Sansibar
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sansibar (engl. Zanzibar) on joukko Tansanialle kuuluvia Intian valtameren saaria. Pääsaari on Unguja, josta käytetään myös nimeä Sansibar; pääsaarella sijaitsee Sansibarin kaupunki. Toiseksi suurin saari on Pemba. Saarten pinta-ala on 2 650 km² ja asukkaita niillä on 1,3 miljoonaa.[1]
Suurin osa Sansibarin asukkaista on afrikkalaisperäisiä, mutta siellä asuu myös huomattava arabiväestö. Pääsaaren asukasluku on noin 1 303 569 (2012) ja pinta-ala 1 554 neliökilometriä. Sansibarin pääelinkeinoja ovat mausteet (mausteneilikka, muskottipähkinä, kaneli ja pippuri) sekä turismi. Viralliset kielet ovat swahili ja arabia; saarilla puhutaan myös englantia.
Historia muokkaa
Sansibarin ensimmäiset asukkaat olivat Afrikan mantereelta n. 2000 eaa. tulleet mustat afrikkalaiset.[2] Myöhemmin, kuten muuallekin Itä-Afrikkaan, tuli pohjoisesta Šīrāzin persialaisia.
Vuosina 1503–1698 saaria hallitsi Portugali, joka viljeli siellä viljaa. Pemban ja Mombasan satamakaupungit joutuivat portugalilaisten haltuun.
Arabivallan aika muokkaa
Uusi vaihe Sansibarin historiassa alkoi vuonna 1698, kun saaret siirtyivät Omanin sulttaanin alaisuuteen. Tuolloin saarelle tuli arabeja, jotka ovat edelleen yksi saaren suurimpia väestöryhmiä. Arabit ajoivat portugalilaiset pois saarelta. Kun Omanin sulttaani Said bin Sultan muutti hovinsa Masqatista Sansibariin 1800-luvulla, Sansibarista tuli Itä-Afrikan tärkein kauppakaupunki. Merkittävimpiä kauppatavaroita olivat tuolloin orjat ja norsunluu. Said bin Sultan edisti mausteviljelyä saarella ja tällöin perustettiin paljon plantaaseja, minkä seurauksena arabit jäivät alueelle.
1870-luvulla Sansibarissa asui noin 200 000–300 000 mustaihoista afrikkalaista orjaa ja sieltä heitä kuljetettiin tuhansia muihin maihin. Vuonna 1873 Iso-Britannia vaati Omanin sulttaania luopumaan orjakaupasta, mikä johti sulttaanin ja Ison-Britannian orjakaupan vastaisen yhteissopimuksen allekirjoittamiseen. Vallanperimysriitojen seurauksena Oman ja Sansibar erosivat eri sulttaanikunniksi vuonna 1861.
Brittiläisen vallan aika muokkaa
Saksan keisarikunta valtasi siirtomaakseen Saksan Itä-Afrikan, jolloin Iso-Britannia päätti ottaa saaret haltuunsa. Vuonna 1896 uusi sulttaani vastusti tätä, joten britit päättivät tulittaa sulttaanin palatsia. Tämä johti Sansibarin sotaan, joka oli maailman lyhyin sota ja kesti vain 38 minuuttia, kello 9.02–9.40.
Brittien tuella valtaannoussut uusi sulttaani Hamoud bin Muhammed lakkautti vihdoin orjakaupan, joka oli alkanut 1600-luvulla omanilaisten valtakaudella ja päättyi vuonna 1897, jolloin koko saari joutui englantilaisten haltuun. Britit päättivät hallita Sansibaria arabisulttaanien avulla, jonka seurauksena arabit saivat pitää Sansibarilla oman hallintojärjestelmän ja koulutuksen. Arabeja alettiin suosia Sansibarissa ja he saivatkin tärkeimmät virat; arabit hallitsivat myös talouselämää. Kun orjat vihdoin vapautettiin, muodostivat he saaren merkittävän väestönryhmän. Orjat jäivät saarelle pääasiassa vuokraviljelijöinä.
Lisää työvoimaa oli kuitenkin saarelle hankittava ja samalla kun mausteiden hinta laski, velkaantuivat monet entiset orjanomistajat. Intialaisia alkoi tulla saarille ja monet maa-alueet joutuivat intialaisten hallintaan.
Itsenäisyys ja vallankumous muokkaa
19. joulukuuta 1963 Sansibar itsenäistyi Isosta-Britanniasta ja siitä tuli perustuslaillinen sulttaanikunta, jota hallitsi arabisulttaani. Vajaa kuukausi myöhemmin, 12. tammikuuta 1964 tapahtui vallankumous. Sitä johti Afro Shiraz -puolue, johon kuului paljon afrikkalaisia entisten orjien jälkeläisiä. Vallankumouksen johdossa oli ugandalaissyntyinen John Okello, joka oli ennen vallankumousta lähes tuntematon henkilö ja asui Pemban saarella, mutta pian šeikki Abeid Karumesta tuli vallankumouksen johtohahmo. Vallankumous eteni hyvin nopeasti, muutaman päivän kuluttua se oli saavuttanut sulttaanin pääkaupungin Kivikaupungin ja sulttaani Jamshid bin Abdullah Al Said yritettiin pakottaa tekemään itsemurha. Hän kuitenkin onnistui pakenemaan maasta perheineen Englantiin, jossa hän elää yhä maanpaossa.[2]
Vallankumous johti länsimaissa lähes tuntemattomaan kansanmurhaan, jossa murhattiin raa'asti noin 5 000-12 000 ihmistä Sansibarin etnisistä väestöryhmistä, pääasiassa saaren aasialais- ja arabiväestöä, jotka olivat asuneet saarella vuosisatoja.
Italialainen elokuvaohjaaja Gualtiero Jacopetti ja tämän kuvausryhmä filmasi tapahtumia helikopterista ja teki tästä vuonna 1966 dokumenttielokuvan Hyvästi Afrikka (Africa Addio), joka kertoo tammikuussa vuonna 1964 Sansibarilla tapahtuneista joukkosurmista.
Tansanian osana muokkaa
Vallankumouksen jälkeen Tanganjikan presidentti Julius Nyerere lähetti saarelle sotilaita ja poliiseja auttamaan šeikki Abeid Karumeta palauttamaan järjestystä. Sansibar ja Tanganjika yhdistyivät 26. toukokuuta 1964, jonka jälkeen muodostettiin Tansanian yhdistynyt tasavalta.
Vallankumouksen jälkeen kehitys Sansibarilla oli ristiriitaista. Terveydenhuoltoa ja koulutusta kehitettiin saarella ja väestölle rakennettiin uusia väliaikaisia asuntoja, mutta Karume hallitsi saarta itsevaltaisesti ja elitistisesti. Karume kieltäytyi vaalien järjestämisestä ja luovuttamasta saarella olleita entisen sulttaanin ulkomaanvaluuttoja Tansanian keskuspankille.
Vuonna 1972 Karume murhattiin. Murhaaja oli armeijan luutnantti, joka väitti että Karume olisi surmauttanut hänen perheensä. Karumen murhan takana oli luultavasti salaliitto, sillä satoja ihmisiä pidätettiin ja kuulusteltiin. Karumen jälkeen saarten presidentiksi tuli Aboud Jumbe, joka demokratisoi Sansibaria ja yhdisti Afro Shiraz -puolueen TANU-puolueen kanssa. Vuonna 1980 saarilla pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. [2]
Sansibaria hallitaan mantereelta. Tansanian parlamentissa on 274 jäsentä, joista 232 valitaan vaaleilla ja viisi on Sansibarin oman lainsäädäntöelimen jäseniä. Nykyinen presidentti on Hussein Mwinyi, joka on Tansanian entisen presidentin Ali Hassan Mwinyin poika.
Laivaonnettomuudessa Sansibarin saaristossa kuoli yli 200 ihmistä 10. syyskuuta 2011.[3]
Kulttuuri muokkaa
Ruoka muokkaa
Sansibarin ruokakulttuuriin kuuluu olennaisesti kala ja muut meren elävät sekä hedelmät, kookospähkinät ja mausteet.[1]
- Pwewa wa nazi on sansibarilainen ruoka, joka on kookosmehussa keitettyä mustekalaa maustettuna currylla, kanelilla, kardemummalla, valkosipulilla ja limettimehulla.[1]
Tunnettuja asukkaita muokkaa
- Freddie Mercury syntyi Sansibarilla 1946.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Jenni Räinä: Paratiisi vaatii vastuullisuutta. Aamulehti, 27.4.2013, s. B44.
- ↑ a b c Nora Fagerholm, Mika Orjala, Illmari Ivaska, Taimi Sitari: Sansibar - maustesaari muutoksessa. Turun maantieteellinen seura, 2010. ISBN 978-952-92-7657-8.
- ↑ Tansanian lauttaturmassa jo yli 240 uhria YLE Uutiset. 13.9.2011. Viitattu 13.9.2011.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sansibar Wikimedia Commonsissa
