Samuel Pryss (29. syyskuuta 1705 Turku26. heinäkuuta 1779 Turku) oli suomalainen Turun akatemian runousopin ja teologian professori ja tuomiorovasti.

Pryssin vanhemmat olivat Turun akatemian runousopin professori ja kirjastonhoitaja Anders Pryss ja hänen ensimmäinen puolisonsa Katarina Charlotta Wallenstierna. Hän pääsi ylioppilaaksi Tukholmassa 1722 ollessaan isovihan vuoksi paossa Ruotsissa. Pryss valmistui filosofian maisteriksi Turun akatemiasta 1732 ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1744. Pryssistä tuli 1752 Uppsalan yliopiston teologian kunniatohtori.

Pryss oli Turun akatemian varasihteerinä vuodesta 1732 sekä ensimmäisenä filosofian apulaisena ja akatemian sihteerinä vuodesta 1736. Hän oli pikkuvihan aikana venäläishallinnon nimittämänä lainopin professorina 1743 mutta palasi rauhan tultua entiseen virkaansa. Pryssistä tuli runousopin professori 1746, toinen teologian professori 1747 sekä ensimmäinen teologian professori 1755. Hän sai eron professorin virasta sairaalloisuuden takia vuonna 1768. Pryss oli samalla myös palkkapitäjänsä Paimion kirkkoherrana vuodesta 1744, Turun tuomiokapitulin jäsenenä 1746–1755 ja Turun ruotsalaisen seurakunnan ja Kaarinan kirkkoherrana sekä tuomiorovastina vuodesta 1755. Pryss toimi Turun akatemian rehtorina kahteen otteeseen 1749–1750 ja 1758–1759. Hän oli Satakuntalaisen osakunnan inspehtorina vuodesta 1748 ja oli tässä tehtävässä ainakin vielä vuonna 1756.

Pryss sokeutui harmaakaihin takia, mutta hän sai näkönsä takaisin silmäleikkauksella vuonna 1771.

Pryss oli naimisissa 1739–1756 Margareta Kristina Sackliniuksen (k. 1756) kanssa ja vuodesta 1757 Barbara Helena Freidenfeltin (k. 1808) kanssa. Hänen poikiaan olivat Turun akatemian historian ja politiikan dosentti Fredrik Pryss (1741–1767) ja lääkäri Ulrik Pryss (1767–1791). [1]

Lähteet muokkaa

  1. Kotivuori, Yrjö: Samuel Pryss. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 6.2.2015.

Aiheesta muualla muokkaa