radanoikaisun vuoksi joulukuussa 2011 ja on nykyisin yksityiskäytössä. Keskustaajaman ulkopuolella on lisäksi neljä liikennepaikkaa henkilöliikenteelle. Ne ovat Kerimäki, Retretti, Lusto ja Punkaharju. VR liikennöi kiskobussilla henkilöliikennettä rataosuudella Savonlinna–Parikkala, päivittäin noin kuusi vuoroa suuntaansa. Henkilöliikenne Savonlinnan ja Pieksämäen välillä lopetettiin vuonna 1988, Savonlinna–Huutokoski-radan huonokuntoisuuden ja kiskobussien käytöstä poistumisen vuoksi. Savonlinna–Huutokoski-rataosuus on perusparannettu vuonna 2008. Sitä ei kuitenkaan tuolloin sähköistetty, minkä vuoksi sille ei saatu uudelleen liikennettä. Nykyisin rataosa on poikki Savonlinnan ja Rantasalmen väliltä kun Laitaatsalmen rautatiesilta purettiin Valtatie 14:n siltatyömaan tieltä. Rahoitusta uudelle rautatiesillalle ei saatu.[41]

Savonlinnan pääkatu on Olavinkatu, jolla suurin osa kaupungin liikkeistä ja palveluista sijaitsee. Valtatie 14 kulki sitä pitkin kaupungin halki loppuvuoteen 2012 asti aiheuttaen paljon onnettomuuksia kaupungin keskustassa. Tästä syystä kaupunkiin rakennettiin pitkän suunnittelun jälkeen rinnakkaisväylä. Savonlinnan rinnakkaisväylän ensimmäisen osion rakentaminen alkoi syyskuussa 2009, Kyrönsalmen eteläisen sillan ja Miekkoniemen Tavin risteyksen rakentamisella. Ensimmäinen osio valmistui heinäkuussa 2011. Toinen osio (raskaan liikenteen väylä) valmistui 1. marraskuuta 2012 ja toinen osio (kevyen liikenteen väylät) valmistui kesällä 2013. Valtatie 14:ään kuuluva Savonlinnan rinnakkaisväylä sivuuttaa keskikaupungin, Talvisalon ja Jukolansalon alueet osittain uuden ja osittain perinteisen rautatielinjan vieressä. Ohitustien kolmannessa vaiheessa Saimaan syväväylä siirrettiin Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen ja rakennettiin Laitaatsalmen yli kaksi kaksikaistaista ja 24,5 metriä korkeaa maantiesiltaa.[42]

Vesiliikenne muokkaa

Savonlinnasta on kesäaikaan vilkasta risteilyliikennettä Saimaalle. Liikenteessä on höyrylaivoja ja moottorialuksia. Savonlinna onkin tunnettu valkokylkisten sisävesihöyrylaivojen kotisatamana. Kauppatorin vieressä sijaitsevan Savonlinnan matkustajasataman ohella Savonlinnan satamaan kuuluu syväsatama 2,5 kilometriä matkustajasatamasta itään. Savonlinnassa kotisatamaansa pitäviä sisävesilaivoja ovat muun muassa:

 
Satama Savonniemestä päin nähtynä.
 
Savonlinnan matkustajasatama

Kanavat muokkaa

Lentoliikenne muokkaa

Lentoliikennettä palvelee 13 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Savonlinnan lentoasema, josta pääsee kaupunkiin bussilla tai taksilla. Kentältä pääsee lentämällä Helsinkiin ja Tallinnaan, Lentoyhteyttä operoi Liettualainen Transaviabaltika 19-paikkaisella Jetstream 32-potkurilentokoneella.[43]

Välimatkat muokkaa

Maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.

Ilmastokuormitus muokkaa

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Savonlinnassa Etelä-Savon pienin: 6 400 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu muun muassa lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Savonlinnaan myöhemmin liittyneissä kunnissa asukaskohtaiset hiilijalanjäljet olivat seuraavanlaiset: Kerimäki 8 400 CO2-ekv./asukas ja Punkaharju 13 900 CO2-ekv./asukas. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[44]

Kulttuuri muokkaa

Tapahtumat muokkaa

Savonlinna oli 1900-luvun alussa kuuluisa kylpylätoiminnastaan, mutta nykyään se tunnetaan oopperajuhlista, jotka saivat alkunsa Aino Acktén 1912 johtamista Olavinlinnan oopperajuhlista. Oopperajuhlat vakiinnuttivat paikkansa jokavuotisena kulttuuritapahtumana kuitenkin vasta vuosikymmenien jälkeen vuonna 1967. Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma tuo Savonlinnaan kuukauden ajan esiintyjiä ja turisteja ympäri maailmaa. Osa konserteista ja perheoopperoista esitetään Savonlinnasalissa, joka toimii kaupungissa ympärivuotisesti konsertti- ja kokoustalona. Säännöllisestä konserttitarjonnasta kaupungissa vastaavat muun muassa Savonlinna-kvartetti sekä Savonlinnan Orkesteri.[45]

Joka vuosi oopperajuhlien alkamisen aikaan, heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, Savonlinnassa järjestetään myös kolmipäiväiset Savonlinna OperaGames -esteratsastuskilpailut.[46]

Savonlinnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vakiintunut Pyhän Olavin päivä, 29. heinäkuuta.

Savonlinnassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Savonlinnassa kaksi kertaa: 1918 sekä 1956.[47] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Savonlinnassa vuonna 1974.[48]

Nähtävyydet muokkaa

Ruokakulttuuri muokkaa

Savonlinnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla voissa paistetut muikut, perunasoseen kaltainen potattituuvinki, uunipaisti, potattipiirakat ja karjalanpaisti.[49] Lörtsyt ovat oleellinen osa savonlinnalaista ruokakulttuuria.

Urheilu muokkaa

Savonlinna on monipuolinen urheilukaupunki. Harrastajamäärien perusteella kaupungin ykköslaji on jalkapallo.lähde? Savonlinnan Työväen Palloseuran (STPS) miesten edustusjoukkue pelaa jalkapalloa 3. divisioonassa. Koripallossa Basket Savonlinna on tuottanut historiansa saatossa maajoukkuepelaajia. Saimaa Volley pelasi aiemmin miesten lentopallon pääsarjassa. Vuonna 2008 pelattiin Savonlinnassa lentopallon Power Cup. Savonlinna Towers pelaa amerikkalaista jalkapalloa 4. divisioonassa, ja salibandyä kaupungissa harjoittaa ZZ Top Team.

Savonlinnan Pallokerho (SaPKo) pelaa Mestiksessä, jonne se keväällä 2006 palasi Suomi-sarjasta. Seura vietti vuonna 2004 75-vuotisjuhliaan ja juhlisti sitä Talvisalon jäähallissa pelatulla ystävyysottelulla Helsingin IFK:ta vastaan. SaPKo on pelannut yhteensä neljä kautta Suomen pääsarjassa. Nykyisin SaPKo keskittyy pääasiassa junioritoimintaan Juniori-SaPKon kautta. Juniorityön merkittävimmät kasvatit lienevät maalivahti Jarmo Myllys, Stanley Cup -voittaja Tuukka Rask sekä Ville Leino. Laitaatsillan Pallo (LaiPa) on ollut SaPKon paikallisvastustaja.lähde? Talvisalo Traitors pelaa jääkiekkoa 2. divisioonassa.

Aholahden hiihtokeskus on Savonlinnan hiihtokeskus, joka on toiminut Vuoden 1967 hiihdon Suomen-mestaruuskilpailujen kisaisäntänä. Paikallinen hiihtoseura on Savonlinnan Hiihtoseura. Keskuksessa on myös A1-tason frisbeegolfrata. Lisäksi paikkakunnalla on myös kymmenen muuta rataa, joista haastavimpana Harjumajan hiihtokeskuksessa, Kerimäellä sijaitseva Harjumajan frisbeegolfrata, joka on saanut luokituksen AA1.[50] Paikallinen frisbeegolfseura on Linnan Mando.

Paikalliset ratsastusseurat ovat Savonlinnan Ratsastajat[51], Itä-Savon Urheiluratsastajat[52] sekä Riding Club Motive[53].

Savonlinnan ystävyyskaupungit muokkaa

Savonlinnan ystävyyskaupungit[54]:

Ystävyyskaupunkiyhteistyötä kansalaisjärjestötasolla:

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Savonlinna siunasi liitoksen 40-3 Yle Uutiset. 19.3.2012.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Savonlinna Oikeusministeriö. Viitattu 17.8.2021.
  8. ↑ a b Savonlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi 2003. Museovirasto. Viitattu 17.2.2013.
  9. ↑ Rakennusperintö 23.4.2010. rakennusperinto.fi. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 17.2.2013.
  10. ↑ Kuntajakolaki 19.12.1997/1196 (1§) Finlex – Valtion säädöstietopankki. Oikeusministeriö. Arkistoitu 9.1.2009. Viitattu 9.1.2009.
  11. ↑ a b Valtioneuvoston päätös kuntaliitoksesta (liite 1., s. 6) Savonlinnan kaupunki. Viitattu 9.1.2009. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ a b Valtioneuvosto päätti viidestä kuntien yhdistymisestä 19.6.2008. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 20.6.2008.
  13. ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008
  14. ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  16. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ Pyhän Jaakobin luterilainen seurakunta. Viitattu 29.10.2020.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ https://slnhelluntaiseurakunta.fi/
  20. ↑ http://www.savonlinna.svk.fi/
  21. ↑ History in Savonlinna world66.com. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  22. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  23. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  24. ↑ rekisterikylän nimien muuttamisessa vuoden 2013 kuntaliitoksessa Maanmittauslaitos. 1.8.2012. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.9.2013.
  25. ↑ Varhaiskasvatus Savonlinnan kaupunki. Viitattu 19.9.2021.
  26. ↑ Yksityiset päiväkodit Savonlinnan kaupunki. Viitattu 19.9.2021.
  27. ↑ Esiopetus Savonlinnan kaupunki. Viitattu 19.9.2021.
  28. ↑ Perusopetus – Savonlinna Savonlinnan kaupunki. Viitattu 3.11.2018.
  29. ↑ a b Liukkonen, Juho: Tyhjilleen jääneen Savonlinnan normaalikoulun purku on täydessä vauhdissa Yle Uutiset. 8.1.2021. Viitattu 15.4.2024.
  30. ↑ Risto Leppänen: Peruskoululaiset uuteen kouluun Savonlinnassa — Kuninkaankartanonmäellä on vielä keskeneräisiä rakennustöitä, mutta koulutyön aloittamista tiistaina se ei apulaisrehtorin mukaan haitannut Itä-Savo. 14.8.2018. Viitattu 3.11.2018.
  31. ↑ Hänninen, Jaana: Nätkin koulun muutto Heikinpohjaan sujui hyvin — ”Olemme tyytyväisiä, että pääsimme terveeseen kouluun” Itä-Savo. 29.10.2018. Viitattu 3.11.2018.
  32. ↑ Nikkanen, Veera: Nätkin uusi koulu on valmis!... Itä-Savo. 23.8.2021. Viitattu 15.4.2024.
  33. ↑ Jaana Hänninen: Lukio loppuu Kerimäeltä Itä-Savo. 13.11.2017. Viitattu 3.11.2018.
  34. ↑ Jaana Hänninen: Punkaharjun lukiossa viimeinen lukuvuosi – katso ketkä puolustivat koulua ja miksi Itä-Savo. 17.11.2015. Viitattu 3.11.2018.
  35. ↑ Jaana Hänninen: Oikeus jätti normaalikoulun lopettamista koskevat valitukset tutkimatta — Yliopiston hallitus sai päättää Itä-Savo. 10.3.2017. Viitattu 3.11.2018.
  36. ↑ Elina Raittila: Savonlinna osoitti mieltään – vetoomus lähti pääministerille ja valtioneuvostolle – katso video! Itä-Savo. 9.5.2016. Viitattu 3.11.2018.
  37. ↑ Kankkunen, Markku, Brunou, Marja-Liisa: 6. luokkalaiset yläkoulun yhteyteen 1.8.2016 alkaen Savonlinnan kaupunki. 14.4.2015. Viitattu 15.4.2024.
  38. ↑ Savonlinnan lyseo valmistautuu juhlimaan 140-taivasta taivaltaan Savonlinnan kaupunki. 8.3.2023. Viitattu 15.4.2024.
  39. ↑ Pihlajaveden koulu sai 3000 euroa kampanjatukea Savonmaa. 29.11.2010. Viitattu 15.4.2024.
  40. ↑ Savonlinnan paikallisliikenne 1.1.-5.6.2022 (PDF) Savonlinnan kaupunki. Arkistoitu 14.1.2022. Viitattu 14.1.2021.
  41. ↑ Jaana Hänninen: Kansanedustajat eivät usko, että Savonlinnasta lähitulevaisuudesta päästäisiin junalla Huutokoskelle Itä-Savo. 6.3.2018. Viitattu 3.11.2018.
  42. ↑ Vt 14 Laitaatsalmen kohta, Savonlinna Liikennevirasto. Arkistoitu 4.11.2018. Viitattu 3.11.2018.
  43. ↑ Lentäen Savonlinnaan visitsavonlinna.fi. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 19.8.2022.
  44. ↑ Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  45. ↑ http://www.savonlinnanorkesteri.fi/
  46. ↑ http://www.operagames.fi/
  47. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 19.12.2021.
  48. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  49. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  50. ↑ Savonlinnan frisbeegolfradat frisbeegolfradat.fi. frisbeegolfradat.fi. Viitattu 7.2.2019.
  51. ↑ Savonlinnan Ratsastajat ry Vuohimäen ratsastuskoulu. Viitattu 29.5.2022.
  52. ↑ Itä-Savon Urheiluratsastajat ry Ratsastuskoulu Sarin Talli. Viitattu 29.5.2022.
  53. ↑ Ratsastus Mannilan Ratsutalli. Viitattu 29.5.2022.
  54. ↑ Savonlinnan ystävyyskaupungit

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savonlinna.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Savonlinna&oldid=22327472”