Satakieli
Satakieli (Luscinia luscinia) on Euroopassa ja Aasiassa elävä varpuslintulaji, joka on tunnettu laulustaan. Satakieli on Etelä-Karjalan maakuntalintu.[3]
| Satakieli | |
|---|---|
,_%D0%91%D0%B8%D1%82%D1%86%D0%B5%D0%B2%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9_%D0%BB%D0%B5%D1%81.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Siepot Muscicapidae |
| Suku: | Satakielet Luscinia |
| Laji: | luscinia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Luscinia luscinia |
|
 lisääntymisalue talvehtimisalue |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Satakielen pituus on noin 17 senttimetriä ja paino 23–30 grammaa. Satakieli on selkäpuolelta tasaisen harmaanruskea ja alhaalta harmaasta vaaleaan. Rinnassa on selvää tummaa täplitystä. Pyrstö on punaruskea ja silmä suuri ja tumma. Sukupuolten välillä ei ole ulkonäköeroa.
Varoitusääniä ovat voimakkaat ”jiiih” ja kaliseva ratina. 
Laulu (ohje) on erittäin voimakas säkeistö, joka tyynellä säällä voi vesistön ylitse kuulua jopa kilometrien päähän (äänenvoimakkuus parhaimmillaan jopa 100 desibeliä). Lintu laulaa enimmäkseen öisin. Laulu on aktiivisinta toukokuussa ja kesäkuun alussa. Pesimättömät koiraat laulavat aktiivisesti juhannukseen asti.
Vanhin suomalainen rengastettu satakieli on ollut 7 vuotta 1 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 8 vuoden 10 kuukauden ikäinen saksalainen yksilö.
Levinneisyys muokkaa
Satakieli on levinnyt suureen osaan Eurooppaa ja Aasiaa. Talvehtimisalueena sillä on Itä- ja Kaakkois-Afrikka. Viimeisin jääkausi erotti satakielet kahdeksi erillispopulaatioksi, jotka kehittyivät eri lajeiksi. Satakieli on näistä pohjoisempi, etelänsatakieli eteläisempi.
Suomessa satakieli levisi voimakkaasti 1900-luvulla. Nykyisellään lajin asuinalue käsittää lähes koko Etelä- ja Keski-Suomen aina Oulun korkeudella asti, kun 1800-luvulla satakieli pesi vain Kaakkois-Suomessa. Suomessa pesii noin 20 000 paria, Euroopassa 830 000 – 1 000 000 paria.
Elinympäristö muokkaa
Satakieli elää tiheissä tuomi-, leppä- ja pajupöheiköissä, joissa se myös pesii. Vesistön läheisyys on perusedellytys.
Lisääntyminen muokkaa
Naaras munii maassa olevaan pesään 4–6 munaa, joita naaras hautoo touko- tai kesäkuussa noin 14 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasiaan jopa 2–3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä alle kahden viikon ikäisinä.
Ravinto muokkaa
Satakielen ravintoa ovat erilaiset selkärangattomat eläimet kuten hyönteiset toukkineen ja madot.
Lähteet muokkaa
- Halkka, Antti et al (1984). Kotimaan luonto-opas. Porvoo : WSOY. ISBN 951-0-19804-8
Viitteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Luscinia luscinia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Satakieli – Luscinia luscinia Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Laine, Lasse: Suomen Luonto-opas, s. 218. WSOY, 2000.
Aiheesta muualla muokkaa
- Tiira, Hannes: Satakieli : lehdon ja lemmen laulaja. Auditorium, 2015. ISBN 9789527043318.
- Haartman, Lars von 1954: Der Trauerfliegenschnäpper. III. Die Nahrungsbiologie. – Acta Zool. Fennica 83:1–96.
- Pryl, Mikko 1980: Satakielen Luscinia luscinia pesimäbiologiasta Etelä-Suomessa, I. – Ornis Fennica 57:33–39.
- Pryl, Mikko 1980: Satakielen Luscinia luscinia pesimäbiologiasta Etelä-Suomessa, II. – Ornis Fennica 57:82–87.
- Sorjonen, Jorma 1969: Satakielen ja muiden yölintujen laskenta Parikkalassa kesällä 1969. – Lintumies 4.1969 s. 87–89. SLY.
- Sorjonen, Jorma 1974: Satakielen (Luscinia luscinia L.) pesintä Parikkalan Siikalahdella 1968–73. – Ornis Karelica 1:16–27.
- Sorjonen, Jorma 1974: Satakielen (Luscinia luscinia L.) levinneisyys, käyttäytyminen ja biotoopinvalinta Kaakkois-Suomessa. – Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.
- LuontoPortti: Satakieli (Luscinia luscinia)
- ITIS: Luscinia luscinia (englanniksi)