Sarakkeet
Sarakkeet (Kobresia) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu 57 lajia[1]. Sarakkeet voidaan tulkita joko omaksi suvukseen tai osaksi sarojen (Carex) sukua.
| Sarakkeet | |
|---|---|
 Tunturisarake (Kobresia myosuroides) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: |
Sarakkeet Kobresia Willd. |
| Katso myös | |
Sarakkeet ovat paljolti saroja muistuttavia yksisirkkaisia kasveja. Kasvutavaltaan sarakkeet ovat tiiviisti mätästäviä, ja niiden kukintona on varren päässä sijaitseva yksi tähkä tai muutamasta tähkästä muodostuva tähkistö. Tähkissä sijaitsevat kukat muistuttavat sarojen kukkia, mutta ovat kuitenkin rakenteeltaan hieman erilaiset.[2]
Sarakkeita kasvaa viileillä alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla ja niitä on yhteensä 35 lajia[2]. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kaksi sarakelajia, joskin kumpikin niistä on harvinaisia.
Sarakkeiden (Kobresia) suku on nimetty saksalaisen Paul von Kobresin mukaan.[2]
Lajeja muokkaa
Suomessa tavattavat lajit:
- kuusamonsarake (Kobresia simpliciuscula, syn. Carex simpliciuscula)
- isokuusamonsarake (Kobresia simpliciuscula subsp. simpliciuscula)
- tunturisarake (Kobresia myosuroides, syn. Carex myosuroides)
Kuusamonsarakkeen alalaji pikkukuusamonsarake (Kobresia simpliciuscula subsp. subholarctica, syn. Carex simpliciuscula subsp. subholarctica) esiintyy Pohjoismaissa vain Huippuvuorilla.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ The Plant List (Kobresia) The Plant List. 2013. Viitattu 9.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Den virtuella floran: Sävstarrar (Kobresia) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 10.4.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.