Satakuntalaitos (ruots. hundare) on viikinkiajalta ja varhaiskeskiajalta periytyvä skandinaavinen sota- ja hallintojärjestelmä, joka oli käytössä Sveanmaalla. Myöhemmin keskiajalla satakuntalaitoksesta kehittyi ledunglaitos.

Götanmaalla, Norjassa ja Tanskassa satakuntalaitosta vastasivat kihlakunnat (härad). Joidenkin tutkijoiden mukaan Keski-Ruotsin satakuntalaitos olisi ulottunut myös Suomeen, Satakunnan maakuntaan sekä Muinais-Kalantiin eli nykyisen Vakka-Suomen alueelle.

Järjestelmän alkuperä ja toiminta muokkaa

Satakuntalaitoksen juuret ovat paljon keskiaikaa vanhemmat. Se oli käytössä jo Rooman valtakunnassa sekä myöhemmin germaaneilla. Vastaavanlainen järjestelmä oli viikinkiaikana myös Englannissa ja Walesissa. Englantilaisen mallin mukaan sellainen luotiin osaan Pohjois-Amerikan siirtokunnista.

Sveanmaan satakuntalaitoksessa sata talonpoikaa varusti hallitsijan käyttöön yhden laivan miehistöineen. Aluksissa oli kaksitoista airoparia ja jokainen airopari oli jaettu kahdeksan miehen kesken. Yhdeksänkymmenenkuuden soutajan lisäksi "satakuntaan" kuului neljä laivan ohjauksesta ja navigoinnista vastannutta talonpoikaa. Viikinkiaikana Englantiin syntyneessä järjestelmässä sadan talon muodostama yksikkö oli vastuussa oman alueensa hallinnollisesta, oikeudellisesta ja sotilaallisesta toiminnasta. Eri puolilla maata oli käytössä myös muita vastaavia laitoksia, kuten Koillis-Englannin wapentakes ja pohjoisen ward.

Satakuntalaitos Suomessa muokkaa

Eräiden tutkijoiden mukaan Sveanmaan satakuntalaitos olisi ulottunut myös Satakunnan maakuntaan ja Kalannin seudulle. Tämä olisi tapahtunut jo ennen 1100-lukua, jolloin Suomi liitettiin osaksi Sveanmaata ja Göötanmaata, joista myöhemmin muodostui Helsigen kanssa Ruotsin kuningaskunta. Näkemystä kannattaa esimerkiksi professori Unto Salo. Hänen mukaansa Satakunnan maakunnan nimi olisi suoraan käännetty ruotsin kielen hundaresta ja myöhemmät Satakunnan kahdeksan emäpitäjää olisivat muodostuneet satakuntalaitoksen pohjalta. [1] [2]

Perusteluina esitetään nimen lisäksi sitä, että Satakunnasta puuttuvat lähes kokonaan muinaislinnat, joita naapurimaakunnista Hämeestä ja Varsinais-Suomesta löytyy kymmeniä. Lisäksi Satakunnasta ja Kalannista puuttuvat kokonaan rautakautiset aarrekätköt, esinelöytöjä on tehty vain asuin- ja hautapaikoilta. Tämän on katsottu johtuneen siitä, että alueet olivat jonkinlaisessa liittosuhteessa Keski-Ruotsin kanssa, eikä näin ollut tarvetta puolustuslinnoihin tai arvoesineiden kätkemiseen. [3] Osa tutkijoista ei kuitenkaan pidä näitä tulkintoja paikkaansapitävinä.

Lähteet muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Hundare
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.